Bussilla ja junalla Sveitsissä – unohda roadtrip
Pakko tunnustaa, etten ole mikään julkisten kulkuneuvojen ystävä. Minulla on ollut (ihan jo koiraharrastuksenkin vuoksi) oma auto koko aikuisikäni ajan. Kuljen sillä töihin, kauppaan ja harrastuksiin.. Sen kerran, kun lähden kotoa bussilla Helsingin keskustaan, on se lähes aina myöhässä ja palelen bussipysäkillä puoli tuntia pohtien tuleeko bussi ollenkaan. Kaukojunalla en ole Suomessa matkustanut sitten opiskeluaikojen ja paikallisjunillakin vain ihan satunnaisesti. Kuten blogia pitkään lukeneet tietävät, niin myös ulkomailla liikumme Tomin kanssa usein vuokra-autolla (tai risteilyaluksilla). Julkisia käytämme toki kaupungeissa, mutta Tomin vastuulla on hoitaa meidät paikasta A paikkaan B. Jos minä alan säätää, päädymme todennäköisesti aivan väärälle puolen kaupunkia.
Siksi olikin pieni shokki, kun sain eteeni Sveitsin pressimatkan ohjelman ja aikataulun. Olin lähdössä reissuun yksin ja ihan ensimmäisenä minun olisi Sveitsissä matkustettava 2,5 tuntia itsekseni junalla. Ei tämä vielä pahalta kuulostanut, mutta siihen sisältyisi kolme junan vaihtoa, joista yksi olisi vilkkaalla Zurichin rautatieasemalla ja toisaalta sitten taas nopeimmassa vaihdossa oli aikaa kolme minuuttia. Ei ihan hirveästi varaa sekoilulle. Maalaistyttö lähti vähän jännittyneenä matkaan.

Linna Scuolin lähellä.
Sveitsi on junailun ja bussien ihmemaa
En myöhästynyt yhdestäkään junasta. Kaikki sujui ihan hyvin, mitä nyt seisoskelin yhdellä väärällä raiteella pari minuuttia. Junat kulkevat Sveitsissä aikataulussa, eikä kuulema edes lumi saa Sveitsissä juna-aikatauluja sekoitettua. Liikuimme tällä viiden päivän reissulla joka päivä julkisilla. Junamatkoja tuli kymmenisen kappaletta, kun vaihdot lasketaan mukaan ja bussireissuja vielä enemmän. Vain yhdellä kerralla juna tosin oli hieman myöhässä, joka aiheutti sveitsiläisissä suurta hämmennystä. Kuulema jo kahden minuutin myöhästyminen saa aikaseksi kuhinaa asemalla. Kerroin, että meillä on omista valtion rautateistä oma sanontamme: ”VR – kävellen olisit jo perillä”.
Junat ja asemat ovat Sveitsissä siistejä ja kaikki on selkeästi opastettua. Maisemat monien reittien varrella olivat komeita, eikä todellakaan tullut mieleenkään lukea kirjaa tai räplätä puhelinta, kun ohittelimme toinen toistaan upeampia vuoria ja kauniita kyliä. Osassa junista on avattavat ikkunat, joten kuvien ottaminenkin onnistuu. Ylhäällä näkyvä linnakuva on napattu avatusta ikkunasta, mutta alla olevat kuvat ikkunan läpi, koska kyseessä oli uudempi, Glacier Express juna, jonka ikkunoita ei saanut avattua. Tässäkin junassa on kuitenkin junan perällä näköalavaunu, josta ikkunat saa avattua. Glacier Express kuljettaa ihmisiä pitkin Sveitsin upeinta kahdeksan tuntia pitkää reittiä. Me kuljimme sen kyydissä vain noin tunnin.

Maisemia bussista kuvattuna matkalla Beverin luonnonpuistoon.
