Mitä maksaa omatoiminen safari- ja rantaloma Afrikassa – reitti ja hinta
Safariloma kuulostaa monen mielestä kalliilta, kuten myös rantaloma eksoottisessa kohteessa turkoosin veden äärellä. Mutta onko se sitä? Jokainen varmasti määrittelee mikä kenellekin on kallis. Jos vertailukohtana on viikonloppuloma jossain Itä-Euroopan edullisessa maassa tai äkkilähtömatka Välimeren rannalle, tuntuu parin viikon safari- ja rantaloma varmasti kalliilta, kun pelkästään lentojen hinta ylittää helposti edellämainittujen matkojen koko hinnan. Silti Afrikassakin voi matkustaa järkevään hintaan ja tälläinen parin viikon matka on tavallisen työssäkäyvän suomalaisen toteutettavissa ja kohtalaisella hinnalla saa upeita kokemuksia. Meidän kokemuksemme ja selvitystemme mukaan Etelä-Afrikka on hinta-laatusuhteeltaan ehdottomasti ykkösmaa lähteä omatoimiselle safarille. Tässä eriteltynä mitä maksoi meidän 16 päivää ja 14 yötä kestänyt Etelä-Afrikan ja Mosambikin matka.
Lennot Etelä-Afrikkaan 430 € (hlö)
Lennot varasimme muutamaa kuukautta aiemmin. Lensimme Lufthansalla Frankfurtin kautta Johannesburgiin. Lentoajat on Lufthansalla täydelliset, sillä lähdimme Suomesta perjantai-iltana ja olimme perillä lauantaiaamuna yhdeksän aikaan. Yölento menee aina nopeammin kuin päivälento, jos vain saa nukutuksi koneessa. Allekirjoittanut on erinomainen lentokonenukkuja, matkakumppani puolestaan vähän huonompi.
Myös paluulennon aikataulu oli hyvä. Se lähti takaisin lauantai-iltana ja olimme Suomessa seuraavana päivänä puolen päivän jälkeen. Olimme paluupäivän aamuna vielä Krugerin kansallispuistossa ja ajelimme monta tuntia eläinten keskellä ennen kuin suuntasimme auton nokan kohti Johannesburgia. Matkalla ehdimme hyvin pysähtyä vielä syömään.
Vuokra-auto 15 vuorokautta 330 € + rajanylitysmaksu 110 €
Etelä-Afrikassa autonvuokraus on edullista. Olimme varanneet meille automaattivaihteisen C-mersun Hertziltä. Tomi lähetti etukäteen sähköpostia ja kertoi, että olemme menossa myös Mosambikin puolelle. Siitä pitää ilmoittaa vuokraamolle vähintään pari päivää etukäteen, jotta vuokraamo voi tehdä rajanylitykseen tarvittavat paperit valmiiksi. Rajanylityksestä tulee myös ylimääräinen maksu, joka voi vaihdella vuokraamoittain ja maittain. Etelä-Afrikasta Mosambikiin maksu oli 110 €, joka on kalleimmasta päästä. Tomi kysyi samalla sähköpostitse olisiko vuokraamosta saatavilla autoa suuremmalla maavaralla (koska tiet Mosambikissa ei välttämättä olisi hyväkuntoisia), mutta kuulema tälläisiä autoja ei ollut vapaana.
Saapuessamme Johannesburgiin, saimme heti kuulla vuokraamossa, ettei Mersuja saa viedä rajan yli Mosambikiin. Meille annettiin nelivetoinen Nissan Qashqai. Ehdimme käydä kääntymässä sillä lähimmällä huoltoasemalla, mutta palautimme auton, koska kuulosti ja tuntui siltä, että siinä oli etuosassa jousi tai iskunvaimennin hajalla. Seuraavaksi saimmekin vuokraamosta Ford Everestin, joka oli selvä luokan korotus varaukseemme nähden. Tämä sopi meille kuitenkin erinomaisesti, sillä autossa oli reilummin maavaraa ja sen korkeudesta olisi Krugerissa hyötyä eläimiä bongaillessa. Mikään ekoauto se ei kuitenkaan ollut, vaan kulutti paljon reippaammin dieseliä kuin mihin olimme alunperin varautuneet.
3747 kilometriä ja 455 euroa dieseliä
Ajoimme yhteensä 3747 kilometriä. Se kuulostaa paljolta ja sitä onkin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että siitä noin 840 kilometriä oli safariajelua Krugerin kansallispuiston sisällä. Se ei ole mikään pieni puisto, jossa ajellaan ympyrää, vaan erittäin laaja alue. Tuolla kilometrimäärällä emme siltikään nähneet puistosta kuin murto-osan.
