Norjan vuonoristeily talvella – Hurtigruten reitti Havilalla

Olen jo pitkään haaveillut Norjan vuonoristeilystä kesällä. En jotenkaan vain ollut ajatellut, että sinne voisi lähteä myös talvella. Mutta kun selvisi, että kaksi varustamoa risteilee Norjan rannikkoa pitkin ympäri vuoden, siitä se ajatus sitten lähti (ihan laukalle). Yhtäkkiä oli jo varausvahvistus takataskussa ja lähdimme viikon varoitusajalla kohti vuonoja ja uusia kokemuksia. Pääsimme puoleen väliin risteilyä, kun useita kertoja Norjassa kesäaikaan risteillyt matkakumppanini Petri totesi, että tämä reitti on itseasiassa vielä upeampi talvella kuin kesällä.

Suoraan merestä nousevat lumiset vuoret ja kirkkaana helmikuun auringossa kimmeltävä meri ovat vain lyömätön yhdistelmä. Toki talvessa on ne omat huonommatkin puolensa. Valoisaa aikaa on vähemmän ja viima kannella pureutuu luihin ja ytimiin. Toisaalta melkein koko matkan oli tyyntä ja kannelta löytyy myös suojaisia paikkoja. Sitä paitsi suomalainenhan tietää, että sää on vain pukeutusmiskysymys ja meiltä löytyy jo valmiiksi kunnon talvikamppeet. Lisäksi talvella voi kokea jotain mitä kesällä ei, nimittäin revontulet. Niiden näkeminen on tällä reitillä hyvin todennäköistä ja mekin näimme niitä useamman kerran. Summasummarum, lähtisin koska vain uudelleen talvella Norjaan risteilemään!

 

Havila Voyages – maailman ympäristöystävällisimmät rannikkoristeilijät

Havila on uusi varustamo. Hurtigruten -reitti on pitkään ollut saman nimisen varustamon yksin operoima. Reitillä kuljetetaan samoissa laivoissa turistien lisäksi myös rahtia ja paikallisia ihmisiä satamasta toiseen. Reitti on Norjan valtion tukema, koska se on tärkeä pienillä rannikkopaikkakunnilla asuville ihmisille ja yrityksille.  Pysähdyksiä on useita päivässä. Osa pidempiä, muutaman tunnin kestäviä ja osa vain 10 minuuttia. Havila voitti itselleen vuonna 2017 kilpailutuksessa neljä laivapaikkaa Hurtigruten reitille.

Ensimmäisenä valmistui Havila Capella, jolla me nyt olimme. Se aloitti liikennöinnin vain pari kuukautta sitten joulukuussa 2021. Toisen Havilan laivan, Castorin, on määrä aloittaa reitillä liikennöinti toukokuussa. Kaikki Havilan laivat ovat sähköhybridialuksia. Polttoaineena käytetään lisäksi nesteytettyä maakaasua (LNG:tä). Laivoissa on merten suurimmat akut, joiden teho vastaa 600 teslan tehoa. Havilan alukset voivat kulkea neljäkin tuntia pelkästään akkujen varassa. Jos haluat matkustaa mahdollisimman ympäristöystävällisellä laivalla – tässä sellainen on.

Uusi laiva ja uudet työntekijät näkyivät laivallakin vielä siinä, että henkilökuntakin oli selvästi vielä hieman harjoitteluvaiheessa. Ravintolassa oli silloin tällöin pientä haparointia tilausten kanssa, mutta henkilökunta oli aina ystävällistä ja hyväntuulista. Mainittava on, että Havilalla kaikki työntekijät ovat paikallisia. Aasialaista työvoimaa täällä ei näkynyt sen enempää kuin mitä muuallakaan Norjassa.

 

Legendaarinen ja historiallinen Hurtigruten -reitti

Hurtigruten reitti kulkee Norjan rannikkoa Bergenistä Kirkkoniemeen ja takaisin. Matkalla on yli 30 satamaa, joissa laiva pysähtyy. Risteilyksi voi valita joko kuuden yön risteilyn etelästä pohjoiseen, viiden yön risteilyn pohjoisesta etelään tai sitten yhdistää nämä ja viettää laivalla 11 yötä. Suurin osa meidän kanssa samaan aikaan matkustavista oli saksalaisia ja risteilivät edestakaisin. Reitti on suunniteltu siten, että vaikka tekisit reitin molempiin suuntiin, et joudu pitkästymään samojen maisemien äärellä. Niissä paikoissa, joissa ollaan menomatkalla öisin, ollaan pääsääntöisesti paluumatkalla päivisin. Myös pidemmät, useamman tunnin stopit vaihtelevat eri suuntaan risteiltäessä.