Postiautolla pääsee ja netti toimii
Kysyin oppaaltamme miksi busseissa lukee Post Auto. Kuljettivatko ne kenties myös postia. Näin oli kuulema ennen ollut. Postiauton kyydissä pääsi myös paikasta toiseen. Enää tänä päivänä bussien kyydissä ei kulje posti, mutta nimi päätettiin säilyttää. Bussit kattavat Sveitissä tieverkostoa erinomaisesti ja mekin matkustimme kahden patikkareitin varteen paikallisbussilla. Jos sinulla on valmiiksi hankittu lippu (esim. Swiss Travel Pass, josta lisää alempana), voi bussiin painella sisälle suoraan takaovesta. Kuski ei ole kiinnostunut tarkastamaan lippuja, mutta satunnaisesti busseissa käy kuulema tarkastajia. Se mikä itseäni ilahdutti eniten, oli busseista löytyvä ilmainen wi-fi. Ihme kyllä junissa sellaista ei ollut, mutta paikallisbusseissa kylläkin.
Swiss Travel Pass on vain turisteille
Sveitsiläiset itse eivät saa ostaa tätä Sveitsin matkailun ihmepassia. Sen saa ostettua vain Sveitsin ja Lichtensteinin ulkopuolella asuvat ulkomaalaiset turistit. Swiss Travel Pass käy ihan jokaikiseen kulkuneuvoon lukuunottamatta joitain yksityisesti operoivia vuorille kipuvia ”hissejä”. Muuten sillä pääsee matkustamaan kaikilla junilla, busseilla ja vesibusseilla. Lisäksi se oikeuttaa sisäänpääsyn yli 500 museoon ja sillä pääsee ilmaiseksi muutamille excursioille. Tämä on todella kätevä ja helppo tapa maksaa maan sisäisestä liikkumisesta vain kerran ja sen jälkeen saa kulkea kaikilla kulkuvälineillä niin paljon kuin vain lystää.
Swiss Travel Pass on mahdollista hankkia 3,4,8 tai 15 päivän ajaksi. Kakkosluokan lippu kolmeksi päiväksi kustantaa 248 CHF (tämän hetkisellä kurssilla 215 euroa).
Kaikki reitit ja liput helposti yhdestä osoitteesta
Jos haluan matkustaa kotoa julkisilla vaikkapa Turkuun, ei ole olemassa yhtä paikkaa, josta saisin kaikki aikataulut selville. Joudun pomppimaan Matkahuollon ja Reittioppaan, kenties vielä VR:n välillä. Liput pitää sitten ostaa erinäisistä paikoista joko suoraan kulkuvälineistä tai automaateilta. Sveitissä tästä on tehty astetta helpompaa. Kaikki löytyy Sveitsin valtion rautateiden sivuilta. Voit vain näpytellä milloin ja mihin haluat mennä ja saat samantien sopivat reittivaihtoehdot niin busseista kuin junista. Ohjeet ovat niin simppelissä muodossa, että vähän tollompikin pääsee niillä perille. Voit myös lunastaa piletin saman tien suoraan nettisivuilta ja sitten vaan matkaan!
Olin matkalla Sveitsin turistitoimiston vieraana pressimatkalla. Vietimme viisi päivää Graubündenin kaunista kantonia tutkien.
Blogia voit seurata:
Susanna
Hyvä kooste. Postibussifirma kulkee myös Saksassa kuten moni muukin pitkän matkan bussi, joilla pääsee vaikka Itävaltaan ja Italiaan saakka. Junissa minua ärsyttää eniten se että aina ei asemilla ole hissejä, mutta suurilla asemilla yleensä on ja se ärsyttää kun junissa on usein suuret raput, jotka ei sovi siihen jos on matkalaukku mukana etenkin kun raput on usein kapeat. Maisemajunareiteistä jotka menin parhaita on olleet Roomasta Toscanaan, jolloin näki palmupuita, rantoja ja Toscanan auringonkukkapellot. Rivieran junareitti on myös aika hieno. Juna Itävallan ja Italian alppimaisemissa oli myös mielenkiintoinen kokemus ja sen olen mennyt pari kertaa
Elina | Vaihda vapaalle
Sveitsissä taisi kaikki junat olla sellaista matalaa mallia, eikä rappuja ollut kuin junan kakkoskerrokseen. Muuten juna oli samalla tasolla laiturin kanssa. Se oli kyllä vähän huonoa, että kaikissa junissa ei ollut isoille matkalaukuille säilytystilaa.
