Koronavirus voi koitua myös Afrikan eläinten kohtaloksi
Me palasimme Etelä-Afrikan lomaltamme Suomeen 13.3.2020. Vain 10 päivää myöhemmin maassa alkoi valtakunnallinen lockdown. Koko Etelä-Afrikka käytännössä suljettiin ja ulkonaliikkuminen kiellettiin. Luonnollisesti myös kansallispuistot suljettiin. Samaan aikaan maa toisensa perään niin Euroopassa, Amerikassa kuin Afrikassakin laittoivat rajansa kiinni. Afrikkaan ei enää virrannut turisteja ulkomailta, eikä heitä olisi edes otettu vastaan. Luonnonpuistot toisensa perään hiljenivät. Voisi kuvitella, että tämä tarkoittaa eläimille rauhaa ja luksusta. Ne saavat liikkua puistoissa ilman jatkuvasti lähistöllä liikkuvia safariautoja. Valitettavasti turistien puuttuminen kuitenkin asettaa eläimet myös aiempaa huomattavasti suurempaan vaaraan. Tästä huolestuttavasta suunnasta ovat kirjoittaneet viime päivinä niin New York Times kuin National Geographic.
1. Turistit suojelevat eläimiä läsnäolollaan
Siellä missä on turisteja, ei ole salametsästäjiä. Kukaan salametsästäjä ei mene ampumaan sarvikuonoa safariauton viereen. Puistoissa on myös salametsästystä estäviä yksikköjä, mutta heillä on rajallinen määrä autoja ja miehitystä. Siinä missä tuhannet turistit ja safariyrittäjät kattavat laajoja alueita suojelualueilta, eivät yksittäiset suojeluyksiköt ehdi joka paikkaan. Etelä-Afrikasta onkin kuulunut jo surullisia uutisia ja ensimmäisen lockdown viikon aikana tapettiin ennätyksellisen paljon sarvikuonoja.
2. Turistit tuovat rahaa eläinten suojeluun
Samalla siellä missä on turisteja, on myös turistien tuomaa rahaa. Esimerkiksi yksistään Keniassa turismi (ennen kaikkea safariturismi) työllistää miljoona ihmistä ja on maan talouden kulmakivi. Turistien tuomilla rahoilla rahoitetaan myös eläinten suojelu. Eläimiä läsnäolollaan suojelevat turistit ovat jo poissa, mutta koska myös heidän tuomansa rahavirta on pysähtynyt, on pelkona, että kohta myös eläinten suojeluun palkatut yksiköt on irtisanottava. Tansaniassa ensimmäiset anti-poaching työntekijät on jo jouduttu irtisanomaan.
3. Ihmiset tarvitsevat ruokaa ja eläimet = ruokaa
Yksi ongelma on sarvikuonojen ja norsujen salametsästys niiden sarvien ja torahampaiden vuoksi, mutta se ei ole ainoa haaste. Toinen ongelma on, että ihmiset ovat vailla työtä, palkkaa ja ruokaa. Kun samalla eläimet ovat vielä ilman suojaa, lisääntyy ns. bush hunting. Silloin tapettavaksi kelpaavat kaikki kirahveista seeproihin ja pienempiin antilooppeihin, kun tarpeena on saada yksinkertaisesti ruokaa pöytään perheille.
Ensi alkuun ajattelin, että korona voi vielä tehdä eläinten kannalta hyvää, kun Kiina on ilmoittanut aikeistaan lopettaa villieläinten kasvatuksen ja myynnin toreillaan. Olen skeptinen senkään toteutumisesta, koska esimerkiksi koronan hoitoon on Kiinassa promottu sappikarhujen sappea, jonka tuottaminen on äärimmäistä eläinrääkkäystä. Nähtäväksi jää miten Afrikka selviytyy koronasta. Siitä riippuu pitkälti myös Afrikan eläinten tulevaisuus. Samoin se riippuu siitä, miten länsimaat hoitavat tilanteen ja milloin turistit pääsevät palaamaan takaisin Afrikkaan.
Paljon on puhuttu ilmastonmuutoksesta ja siitä miten paha tekijä turismi ja matkustaminen on. Kirjoitin vuonna 2018 artikkelin Mitä jos kaikki lopettaisivat matkustamisen. Siinä sivusin mm. sitä mitä se tarkoittaisi Afrikan eläinten kannalta, mutta ennen kaikkea mitä se tarkoittaisi kaikkien niiden 300 miljoonan matkailun parissa työskentelevän ihmisen kannalta. Enpä tuolloin uskonut, että tulisi vielä päivä, jolloin tämä oikeasti tapahtuisi ja koko maailman matkailu pysähtyisi kuin seinään.
Kaikki tämän postauksen kuvat ovat viime vuoden joulukuulta Krugerin kansallispuistosta.
Pysy mukana:
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tämä olikin hyvä näkökulma aiheeseen. Ja on totta, pelottava ajatus. Pahintahan tässä on se, että tilanne saattaa jatkua vielä hyvinkin pitkään ja nyt ollaan vasta aivan kriisin alussa.