Johannesburgista Krugeriin on matkaa noin 400 kilometriä riippuen mistä portista menee sisälle. Se on koko matkan hyväkuntoista ja nopeaa tietä. Yhdellä pidemmällä pysähdyksellä (suosittelemme pysähtymään ja syömään välissä Alzu N4 Petroportissa) sen ajaa noin kuudessa tunnissa. Nelspruitissa kannattaa käydä ruokakaupassa ja ostaa juomia ja pientä purtavaa Krugerissa oleskelua varten. Myös Krugerin leireissä on kauppoja, mutta valikoima on suppeampi ja hinnat korkeampia.
Mosambikin puolella ajoimme noin 1800 kilometriä eli ajetut kilometrit jakautuvat aika hyvin puoliksi molempien maiden kesken. Mosambikissa ajoimme yhden päivän aikana 700 kilometriä ja vaikka se tuntuu paljolta, matka meni nopeasti, koska matkan varrella oli niin paljon nähtävää, kuten voit lukea Mosambikista kirjoittamastani postauksesta.
Dieseliin meni kaiken kaikkiaan 455 euroa, joka oli selvästi odotettua enemmän, mutta saimme tosiaan vuokraamosta 3,2 litraisen mörssäriauton, jollaista en ikinä ostaisi omaksi. Molemmissa maissa diesel maksoi noin euron litra.
Alta näet meidän matkareitin. Valitettavasti Mosambikin puolella ei päässyt tekemään tavallisella autolla mitään mukavaa lenkkiä, joten ajoimme samaa reittiä edestakaisin. Jos reissussa on kunnollinen neliveto ja aimo annos seikkailumieltä ja uskallusta, voi kuivalla kaudella ylittää rajan myös Krugerin pohjoisosasta. Tästä näkee myös miten iso alue Kruger on.
Majoitukset 14 yötä ja 1100 euroa
Matka-aika Etelä-Afrikan ja Mosambikin kesken jakautui melko tasaisesti ja vietimme molemmissa maissa seitsemän yötä.
Yövyimme yhteensä kuusi yötä Krugerin kansallispuiston mökeissä. Niissä yöpyminen maksaa noin 80 € / yö. Ne ovat perustasoisia majoituksia, jossa on wc, suihku, jääkaappi ja osassa pieni keittonurkkaus. Eroa näidenkin välillä löytyy sillä Lower Sabien uudehkossa telttamökissä oli loistava ilmastointilaite, kun taas Skukuzan vanhemmissa mökeissä oli kamala iänikuinen laite, joka piti hirveää meteliä. Kansallispuiston majoitukset ovat self catering majoituksia eli niihin ei sisälly aamupalaa tai muitakaan ruokailuja. Isommissa leireissä on kuitenkin hyvät ravintolat, joissa syöminen on edullista.
Yövyimme myös yhden yön Krugerin porttien ulkopuolella Crocodile Bridge Safari Lodgessa, joka on yksityinen majoituspaikka. Kirjoitin siitä oman postauksenkin. Sen ja Krugerin välillä on aita, mutta näköyhteys puistoon.
Mosambikissa yövyimme neljässä eri majoituksessa, joiden taso vaihteli loistavasta kohtalaiseen ja hinta 50-115 euron väliltä. Jokaiseen majoitukseen voisin mennä uudelleenkin. Bilenessä meillä oli tasokas rantamajoitus, kun taas Vilanculosissa meillä oli edullinen rantabungalow, joka maksoi vain 50 € yöltä. Viimeisen yön Mosambikissa vietimme hieman Maputon ulkopuolella, Costa do Solin alueella, upouudessa hotellissa.
Vain kahteen majoitukseen kuului aamupala koko matkalla, Maputossa ja Tofossa. Majoitukseen käytimme rahaa yhteensä 1100 €.
Kansallispuistomaksut Krugerissa 276 euroa
Lähes kaikkiin Afrikan eläinrikkaisiin kansallispuistoihin on puistomaksu. Se on conservation fee, joka käytetään puistosta ja eläimistä huolehtimiseen. Koska tämä raha menee suoraan eläinten suojeluun, sen maksaa mielellään. Krugerin puistomaksu ulkomaalaisilta turisteilta on noin 23 euroa päivässä per henkilö. Se on pieni summa verrattuna esimerkiksi Tansanian puistomaksuihin, jotka maksavat 45-80 dollaria puistosta riippuen. Puistomaksun voi maksaa joko etukäteen majoitusvarauksen yhteydessä tai puiston portilla. Me olemme maksaneet sen aina kätevästi etukäteen samalla, kun majoitukset. Mitään muita safarimaksuja Krugerissa ei omatoimisesti ajellessa tarvitse maksaa.
