Koronavirus voi koitua myös Afrikan eläinten kohtaloksi
Me palasimme Etelä-Afrikan lomaltamme Suomeen 13.3.2020. Vain 10 päivää myöhemmin maassa alkoi valtakunnallinen lockdown. Koko Etelä-Afrikka käytännössä suljettiin ja ulkonaliikkuminen kiellettiin. Luonnollisesti myös kansallispuistot suljettiin. Samaan aikaan maa toisensa perään niin Euroopassa, Amerikassa kuin Afrikassakin laittoivat rajansa kiinni. Afrikkaan ei enää virrannut turisteja ulkomailta, eikä heitä
Millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville
Olo Afrikan eläinten seassa on kerrasta toiseen kuin olisi toiseen maailmaan tippunut. Ensimmäinen kerta on aina upein, mutta jokaisella kerralla sitä aina joutuu vähän nipistämään itseään ja kysymään uudelleen, että onko tämä nyt totta. Sitä ei meinaa voida uskoa, että on todella paikassa, jossa nämä upeat
Luoteja varten kasvatetut
Ajatus leijonanpennun silittämisestä ja sen kanssa leikkimisestä on monen mielestä valloittava. Niin läheinen kontakti vaaralliseksi mielletyn villieläimen kanssa on harvinaista ja kiehtovaa. On helppoa innostua kun kuulee tämän olevan mahdollista Etelä-Afrikassa joko päivävierailun tai vapaaehtoistyön merkeissä pidempiaikaisesti. Maasta löytyy useita kaupallisia eläinpuistoja, joissa turisti pääsee maksua
Ratsastaisinko norsulla?
Olemme Zimbabwessa, Hwangen kansallispuistossa. Istumme muutan metrin korkeuteen rakennetulla katselutasanteella, jonne mahtuu neljä ihmistä samaan aikaan penkille istumaan. Edessämme aukeaa näkymä eläinten juomapaikalle. Lokakuussa Zimbabwessa on äärettömän kuivaa. Olimme ajaneet viimeiset pari tuntia nähden vain kuivia juomapaikkoja. Nyt edessämme avautuu keidas eläimille. Norsut, seeprat ja suosikkini
Parhaat matkakohteet nähdä eläimiä luonnossa
Siinä on aivan omanlaista taikaa, kun näkee leijonan astelevan savannilla, kirahvin kurkottelevan korkeisiin oksiin tai kengurun pomppivan tien yli. On vaikea olla hymyilemättä, kun katsoo pingviinien sukeltavan esiin laineista ja kävelevän vaappuen rannalle. Valaiden katselussa on oma jännityksensä, kun odottaa milloin ja mistä meren valtias kohoaa
Haastattelu: Vapaaehtoisena eläintensuojelutyössä Afrikassa
Moni on saattanut pohtia hieman pidemmäksi aikaa maailmalle lähtemistä, joko vuorotteluvapaan turvin tai muuten vain. Tyypillisin vaihtoehto on lähteä maailmanympärimatkalle tai johonkin tiettyyn maahan pidemmäksi aikaa rentoutumaan. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, kuten vapaaehtoistyöt joko ihmisten tai eläinten parissa. Olen seurannut viime kuukausien ajan Facebook-kaverini Tanjan
Eläintarhat – käydäkö vai ei?
Ideaalimaailmassa vallitsee rauha. Ei ole sotia, eikä absoluuttista köyhyyttä. Ihmiset ja eläimet elävät sulassa sovussa keskenään. Kotieläimiä kohdellaan hyvin ja niiden lajinomainen käyttäytyminen otetaan huomioon. Ihminen antaa villieläimille tarpeeksi elintilaa, jotta lajit säilyvät. Lajeja vaalitaan. Villieläimiä ei metsästetä sukupuuttoon, ei oteta lemmikeiksi, eikä vangita. Mutta me emme elä
Sarvikuono – sarvella vai ilman?
Voisin esittää olleeni jo vuosikausia aktiivisen huolestunut sarvikuonojen salametsästyksestä, mutta jätetään sellaiset väitteet pois. En halua lähteä ketään huijaamaan. En ole uhrannut elämäni aikana montaakaan ajatusta sille tosiasialle, että sarvikuonot ovat kovaa vauhtia katoamassa luonnosta. Olen kyllä tiedostanut asian, pitänyt sitä surullisena, mutta asia on tuntunut
Turkiton tyyli
Tämän kirjoittaminen tuntuu turhauttavalta. Siinä missä asiaan vihkiytymätön voi vielä jotenkin naiivisti kuvitella, että delfiineillä on hauskaa delfinaarioissa, ei kukaan voi oikeasti uskoa samaa turkistarhoilla elävistä eläimistä. Turkistarhaus on asia, jota en ole voinut hyväksyä koskaan. Se ei ole elinkeino siinä missä joku muukin, turkistarhaus on
Kuuluuko delfiini altaaseen?
Kuten niin monen muun suomalaisen, myös minun ensimmäiset muistoni delfiineistä sijoittuvat Tampereelle. Olen lapsesta asti pitänyt eläimistä, liikaakin jos kysytään vanhemmiltani, jotka joutuivat kuuntelemaan lapsensa kinuamista milloin mistäkin lemmikkieläimestä. Omaa delfiiniä en sentään keksinyt koskaan pyytää, vaikka se onkin ollut aina yksi lempieläimistäni. En muista minkä ikäinen
