Gastro Helsinki – tuoteuutuuksia messuilla
Gastro-messuille on syytä lähteä vatsa tyhjänä. Viime vuonna kävin näillä messuilla ensimmäistä kertaa ja silloin harmitti, kun olin syönyt aamupalan kotoa lähtiessä. Tänä vuonna osasin jo ennakoida ja oli paikalla taktisesti lounasaikaan tyhjällä vatsalla. Mitkä ihmeen gastro-messut? Kyseessä on horeca-alan ammattilaismessut. Horeca tulee sanoista hotel, restaurant ja
Cusco – Puno ja tuhansia alpakoita
18.2.2014 Vastentahtoisesti kampesimme itsemme ihanan muhkeasta viiden tähden hotellin sängystä. Olisi ollut kiva nukkua pitkään. Meillä ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja. Ryhmämatkalla lähdetään aikataulun mukaisesti. Niinpä mekin olimme aamukahdeksan aikoihin hotellin aulassa mahat täynnä ja reput selässä odottamassa bussiin ohjausta. Meillä oli edessä noin kahdeksan tunnin matka Cuscosta Punoon.
Cusco, Peru – Ehkä yksi maailman kauneimmista kaupungeista
16.2. Machu Picchu jäi taaksemme. Jätin sinne muistoksi lippikseni. Tai siis jätin sen bussiin, jolla tulimme alas MP:ltä. En kylläkään tarkoituksella, mutta toivottavasti joku ilahtuu Yellowstone lippiksestäni. Olisipa ollut joku tusinalippis, jollaisia saa mistä vaan uusia, niin ei olisi unohdus harmittanut niin paljoa. Junassa flunssainen olo alkoi
Machu Picchun eläimet
Nyt ollaan oltu Suomen maaperällä jo kolmatta päivää ja vihdoin löytyy aikaa vähän päivitella matkajuttuja. Lupasin aiemmassa Machu Picchu päivityksessä jatkaa laamakuvilla. No niitä riittää! Mulle eläimet ovat erittäin tärkeitä ja matkoillakin on ihan parasta aina nähdä paikallisia eläimiä. Villieläimet on parhautta, mutta kaikki muutkin kelpaavat
Kotimatka alkaa
Viikko meni nettipimennossa risteillessä turkoosilla Karibian merellä. Oikeastaan on myönnettävä, että oli ihana olla kokonaan ilman nettiä, enkä avannut läppäriäkään kuin pari kertaa ladatakseni kuvia koneelle. Kaksi edellistä päivää on mennyt Miamissa pyöriessä ja muutaman tunnin päästä on aika suunnata lentokentälle. Yhtään ei tekisi vielä mieli
Machu Picchu – odotus palkittiin
16.2. Tämä oli se päivä, jota etenkin Tomi oli odottanut kauan. Machu Picchu on ollut pitkään hänen bucket listallaan. En voi väittää, etten olisi ollut itsekin innoissani. Matkaillessa olen oppinut huomaamaan, että ihmiset eivät turhaan matkusta katsomaan tunnettuja nähtävyyksiä, vaan kyllä ne yleensä ovat oikeasti sen
Perun vuoriston iloista maalaiselämää
15.2. Edellisessä postauksessa kirjoitin vierailustamme Urubamban kylässä. Palasimme hotellille syömään. Lähdimme sen jälkeen kävelemään hotellin viereistä hiekkatietä ylös vuorenrinnettä katsomaan lähemmin kuinka ihmiset asuivat Perun maaseudulla. Ohut vuoristoilma sai meidät puuskuttamaan hyvin nopeasti ja Tomi oli hieman epäileväinen sen suhteen olisiko tuolla mitään nähtävää. Ei mennyt kuitenkaan
Matkalla Perussa – seesteinen Urubamba
15.2. Sacred Valley, Peru Meillä oli ns. vapaapäivä. Matkanjärjestäjä tarjosi tälle päivälle vapaaehtoista ohjelmaa eli siis lisämaksullista. Moray & suolakaivokset eivät kiinnostaneet meitä. Eivät etenkään niin paljoa, että olisimme maksaneet siellä vierailusta 65 $ per nassu. Aamu alkoi ihan mukavasti, kun parvekkeelle mennessä vastassa oli ihana
Inkojen valtakunnassa
14.2. Lensimme aamulla Cuscoon, joka on Perun pääturistikaupunki. Yleensä kaikki turistit lentävät sinne ja jatkavat sieltä Machu Picchulle. Lentomme oli perillä ennen puolta päivää. Meillä oli hyvä palvelu. Oppaamme Julio huolehti matkalaukuistamme ja meidän piti vain kävellä kentältä ulos bussiin. Bussi olikin melko hulppean kokoinen meidän
Perun pääkaupunki Lima – vastakohtaisuuksien kaupunki
Lima, suuri ja kaaottinen. Suurin osa Limasta on juuri sellaista hieman sekavaa, vähän sotkuista ja todella meluisaa kuin mitä Etelä-Amerikkalaiselta 8,5 miljoonan asukkaan suurkaupungilta voikin odottaa. Hotellimme sijaitsi Mirafloresissa ja se osa kaupungista on kuitenkin jotain aivan muuta. Mirafloresissa asuu keskiluokkaista tai ylempää keskiluokkaa olevaa väestöä.