Muut maksut: Viisumi, lisävakuutus autolle
Viisumi: Mosambikin viisumin saa rajalta, vaikka netistä löytyy paljon poikkeavaakin tietoa. Viisumiprosessi meni melko mutkattomasti ja maksoi 50 dollaria per nenä. Sen olisi pystynyt maksamaan myös euroissa tai luottokortilla, mutta varminta on varata mukaan dollareita.
Rajanylitystä varten piti autolle ostaa Mosambikin puolelle erillinen Third party insurance, joka maksaa 20 dollaria. Sen voi ostaa etukäteen netistä tai rajan luona olevilta huoltoasemilta.
Kokonaiskustannukset yhteensä 3 243 € eli 1622 € per hlö
Tämä summa sisältää siis kaiken yllä mainitun; lennot, majoituksen, auton vuokran ja rajanylitysmaksut ja viisumit.
Tässä ei ole mukana ruokailuja, kuten ei yleensäkään tekemissäni matkabudjettipostauksissa. Etelä-Afrikassa syöminen on kuitenkin edullista. Ravintolahinnat ovat noin 30-50% halvemmat kuin Suomessa. Jopa Krugerissa, joka on selkeä turistikohde, syöminen on ravintoloissa halpaa. Mosambikissa syöminen hyvissä ravintoloissa oli kalliimpaa kuin Etelä-Afrikassa, mutta silti selvästi halvempaa kuin Suomessa.
Toinen asia mikä tästä laskelmasta puuttuu on malarialääkitys. Halusin jättää sen pois, jos joku tekee vertailua valmiisiin pakettimatkoihin, koska mitkään lääkitykset ei niihinkään kuulu. Kruger on malaria-aluetta, mutta kuivalla kaudella riski sairastua on erittäin pieni. Me olimme paikalla kuivan ja sadekauden taitteessa ja olemme aina ottaneet Krugeriin malarianestolääkityksen, koska turha riskeerata mitään. Muualla Etelä-Afrikassa malariaa ei ole. Mosambik sen sijaan on ympäri vuoden ja koko maan laajuisesti malaria-aluetta. Olemme aina käyttäneet malarianestoon Malaronea. Meille ei ole tullut siitä sivuvaikutuksia. Kallis lääke se kuitenkin on. Neljä pakettia (yhdessä paketissa 12 tablettia) Malaronea maksaa 200 €.
Mosambikiin voi myös lentää Etelä-Afrikasta
Edelleen tähänkin postaukseen on pakko kirjoittaa, että Mosambik autolla on melko hard core matkakohde, jota ei voi suositella ihan kenelle tahansa. Se vaatii seikkailumieltä, hermoja ja vähän uskallustakin. Se ei myöskään ole ihan edullista, koska auton vieminen rajan yli maksaa, kuten myös bensa/diesel, sillä välimatkat ovat pitkiä. Liikenne on osittain villiä ja tiet pääteiden ulkopuolella huonokuntoisia. Sen sijaan Mosambikin rantakohteisiin voi lentää ja se on varmasti helpompi vaihtoehto. Krugerin läheltä, Nelspruitista on suora lento Vilanculosiin ja tätä voi suositella vaihtoehdoksi autoilulle.
Kuulostaako 1622 € yhdeltä hengeltä mielestäsi parista viikosta Afrikassa paljolta vai vähältä?
Pysy matkassa mukana:
Kohteena maailma / Rami
Kun huomioidaan Etelä-Afrikka & Mosambik -yhdistelmä, huikea Kruger ja pitkä lentomatka, niin voidaan matkan hinnan olleen varsin edullinen. Hyvä esimerkki siitä, että taustatyötä tekemällä on mahdollista tehdä varsin kohtuuhintaisia matkoja ”kalliilta kuulostaviin# kohteisiin.
Elina | Vaihda vapaalle
Juuri näin. Pitkään uskoin, ettei meillä ole varaa (tai ettei me uskalleta, kun siellä on niin vaarallista) lähteä Afrikkaan katsomaan eläimiä ja miten väärässä olinkaan. 🙂
Jari
Hienon kokonaisuuden onnistuitte rakentamaan ihan fiksuun hintaan.
On kyllä nautinnollista rakennella itse matkakokonaisuus mieleisekseen, mutta onhan se kieltämättä työlästä.
Elina | Vaihda vapaalle
On näissä omatoimimatkoissa tottakai paljon enemmän tekemistä, kun pitää etukäteen ottaa asioista selvää ja varailla majoituksia sun muuta. Toisaalta se on osa sitä viehätystä, enkä olisi kovin nopeasti valmis vaihtamaan sitä jonkun muun suunnittelemaan pakettiin. 🙂
Kaitzu
Moi,
Varsin kohtuullisin kustannuksin olette selvinneet. Budjetti tietysti paisuu jos on koko ajan nälkä ja jano, mutta vesi ja hedelmät ovat halpoja, ja kuulemma terveellisiäkin!
