Image Alt

Matkablogi

Safarille Etelä-Afrikkaan sadekaudella vai kuivalla kaudella?

Kruger on ympärivuotinen safarikohde. Se on avoinna vierailijoille vuoden jokaisena päivänä. Joulut eikä pääsiäiset eivät pysäytä kansallispuiston toimintaa, vaan ne ovat päinvastoin ruuhkaisimpia ajankohtia, koska eteläafrikkalaiset ovat silloin lomalla ja innokkaina safarilla. Me olemme käyneet Krugerin kansallispuistossa nyt kolme kertaa. Kaksi kertaa kuivalla kaudella ja kerran sadekaudella. Kaudella on väliä. Sekä puiston ulkoasun että eläinten bongailun osalta.

 

Vuodenajat Etelä-Afrikassa ovat päinvastaiset

Meidän kesäaikaan eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi ja meidän talvella kesä. Etelä-Afrikassa vuoden ajat ovat:

  • Kesä: Joulu-Maaliskuu
  • Syksy: Huhti-toukokuu
  • Talvi: Kesä-elokuu
  • Kevät: Syys-marraskuu

Sade: Pohjoismaissa olemme tottuneet siihen, että kaikkina vuodenaikona sataa. Aivan sama onko kesä vai talvi, taivaalta tulee varmasti jotain. Pitkät sateettomat ajanjaksot ovat epänormaaleja. Toisin on Afrikassa. Toukokuusta syyskuuhun Krugerissa ei sada juuri lainkaan. Erityisesti talvikuukausina kesäkuusta elokuuhun on hyvin todennäköistä, ettei pisaraakan tipu taivaalta. Keväällä sateet alkavat yleensä loka-marraskuussa ja suurimmat sademäärät tippuvat taivaalta joulu-helmikuun aikana, jonka jälkeen sataa taas huomattavasti harvemmin.

Lämpö: Kruger sijaitsee sisämaassa ja toisin kuin Etelä-Afrikan rannikolla, on siellä päivisin lämmin ympäri vuoden. Talvikuukausinakin päivälämpötilat kohoavat yli 20 asteen ja lähemmäs 30 astetta, kun aurinko lämmittää. Yöksi sen sijaan lämpötilat voivat talvella tippua alle 10 asteeseenkin. Kesäisin on paahtavan kuumaa ja mittari voi kivuta jopa yli 40 asteen, jos ei sada vettä. Myös öisin on lämmin. Tarkempia tietoja Krugerin lämpötiloista ja sademääristä löydät Etelä-Afrikan kansallispuistoja edustavan Sanparksin sivuilta.

Krugerin vehreää maisemaa maaliskuussa sadekaudella.

Kuva samasta paikasta marraskuussa kuivalla kaudella.

Sataran lähellä oleva juomapaikka kuivalla kaudella.

Sama Sataran lähellä oleva “juomapaikka” sadekaudella.

 

Kuivalla kaudella eläimet kerääntyvät juomapaikkojen lähistölle

Kun pitkään aikaan ei sada vettä ja aurinko porottaa kirkkaana taivaalta, on eläinten vaikeampi löytää vettä. Ainoastaan suurimmista joista ja isoimmilta juomapaikoilta löytyy vettä. Kruger on suunniteltu vierailijaystävälliseksi siten, että monien juomapaikkojen (luonnollisia lampia ja muutamia ihmisten rakentamia) luokse kulkee tie. Kuivalla kaudella nämä ovat usein tapahtumarikkaita paikkoja, joissa voi seurata jos jonkinlaisia luontonäytöksiä. Joissa ja isoimmissa lammissa elää krokotiileja ja virtahepoja. Norsut rakastavat uiskennella vedessä ja puhvelit voivat käydä veteen makaamaan. Saaliseläimet tulevat juomapaikoille varovasti, koska niitä vaanii vaara sekä vedessä että maalla. Petoeläimet liikkuvat siellä missä saaliseläimetkin, joten myös niiden näkeminen veden äärellä on todennäköistä.

Viimeisimmällä vierailullamme, kuivan kauden ollessa loppumaisillaan ja luonnon kuivimmillaan, näimme ensimmäistä kertaa ikinä Krugerissa suuria laumoja seeproja ja gnu-antilooppeja. Toki olimme nähneet niitä pienemmissä laumoissa ennenkin, mutta nyt puhuttiin lähemmäs sadan eläimen laumoista. Ne olivat kerääntyneet Lower Sabien alueelle, jossa virtaava joki ja toinen isompi lampi tarjosivat näille suurille eläimille riittävästi vettä. Sabie-joen alue olikin ehdottomasti parasta aluetta eläinten bongailuun tällä reissulla, koska sen rannoilla näkyi kaiken aikaa eläimiä. Näimme joen varrella useampia leijonalaumoja (en tiedä olivatko ne samoja, mutta näimme niitä eri päivinä), neljä eri leopardia, suuren puhvelilauman, useita hyeenoja, valtavan määrän norsuja, kirahveja, antilooppeja ja muita eläimiä. Kasvusto joen reunalla on monin paikoin melko tiheää, joka vähän häiritsee eläinten näkemistä, mutta toisaalta eläimiä tuntui olevan niin paljon enemmän kuin missään muualla tuohon aikaan vuodesta, ettei se haitannut, jos ei ihan jokaista eläintä nähnyt.

