Ajelimme eteenpäin järven rantaviivaa pitkin ja tulimme järven poukamaan, jota kutsutaan Two Jacks Lakeksi, siitäkin huolimatta, että se on samaa järveä. Parkkeerasimme auton suojaisaan paikkaan ja pidimme evästauon. Olimme käyneet ostamassa viiden kilometrin päässä sijaitsevasta Banffista eväitä ruokakaupasta, koska halusimme syödä maisemista nauttien, emmekä ravintolassa aikaa tuhlaten. Alue tunnetaan myös hyvänä eläinten bongauspaikkana ja meillä olikin toiveena nähdä joitain villieläimiä rannan tuntumassa. 

Banffista noin 40 kilometriä pohjoiseen sijaitsee kaksi uskomattoman värikästä järveä, jotka ovat valokuvaajan unelmia. Näistä järvistä on etenkin instagramissa mielettömät määrät kuvia, eikä ihme, ne ovat todella kauniita. Toinen järvistä on Lake Louise ja toinen hieman tuntemattomampi on Lake Moraine. Tämä jälkimmäinen järvi on sinisempi kun taas Lake Louise on vihreämpi. Molempien järvien väritys on kuitenkin niin hieno, että ne vetävät puoleensa valtavat määrät turisteja. Ei siis kannata unelmoida ihastelevansa näitä järviä ylhäisessä yksinäisyydessä, ellei ole valmis vaeltamaan toiselle puolelle järveä. Siihen taas liittyy omat haasteensa.

Jos Moraine Lakea haluaa ihastella hieman maantasoa korkeammalta, alla olevassa kuvassa näkyvän kivikasan päälle pääsee kiipeämään ja monet sen tekevätkin. Kivikasan takaosasta löytyy ihan kelvolliset portaat ja iso osa turisteista sinne kipusi. Me mukaanlukien. Tuolta korkealta aukeaa yksi Kanadan kuvatuimmista paikoista. Valley of the ten Peaks on ollut 1960- ja 1970-luvulla kuvattuna Kanadan kahdenkymmenen dollarin setelissä. Tänä päivänä tuo maisema taitaa kuitenkin useimmiten koreilla sosiaalisessa mediassa.

Tietenkin siinä vaiheessa, kun pääsimme perille ja saimme raivattua itsemme reunalle, jotta kuvissa ei näkyisi miljoonaa muuta turistia, meni aurinko pilveen.

Pakkohan meidänkin oli kaivaa selfietikku esille ja ottaa muutamia turistipönötyskuvia.

Joskus vielä olisi mukava viettää yksi yö Lake Morainella sijaitsevassa lodgessa, jolloin voisi viettää siellä kaikessa rauhassa aikaa ja kuvata sekä auringonlaskun että nousun. Alla olevassa kuvassa näkyy millaisesta alueesta on kyse. Järvi itsessään on merenpinnasta laskettuna 1885 metrin korkeudessa ja sitä ympäröivät huiput kohoavat yli kolmen kilometrin.

Entäs sitten se vaeltaminen rauhallisemmille paikoille? Sen kanssa kannattaa olla suhteellisen varuillaan. Alueella oli nimittäin suhteellisen raju karhuvaroitus. Vaellus tällä alueella oli sallittua vain vähintään neljän hengen ryhmässä ja etäisyyttä muihin vaeltajiin ei saanut jättää kolmea metriä enempää. Ja noudattivatko kaikki tätä varoitusta?! Voitte ihan itse päätellä alla olevasta kuvasta…

Lake Louise oli syynä siihen, miksi alunperin reilut kolme vuotta sitten menimme Banffiin. Olin nähnyt siitä kuvia ja tiesin heti haluavani sinne. Jo ensimmäisellä kerralla paikan turistisuus yllätti, mutta järven ja alueen kauneutta se ei silti vähennä. Lake Louise on se paikka, jonne kaikki turistibussit ajavat (ne eivät saa ajaa Moraine Lakelle). Samoin sinne suuntaavat kaikki omalla autolla liikkeellä olevat ja suuret parkkipaikat pullistelevat niin pahasti, että autoja on parkkeerattu tien varteen satoja metrejä ennen järveä. Kaikesta ihmispaljoudesta huolimatta Lake Louise on näkemisen arvoinen, enkä jättäisi sitä missään tapauksessa välistä, jos Banffin alueella vierailee. Väenpaljoutta pääsee sivummalle pakoon, enkä nähnyt täällä karhuvaroituksia.

Lake Louisen rannalla on hulppea viiden tähden Fairmont Chateau hotelli, jonka tiloista löytyy myös kauppoja ja ravintola hienolla näköalalla. Kuten Moraine Lakella, myös täällä yksi suosituimmista aktiviteeteista on melominen.

Viimeisenä järvenä on mainittava vielä Peyto Lake, joka on selvästi edellisiä tuntemattomampi, mutta sen kauneutta en lähtisi vähättelemään. Se on myös hyvin eri tyyppinen kohde, koska sitä ihastellaan kaukaa ja korkealta, ei rannalta käsin, kuten edellä mainittuja järviä. Sen sijaan katselupaikalta avautuu hieno maisema laaksoon, jota reunustavat komeat vuoret. Alhaalla järvi suorastaan hohtaa turkoosia väriä, eikä edes synkkä sää ja pieni vesitihutus onnistunut latistamaan tätä näkyä.

Tämä postaus on kirjoitettu taas ihan Suomesta käsin. Matka Kanadaan oli kaiken kaikkiaan todella hieno. Vaikka meillä oli paikan päällä aikaa vain vajaa viikko, ehdimme nähdä ja kokea todella paljon. Etenkin loppumatkasta saimme nauttia upeista syyskeleistä ja Kanadan ruskasta. Monta juttua on siis tiedossa tänne blogin puolelle! Stay tuned!

p.s. Päivitin vähän blogin ulkoasua. Miltäs näyttää ja löytyykö bugeja? Pitäisi olla ainakin mobiilissa paljon toimivampi pohja.