Oletteko tulleet samaan johtopäätökseen kuin minäkin paljon vähemmän matkustaneena, että loppujen lopuksi upeinta matkoilla on luonto, ihmiset ja eläimet, ei niinkään viiden tähden hotellit tai maailman korkeimmat kirkot ja mausoleumit, vai olenko vain liian vähän matkustanut?
Täytyy kyllä todeta että Tomi on syntynyt ratti kädessä kun jaksaa cruisailla kaikenlaisilla menopeleillä lomilla ja arkena! Mikäs siinä kun on mukavat maisemat ja hyvää seuraa niin hupiahan se on!
Kiitokset vain mukavista reissupostauksista! Keep on rolling!
PS. Täytyy kysellä privana vinkkejä reissuun NYK-Miami-Austin 2 vkoa!
Mistä sut Tomi tavoittaa?
Elina | Vaihda vapaalle
Etelä-Afrikassa onneksi ei mene vararikkoon, vaikka söisi vähän muutakin kuin hedelmiä ja joisi vettä. 🙂 Ravintolat on edullisia. Me nautitaan molemmista, niin luonnosta ja eläimistä kuin hienoista hotelleistakin. Luonnon ja eläinten äärelle vain pääsee edullisemmin. Tomi tykkää vielä lisäksi pilvenpiirtäjistä ja monista muista ihmisten rakentamistakin asioista. Olet kyllä oikeassa parasta on kyllä tietystä hyvä seura ja upeat maisemat. 🙂 Tomi laittoikin sinulle jo viestiä.
Inka
Ei kuulosta kyllä mitenkään kovin pahalta! Tässä vaiheessa on pakko myöntää, että oon jotenkin ajatellut omatoimistenkin safarien maksavan paljon enemmän, joten superkiva, että avasitte vähän kustannuksia. Edullisia lentoja moniin kiinnostaviin safarikohteisiin tulee vastaan vähän väliä, joten tän postauksen avulla kynnys tarttua niihin on taas piirun verran pienempi. Safarikuumetta nimittäin on! 🙂
Ja hei, mun blogissa olis teille vanha kunnon blogihaaste: http://archiegonelebanon.pallontallaajat.net/2019/02/16/kymmenen-lempikuvaa-viime-vuodelta-ja-uusi-lisays-kuvauskalustoon/. Toivottavasti ehitte tarttua jossain välissä!
Anneli
Ei todellakaan hassumpi hinta parista viikosta Afrikassa. Mainiota jos Krugerissa käytetään puistomaksu järkevästi.
Tansania on kallis safarivieraalle olkoonpa hän valmis- tai omatoimi matkalla. Mutta hienoja ja monenlaisia sekä monen hintaisia kansallispuistoja (15 kpl) sieltä löytyy. Jokaiselle jotakin.
Pohjoisen puistoista kallein on Serengeti, puistomaksu nykyään 60 dollaria/vrk.
Arusha NP, Manyara NP ja Tarangire NP (puistomaksu 45 dollaria) ovat myös hyviä vierailukohteita pohjoisessa. Olen ollut parilla safarilla pohjoisessa ja yhdellä etelässä ja vieraillut noissa.
Etelän puistoista Ruaha NP ja Mikumi NP (puistomaksu 30 dollaria) ovat hyviä kuin myös Selous (65 taalaa).
Oppaana on toiminut Arushassa asuva O. Marttila, kirjoittanut kirjoja Tansanian luonnosta ja puistoista. Viimeisin kirja ”Savannimaa” (2018). Hyvä ja asiantunteva opastus.
Olen ihmetellyt kalliita puistomaksuja ja mihin rahat tosiaan käytetään. Onneksi Krugerissa hinta on ok.
Ilkka
Ei kuulosta kalliilta, mutta kun sen kertoo meidän tapauksessa viidellä, niin alkaahan se kuulostamaan 🙂 Ajatus Afrikasta safarihenkisesti autoillen ja mökeissä yöpyen on kytenyt jo vuosia. Jotenkin aion vielä sellaisen matkan perheeni kanssa toteuttaa. Kaikilta matkoilta saa rahaa vastaan hienoja kokemuksia, ja olen varma että Afrikasta jos jostain kaksin verroin enemmän. Tiedostanhyvin että mikään sunnuntaipiknikki tuollainen reissu ei perheen kanssa varmastikaan ole. Täytyy alkaa jo tehdä taustatyötä ja suunnitelmia, vaikka rahoituksesta ei mitään havaintoa vielä olekaan.