Kuivan kauden miinukset ja plussat

  • On kuumaa ja kuivaa. Luonto ei ole kauneimmillaan, koska heinä on kuivaa ja osa puista tiputtaa lehtensä.
  • Pahimmillaan eläimet kuolevat kuivuuteen, koska eivät löydä vettä ja ravintoakin on niukasti.
  • Eläinten bongaus on helppoa, koska ne kerääntyvät juomapaikoille.
  • Alhainen malariariski.
  • Tiet kuivia ja hyväkuntoisia. Kaikki tiet ovat auki ja liikkumaan pääsee millä autolla tahansa.

Lower Sabien ravintolan terassilta jokimaisemat sadekaudella maaliskuussa. Vettä joessa on paljon, eikä eläimiä näkynyt.

Lower Sabien terassimaisemat marraskuussa kuivalla kaudella. Vesi on matalalla ja eläimiä oli kerääntynyt joelle runsaasti.

Sadekaudella maaliskuussa Lower Sabien viereisellä sillalla vesi on melkein samalla korkeudella kuin silta ja oli tulvinut sillan yli äskettäin.

Sama silta kuin ylläolevassa kuvassa kuivalla kaudella.

Sadekaudella kasvusto on tiheää ja eläimet levittäytyvät laajemmalle alueelle – varaudu tulviviin teihin

Puistossa on samat eläimet kaikkina vuodenaikoina. Silti sadekaudella voi tulla tunne, että siellä on vähemmän eläimiä kuin kuivalla kaudella, koska eläimet levittäytyvät laajemmalle alueelle. Vettä löytyy joka puolelta, eivätkä saaliseläimet ole riippuvaisia suurimmista juomapaikoista. Myös kasvillisuus villiintyy, kun vettä on saatavilla runsaasti. Muistan sen häkellyksen, kun olimme Krugerissa maaliskuussa ja ruoho kasvoi paikoin teiden varsilla korkeampana kuin meidän maastoauto! Sellaisen heinän seasta on vaikea bongata mitään eläintä. Silloin vain odotimme, että joku eläin tulisi tielle, jotta sen voisi nähdä. Kuivalla kaudella heinä on kuivaa, osittain eläinten syömää ja osa puista tiputtanut lehtensäkin, jolloin näkyvyys on huomattavasti parempi.

Onneksi sadekaudellakin on puolensa. Kaikkialla heinä ei kasva parin metrin korkuiseksi, vaan on matalampaa. Luonto on kaunis, koska joka puolella on vehreää. Eläimet voivat hyvin, kun ruokaa ja vettä on runsaasti saatavilla. Sadekaudella Kruger muuttuu myös lintubongarin paratiisiksi. Lukuisat muuttolinnut tulevat sinne sadekauden myötä ja vaikka sadekaudella Krugerissa ajellessa välillä harmitti, kun eläimet olivat harvassa, olimme haltioissamme kaikista upeista linnuista. Emme ole lintubongareita, mutta silti eksoottisten ja erikoisten lintujen näkemisessä on aina jotain hienoa.

Eläinten bongausta sadekaudella ei hankaloittanut ainoastaan tiheä kasvusto, vaan myös ajoittaiset tulvat. Meillä oli vuokralla korkealla maavaralla varustettu citymaasturi, mutta silti eteemme tuli aina satunnaisesti sen verran veden peitossa oleva tie, että jouduimme kääntymään takaisin. Jopa osa Krugerin pääteistä oli suljettuna.

Sadekauden plussat ja miinukset

  • Kaunis luonto ja paljon muuttolintuja.
  • Sadekauden alussa syntyvät saaliseläinten poikaset, joten vauvoja näkyy paljon.
  • Eläinten näkeminen hankalampaa. Toisaalta tiellä kävelevän leijonan voi nähdä milloin vain.
  • Kohonnut malariariski.
  • Satunnaiset sateet voivat häiritä safariajeluita. Toisaalta sateella voi tulla myös hienoja ja erilaisia kuvia.
  • Tulvivat tiet voivat hankaloittaa liikkumista.

Näin korkeaa heinä saattaa olla paikoitellen maaliskuussa. Eläimiä näkee näissä paikoissa vain, jos kirjaimellisesti kävelevät tiellä vastaan.

Puna-antiloopin bongausta sadekaudella.

Puna-antiloopin bongausta kuivalla kaudella.

Krugerin värimaailmaa ja heinänkorkeus maaliskuussa.

Kuivan kauden maisema on harmaampi.

