Image Alt

Eläimet

Ennen eteläisen Afrikan matkaa teimme melkoisen määrän selvitystyötä. Kun varasimme lennot Johannesburgiin, olin vielä melko pihalla miten hommat Etelä-Afrikassa toimivat. Tiesin esimerkiksi, että Krugerin kansallispuistossa on leirejä, joissa voi voi yöpyä, mutta missä? Teltoissako? Entä turvallisuus? Etelä-Afrikka kun ei ole varsinaisesti tunnettu turvallisuudestaan. Moni on kertonut

Voisin esittää olleeni jo vuosikausia aktiivisen huolestunut sarvikuonojen salametsästyksestä, mutta jätetään sellaiset väitteet pois. En halua lähteä ketään huijaamaan. En ole uhrannut elämäni aikana montaakaan ajatusta sille tosiasialle, että sarvikuonot ovat kovaa vauhtia katoamassa luonnosta. Olen kyllä tiedostanut asian, pitänyt sitä surullisena, mutta asia on tuntunut

Eilen alkoi rakettimyynti. Eilen alkoi rakettien ampuminen. Eilen koirani pelästyivät jälleen. Raketteja ei saa ampua vielä, mutta silti niitä ammutaan. Sama kuvio toistuu vuodesta toiseen. Pelkästään  koirat eivät pelästy. Tässä maassa asuu lukematon määrä muitakin eläimiä. Kotieläimiä ja luonnoneläimiä. Turhaa rahan ilmaan ampumista. Turhaa eläinten pelottelua. Itsensä

Aika: 18.11.2014 Paikka: Kruger National Park, Etelä-Afrikka Kun Tomi käynnisti aamulla Nissanin, hän ilmoitti lähtevänsä kotiin ellemme näkisi päivän aikana norsuja. Olihan se hieman epätodellista, että olimme nähneet edellisenä päivänä savannikoiria, joita on kansallispuistossa vain joitain satoja, mutta jättimäiset norsut lymysivät piiloissaan, vaikka olimme Olifantsin alueella, jossa

Kaikista Australiassa tapaamistamme lukuisista villieläimistä mieleeni on jäänyt parhaiten Repsu. Tapasimme sen Länsi-Australiassa Rottnestin saarella. Se onkin yksi niistä harvoista paikoista, joissa maailmassa on mahdollista tavata Repsun lajikumppaneita, quokkia eli lyhythäntäkenguruita. Syy miksi juuri Repsu ja sen lauma on painunut mieleemme on, että se oli ensimmäisiä kertoja,

Luulin joskus, että eläinsafareita järjestetään vain Afrikassa. Ehei, safarille voi mennä myös Sri Lankalla, Yalan kansallispuistossa. Seeproja tai kirahveja et siellä näe, eikä leijonan karjuntaa kuulu, mutta hyvällä tuurilla näet leopardin tai huulikarhun. Suuremmalla todennäköisyydellä bongailet norsuja, kauriita ja monia muita eläimiä. Myös kaunis luonto palkitsee

Kuten niin monen muun suomalaisen, myös minun ensimmäiset muistoni delfiineistä sijoittuvat Tampereelle. Olen lapsesta asti pitänyt eläimistä, liikaakin jos kysytään vanhemmiltani, jotka joutuivat kuuntelemaan lapsensa kinuamista milloin mistäkin lemmikkieläimestä. Omaa delfiiniä en sentään keksinyt koskaan pyytää, vaikka se onkin ollut aina yksi lempieläimistäni. En muista minkä ikäinen

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit sed.

Follow us on