Me risteilimme etelästä pohjoiseen. Nousimme kyytiin illalla Bergenissä ja seuraavana aamuna Capella saapui Ålesundiin. Siellä aikaa oli kokonainen päivä näin talviaikaan. Kesällä Ålesundissa on lyhyempi pysähdys ja silloin risteillään kapeaa vuonoa pitkin Geirangeriin. Talvella tuo on kuitenkin liian haastava reitti ja siksi laiva on vain Ålesundissa ja sieltä tehdään bussiretkiä Geirangeriin. Muita pidempiä pysähdyksiä reitillä oli Trondheim, Bodö, Tromssa ja Honningsvåg. Joka päivä oli siis sekä lyhyitä pysähdyksiä, jossa liikkui rahtia ja paikallisia matkustajia sekä yksi pidempi pysähdys, jolloin oli mahdollista lähteä varustamon järjestämälle retkelle tai tutustua kohteeseen omatoimisesti.

 

Havila on kulinaristin valinta

Havilan risteilyt noudattavat samaa kaavaa kuin iso osa muistakin erikoisristeilyistä. Hintaan sisältyy kaikki ruokailut, mutta juomat eivät vettä, kahvia ja teetä (aamupalalla mehut) lukuun ottamatta kuulu hintaan. Ruoat tilataan kaikilla aterioilla aamupala mukaan lukien listalta ja tarjoillaan pöytiin. Ruokien suhteen ei ole mitään rajoitusta, vaan annoksia voi ottaa niin monta kuin haluaa. Annokset ovat lounaalla fine dining tyylisiä maistelumenun tapaisia pieniä annoksia. Illallisella on erikseen alkupalat ja pääruoat. Lisäksi menussa oli lisämaksullinen puoli (Havila Gold), joka kuuluu sviittiasiakkaille risteilyn hintaan. Kenen tahansa on mahdollista ostaa Havila Gold lisämaksusta koko matkan ajaksi tai sitten ostaa lisämaksullisia ruokia yksitellen.

Havilan ruoat olivat erittäin korkeatasoisia ja etenkin Petri oli merenelävien äärellä ihan seitsemännessä taivaassa. Missään ei ole kuulemma koskaan ollut niin hyviä kampasimpukoita ja hän on kuitenkin syönyt niitä lähemmäs sadalla risteilyllä (kertoo myös siitä kuinka paljon joku voi tykätä kampasimpukoista…) eli siinä on jo aika paljon verrokkeja. Minulla taas oli vähän vaikeampaa ruoan suhteen, koska laivalla tarjoiltiin paljon seafoodia ja merestä nostettavista eläimistä syön käytännössä ainoastaan kypsää lohta. Sen sijaan syön paljon kanaa ja sitä ei jostain syystä listalla ollut minään päivänä lainkaan. Possua ja nautaa tarjoiltiin kyllä. Kasvissyöjille oli oma osionsa, jota hyödynsin myös paljon. Se oli kuitenkin aika suppea ja vegaanit olisivat kyllä jääneet nälkäisiksi, kun melkein kaikissa oli maitotuotteita mukana. Erikoisruokavalioita saa kyllä varmasti toivoa ja uskon ne otettavan hyvin huomioon, sen verran hyvää palvelu kokonaisuudessaan oli.

 

Mitä vuonoristeilyllä tehdään

Odotin risteilyltä kiireetöntä ja rentouttavaa aikaa. Laivallahan ei varsinaisesti ole mitään tekemistä. Siellä ei ole yökerhoa, ei teatteria, puhumattakaan vesiliukumäistä tai pelisaleista. Laivalta ei löydy myöskään lapsille mitään leikkipaikkaa, vaan tämä on selvästi aikuisille suunniteltu konsepti. Risteilymatkustajien keski-ikä olikin aika korkea. Tästä kaikesta huolimatta olin laivalla paljon kiireisempi kuin uskalsin etukäteen kuvitella. Petri jopa repesi täysiä nauramaan, kun säntäilin kameroineni eri puolille laivaa lähes juoksujalkaa kuvaamaan. Meille osui hyvät kelit ja maisemat nyt oli yksinkertaisesti silmiä hivelevät. Koska risteilyllä maisemat vielä vaihtuvat tiuhaan, niitä pitää tietenkin olla kuvaamassa ihan jatkuvasti. Niinpä olin lähes helpottunut, että pimeä tuli suht aikaisin ja pääsin sen jälkeen vihdoin ottaman vähän rennommin. 😀 Illallisen jälkeen ei todellakaan kaivannut enää mitään muuta lisäohjelmaa.

Tosin kuvattavaa ei ole ainoastaan valoisan aikaan. Moni haluaa talvella Norjan vuonoristeilylle nimenomaan revontulien vuoksi ja mekin saimme nauttia niistä monena iltana ja yönä. Laivalla kuulutetaan, kun revontulia on näkyvissä, joten niitä ei tarvitse erikseen kytätä itse ulkona. Jos haluaa, niin hyttiin saa jopa yöllisen revontulihälytyksen, ja mehän halusimme. Niinpä löysimme kuuden yön aikana itsemme useampaankin otteeseen keskellä yötä vetämästä toppahousuja jalkaan ja säntäämästä laivan kannelle yöllistä valoshowta katsomaan. Viimeisenä iltana revontulet alkoivat kätevästi tanssahdella horisontissa jo yhdeksän aikaan illalla ja siirtyivät siitä seuraavan tunnin aikana laivan yli kadoten näkyvistä vasta, kun tulimme seuraavaan satamaan. Ei siinä mitään muuta teatteria todellakaan tuollaisen upean luontonäytöksen lisäksi tullut kaivattua. Kesällä puolestaan on valoisaa läpi yön ja silloin kuvattavaa ja katseltavaa riittää sen puolesta.