Nuo listaamasi junareitit kuulostavat kyllä tosi hienoilta ja houkuttelevilta kaikki!
jonnahah /Allergic to Kiwi
Lähdetään marraskuussa Sveitsiin pidennetyksi viikonlopuksi ja ehdittiin jo ottaa vuokra-auto Ehkä ei olisi kannattanut, jos julkiset pelittävät näinkin hyvin ja vaikuttaa muutenkin siltä, että useassa paikassa ei edes saa ajella omalla autolla, vaan sähköbussit yms. ovat suositeltavia.
Elina | Vaihda vapaalle
Onpa harmi, ettei tieto tavoittanut teitä ajoissa! Uskon kyllä, että Sveitsin autoreititkin on erittäin palkitsevia ja onhan niissä se etu, että voi pysähdellä ottamaan kuvia juuri silloin, kun huvittaa. Tuosta en ollutkaan tietoinen, ettei monessa paikassa saa ajella omalla autolla. Onhan se ekologisesti kuitenkin fiksua ryhtyä ohjaamaan ihmisten liikkumista julkisten suuntaan. Joissain paikoin oli myös niin nihkeästi parkkitilaa, että omalla autolla saapuminen oli lähes mahdotonta. Tälläinen oli esimerkiksi Viamalan kanjoni, josta en ole ehtinyt vielä kirjoittaa.
Margit
Tuo SwissPass on kyllä loistava keksintö – paitsi kaikki nuo yleiset julkiset, myös lähes kaikkien kaupunkien sisäinen liikenne sisältyy hintaan, samoin monet rinnejunat ja valtaosasta gondolikyydeistäkin kuuluu alennusten piiriin – aika usein 50% alennus. Ja mehän mentiin joka mahdolliseen kolkkaan ylös-alas, kun sai kerta ’halvalla’ – juu, eihän ne siltikään ole halpoja, mutta olihan etu toki hyödynnettävä 🙂 mm Aletschgletscher on upea joka suunnasta!
Kiva sivusto, missä saa vinkkejä, paljon matkakertomuksia, paljon infoa koko järjestelmästä, junista, aikatauluista, patikkareiteistä jne: http://www.myswissalps.com. Glacier express on tyyris, mutta saman reitin voi kulkea paikallisjunilla edullisesti – tai passilla ’ilmaiseksi’ – eihän se passikaan nyt niin halpa ole, mutta todella kätevä. Busseilla on mahtavia reittejä, mm solabussi, joka kiertää pikkuteitä myöten Furkan, Nufenen sun muut Andermattista käsin – hienoa, jos vaikka tuolla ei uskalla itse kurvailla ja kuskikin voi rauhassa kuikuilla maisemia. Yksi päivä ajeltiin pelkästään busseilla, solakierros sekä matkaa jatkettiin etiä päinkin – kuski kyllä piti meitä vähän hölmöinä ilmeestä päätellen, kun vaihdettiin seuraavaan busaan! Työni puolestakin ’joudun’ välillä Sveitisissä kulkemaan, on mahtavaa kun junat ovat todella säntillisiä ja taatusti ehtii vaihtamaankin, jos on minuutinkin jokin myöhässä (tosin ei ole vielä kertaakaan ollut 🙂 Bodenseen tienoilla on muuten myös kivoja EuRegio-lippuja, joilla voi seilata järvellä vaikka koko päivän siksakaten Sveitsi- Saksa-Itävalta sekä junilla, busseilla jne. Viimeksi ao lippu oli halvempi kuin pelkkä junan meno-paluu eka asemalle! Eli kandee etukäteen vähän tutkia reittejä.
Suunnaton
Hauska tuo postiauto-nimitys! Kiva lukea näistä matkavinkeistä. Ollaan matkustettu julkisilla muun muassa Ranskassa (+naapurimaissa) ja Balkanilla, mutta viime aikoina road tripit ovat houkutelleet enemmän. Hyvä kuulla, että Sveitsiin lähtiessä julkiset voisivat olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.