 

Oma vaaka kallistuu kuivan kauden puoleen

Meille viimeisin reissu Krugeriin (marras-joulukuu 2018) oli paras ikinä. Toisaalta ensimmäisessä matkassakin (marraskuu 2014) sinne oli omanlaistaan taikaa. Näimme sekä ensimmäisellä että tällä viimeisimmällä kerralla leijonia ja leopardeja. Nämä olivat siis molemmat kuivalla kaudella. Tällä viimeisellä kerralla myös gepardeja pariin otteeseen. Sen sijaan maaliskuisella (2017), sadekauteen sijoittuvalla matkalla emme onnistuneet näkemään leijonia ollenkaan. Gepardeja ja leopardeja näimme kyllä, mutta vain vilaukselta. Eniten pidin kuitenkin viimeisimmällä kerralla siitä, että saaliseläimiä näkyi suurina laumoina.

Sade ei meitä sadekaudella häirinnyt, sillä vain yhtenä päivänä viidestä satoi ja silloinkin vain aamupäivällä. Jos siis vehreämpi luonto miellyttää enemmän omaa silmää ja olet valmis tinkimään eläinhavainnoista sen kustannuksella, lähde sadekaudella.

 

Gepardi maaliskuun vehreässä maisemassa.

Sadekaudella osa teistä saattaa olla suljettu.

Sadekaudella kannattaa vuokrata maasturi ennemmin kuin perushenkilöauto. Me emme silti menneet tästä yli edes korkean maavaran omaavalla autolla.

Tästä mentiin yli, mutta vähän jännitti, kun ei ollut tietoa miten syvä vesikuoppa oli.

Sadekaudella näkee runsaasti hienoja lintuja, joita ei kuivalla kaudella näe.

Sadekauden vehreys?

Vai kuivankauden karumpi luonto?

Toiset eläimet kiipeävät niin korkealle, että ne näkee vaikka pidemmästäkin heinikosta.

Ja toiset ovat niin suuria, että ne näkee mistä vain.

 

Näiden listattujen plussien ja miinusten jälkeen suosittelen ehdottomasti vierailemaan Krugerissa kuivalla kaudella. Syys-marraskuu on omasta mielestäni parasta aikaa. Myös touko-elokuu on varmasti hyvää aikaa ja silloin ei ole niin kuuma, jos yli 30 asteen lämpötilat eivät houkuttele. Jos kuitenkin haluat matkustaa talvella ja sinulle paras aika lähteä safarille on sadekauden aikaan, niin mene ihmeessä! Eläimiä näkee siellä aina. Kaikki on loppupeleissä tuurista kiinni, mutta kukaan ei varmasti lähde Krugerista kotiin näkemättä ainakin norsuja, kirahveja ja erilaisia antilooppeja.

Lue lisää safareista.

 

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Youtube | Bloglovin | Instagram

Comments

  • 5.2.2019

    Siistiä, että ootte käynyt molemmilla kausilla. Näkee niin paljon erilaista ja tavallaan tällä tavoin kaiken. 🙂 rakastan noita kirahveja

    reply
  • 6.2.2019

    Mielenkiintoista lukea näistä kun olemme lähdössä safarille parin viikon päästä Tansaniassa. Tosin siellä tietysti taas ihan eri tavalla ajoittuu sadekaudet ja Great Migrationit sun muut kuin etelämpänä. Meillä on peukut pystyssä, että kelit suosisi ja ehtisimme edes pienen osan vaelluksistakin nähdä!
    Upealta näyttää tuo teidän lodge, samanlainen oli hakusessa mullakin, let’s see mitä meillä tuleman pitää.

    reply
    • Anneli
      7.2.2019

      Tansaniassa ja Keniassa sateiset ajat ovat suunnilleen samoihin aikoihin kuin mitä Elina mainitsi Etelä-Afrikassa olevan. Ns. pienet eli lyhyet sateet pääasiassa marraskuulla jolloin voi ropsautella iltapäivisin kuuroja. Pidemmät sateet saattavat alkaa joulu-tammikuulla, saattaa sataa maaliskuulla tai olla satamatta. Vuosittaista vaihtelua on paljon.
      Olin joku vuosi sitten Serengetissä tammikuussa ja silloin sateet olivat alkaneet jo joulukuun puolella ja oli satanut paljon. Serengetissä ei ollut silloin eikä taida olla vieläkään päällystettyjä teitä. Rapa lensi vaikka ajettiin hiljaa ja jotkut tiet olivat käyttökelvottomia.
      Toinen vierailuni Serengetiin oli aikoinaan lokakuulla ja sateesta ei ollut tietoakaan sekä eläinmaailma oli todella antoisa.
      Toivotan antoisaa safaria ja suurten laumojen osuvan kohdallenne. Se on mahtava kokemus.

      reply
    • Ronja
      17.5.2020

      Kiitos paljon tästä erittäin hyödyllisestä ja havainnoillistavasta postauksesta! Olen alkanut alustavasti suunnittelemaan safarimatkaa Etelä-Afrikkaan, ja juurikin ajankohta on tuonut eniten päänvaivaa. Tarkoituksena olisi nähdä mahdollisimman paljon eläimiä luonnonpuistossa mutta nauttia myös lämpimistä päivistä Kapkaupungissa, joten kallistun varmaan tuohon loka-marraskuuhun.

      reply

Post a Comment

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit sed.

Follow us on