 

Havilalla hyttejä joka tasoon sisähytistä sviitteihin

Hyttiluokkia Havilalla on useampia. Ehdottomasti eniten on 15 neliön kokoisia ikkunallisia ulkohyttejä, jollainen meilläkin oli ensimmäiset neljä yötä. Niistä löytyy parisänky (saa myös erillisillä vuoteilla), kahden istuttava sohva, työpöytä, kylppäri sekä säilytystilaa (joskaan ei meidän tarpeisiin ihan tarpeeksi). Jos on tottunut Ruotsin laivojen hytteihin, tällainen hytti tuntuu varmasti oikein mainiolta.

Koska Petri oli risteilyllä töiden vuoksi, kävimme katsomassa myös eri hyttejä. Halvimmat hytit ovat sisähyttejä eli niistä ei ole lainkaan ikkunaa ulos. Sisähytissä oli kerrossängyt ja se oli muutenkin pienempi. Laivalla on toki runsaasti paikkoja, jossa viettää aikaa päivisin, mutta ainakin itse haluan nähdä vähintään ikkunasta ulos tällaisilla risteilyillä, joissa maisemat on se tärkein syy itse matkalle. Havila Capellalta löytyy myös pieni määrä panoraamahyttejä, joissa on lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat joko laivan keulaan tai perään. Lisäksi löytyy pieni määrä parvekkeellisia hyttejä / sviittejä. Capella on myös täysin esteetön ja esteettömiä hyttejä on valittavana kaikista hyttiluokista. Valinnanvaraa siis löytyy hyttien puolesta. Suurin osa risteilee 11 vuorokautta eli puolikkaille risteilyille on vähemmän hyttejä vapaana.

 

Kuten sanottu, helmikuu oli kaiken kaikkiaan ihan mahtava ajankohta vuonoristeilylle, enkä olisi koskaan osannut kuvitella miten maisemat muuttuivat päivittäin. Oman rentoutumisen kannalta oli jopa vain hyvä, että ei ollut ympärivuorokauden valoisaa. Petri sanoikin, ettei minua voisi päästää vuonoristeilylle kesällä, koska en varmaan nukkuisi koko risteilyn aikana lainkaan, kun pitäisi kuvata maisemia ihan koko ajan… Siitäkin riskistä huolimatta haluaisin kyllä lähteä vielä joskus risteilemään tuolle reitille vielä kesällä ja mielellään silloin Kirkkoniemestä Bergeniin, jotta pääsisin silloin näkemään eri kohteet kuin tällä kerralla.

 

Alekoodi vaihda vapaalle – mainos Elämys Cruisesin kanssa

Asun samassa taloudessa Petrin kanssa, joka vastaa Elämys Cruisesin liiketoiminnasta. Sitä kautta voin tarjota teille kivan edun Havilan risteilyille. En saa tästä itse mitään ylimääräistä hyötyä.

Jos varaat oman risteilysi Havilalle (mihin ajankohtaan tahansa) 7.3.2022 mennessä, saat 1000 NOK (noin 100 €) / hytti onboard credittiä laivalle. Sen voi käyttää esimerkiksi juomiin tai varustamon järjestämiin retkiin. Elämys Cruises on täysin suomalainen matkatoimisto ja saat varattua risteilyt heidän kauttaan asiantuntevalla palvelulla ja aina joko edullisemmin tai samaan hintaan kuin suoraan varustamon kautta.

Havilan risteilyjen hinnat vaihtelevat kausien mukaan. Edullisinta on risteillä myöhään syksyllä ja kalleinta kesäkuukausina. Tässä muutamia esimerkkihintoja kahden hengen hyttiin kuuden yön risteilyille Bergenistä Kirkkoniemeen eli samalle reitille, jolla me olimme. Hinnat ovat per nenä ja sisältävät kaikki ruokailut, joihin Norjassa muuten saa tuhlattua sievoisen summan rahaa. Hintoihin ei tule enää mitään piilokuluja päälle eli esim. tippejä Havilalla ei tarvitse maksaa.

Sisähytti marraskuu 887 €

Sisähytti huhtikuu 995 €

Ulkohytti huhtikuu 1400 €

Ulkohytti heinäkuu 2100 €

Ulkohytti syyskuu 1450 €

Pääset tästä Elämys Cruisesin sivuille katsomaan lisätietoja Havilasta ja voit laittaa oman unelmaristeilyn varaukseen. Kerro varausta tehdessäsi löytäneesi sinne Vaihda vapaalle -blogin tai instagramin kautta. 🙂