Image Alt

Matkablogi

Ensimmäisellä safariajelulla Botswanassa

Botswanassa on kaksi maailmankuulua kansallispuistoa, Okavango Delta ja Choben kansallispuisto. Ensimmäinen on suistoalue, joka muuttaa muotoaan vuodenaikojen aikana. Chobe taas on stabiilimpi ja tunnettu ennen kaikkea suurista norsulaumoistaan. Me olimme lentäneet aivan Choben laitamille ja olimme Linyantin yksityisellä eläintensuojelualueella. Sen ja Choben välillä ei ole aitoja, vaan eläimet vaeltavat alueella vapaasti. Lisää liikkumatilaa eläimet saavat kulkemalla myös passitta maan rajojen yli. Niinpä mekin katselimme ajoittain Namibian puolella kulkevia norsuja ja muita eläimiä. Maiden välissä kulkee tuolla ainoastaan joki. 
Vain muutama tunti alueelle saapumisemme jälkeen, oli aika lähteä ensimmäiselle safarille. Meidät esiteltiin oppaalle, joka tulisi ajeluttamaan meitä alueella seuraavien kolmen päivän ajan. Goms oli pitkä nuori mies, joka tuli hymyillen kättelemään meitä. Meille kävi nopeasti selväksi, että hän oli nuoresta iästään huolimatta todellinen ammattiopas. Botswanassa on Maunin kaupungissa kahden vuoden mittainen koulu safarioppaille. Sen käytyään Goms tuntui tietävän kaiken jokaikisestä eläinlajista, joita Linyantin alueella näimme. Hän kertoi meille oma-aloitteisesti eläimistä ja me saimme kysellä niin paljon kuin halusimme, koska kyydissä ei ollut meidän lisäksemme muita.
Emme ehtineet ajaa kuin ehkä vartin verran, kun Goms ajoi safariauton puun alle ja osoitti ylös. Emme meinanneet uskoa silmiämme – puusta meitä tapitti leopardi.

Näin hyvään tuuriin emme olleet varautuneet. Saimme kuulla, että leopardi oli bongattu puussa jo aiemmin päivällä ja Kings Poolin leirin oppaat tiesivät sen sijainnin. Kyseessä oli naaras, jonka Goms sanoi näkevänsä yleensä pari kertaa viikossa. Se oli hyvin tottunut autoihin, eikä sitä tuntunut nytkään kiinnostavan pätkääkään puun alle parkkeerannut safariauto ja innokkaana kameran kanssa sitä osoittelevat suomituristit. Ei sitä kiinnostanut myöskään aivan puun ali kävelevä norsu. Liian suuri saalistettavaksi.

Minä olen kärsimätön. Oikeasti tosi kärsimätön. Niinpä parikymmentä minuuttia puussa makaavaa leopardia tuijotettuani, ryhdyin jo kyselemään, että tuleeko se joskus puusta alas vai jatkammeko matkaa. Goms kertoi leopardin olevan todennäköisesti nälkäinen nukuttuaan koko päivän puussa. Se katselikin välillä ympärilleen, jos jotain saalista olisi näköpiirissä. Kun mitään ei näkynyt, painoi leopardi jälleen leukansa puunrunkoa vasten ja kärsimättömällä turistilla meinasi maltti loppua.

Onneksi sekä Goms että Tomi olivat molemmat kärsivällisiä, koska aivan yhtäkkiä leopardi nousi ja hetkeä myöhemmin se olikin jo maassa.

Tässä vaiheessa paikalle kurvasi toinenkin safariauto ja yritimme tihrustaa mihin suuntaan pilkukas kissapeto suuntasi. Olin aivan varma, että näemme siitä enää vilauksen hännänpäästä, mutta en vielä tuossa vaiheessa ymmärtänyt miten off-roadia alueella ajettiinkaan. Goms käänsi auton nokan ja kohta ajelimme ohuita, norsujen jo runnomia puunrunkoja kumoon seuratessamme saalista etsivää leopardia. Olin aivan varma, ettei se löytäisi yhtään mitään syötävää, kun sen perässä kurvasi kaksi puita katkovaa maasturia. Ehdimme jo sanoa Gomsille, että riittää, ei meidän tarvitse seurata leopardia enää, saimme siitä jo kuvia. Oppaamme oli aivan ihmeissään ja kysyi, ettemmekö tosiaan halua seurata sitä ja nähdä sen ehkä saalistavan. No kaipa sitten…
Ja niin me seurasimme. Kolme safariautoa oli paikalla, kun leopardi tallusti tyynen rauhallisesti pitkin Afrikan erämaata vilkaisemattakaan sitä seuraavia tai sen edelle ajavia autoja.
Uskomatonta, mutta autoista huolimatta leopardi löysi saalista. Goms ilmoitti, että nyt emme aja enää eteenpäin, koska vähän matkan päässä oli helmikanoja (guinea fowl), eikä hän halunnut pelästyttää niitä ja siten pilata leopardin saalistusta. Niinpä me lähes pidättelimme hengistystämme ja näimme kuinka leopardi alkoi liikkua yhä matalampana sen lähestyessä kanoja, jotka nokkivat maata autuaan tietämättöminä lähestyvästä pedosta.

Helmikanat olivat kuitenkin niin aukealla paikalla, ettei leopardi päässyt tarpeeksi lähelle niitä. Se jäi hetkeksi makoilemaan ja odottamaan, että kanat siirtyisivät suojaisempaan paikkaan, jotta se voisi hiipiä lähemmäs.

Kolmen auton sääntö

Tässä vaiheessa Goms ilmoitti, että paikalle oli tulossa neljäs safariauto. Wilderness Safarilla on sääntö, jonka mukaan yhdellä kertaa saa olla vain korkeintaan kolme autoa eläinhavainnolla. Tämä on mielestäni erittäin hyvä, koska näin vältytään siltä, että eläimet saarrettaisiin tai niitä stressattaisiin liikaa (tosin tämä leopardin perässä ajaminenkin oli ehkä vähän siinä rajoilla). Ei myöskään turistina tunnu yhtä kivalta katsella upeaa luontonäytöstä, jos ympärillä on aivan valtavasti autoja. Se vie osan viehätyksestä pois.

Koska me olimme olleet leopardin luona ensimmäisinä, jouduimme luovuttamaan paikkamme viimeisenä tulleelle. Olisi ollut mukava nähdä saisiko leopardi saalista vai ei, mutta toisaalta olimme nähneet (arviolta tunnin aikana) jo enemmän kuin olimme osanneet etukäteen toivoa. Niinpä Goms käynnisti auton ja me huristelimme etsimään lisää eläimiä.

Näitä lintuja näkyi joka puolella, kuten niitä näkyy muuallakin ympäri eteläistä Afrikkaa:

Jos tämä lintu ei ole ollut Agry Birdsien esikuvana, niin jo on kumma.
Suuntasimme kohti joen rantaa. Siellä oli kuulema nähty jokin aika sitten savannikoiria. Voisiko tämä olla niin helppoa, että ne olisivat siellä vieläkin. Voihan se. Neljä urosta makoili mahat pulleina ja kaikki eivät vaivautuneet edes nostamaan päätään, kun ajoimme niiden vierelle. Goms kertoi niiden saalistaneen aamulla impalan, joten ne eivät nyt illalla olisi liikkumassa mihinkään, eivätkä todennäköisesti saalistaisi vielä seuraavanakaan päivänä. Ihastelimme niitä hetken ja siinä samalla toisesta autosta kyytiimme tuli Kings Poolin lahjatavarakaupan myyjä loppumatkaksi mukaan takapenkille istumaan. 

Aurinko laski kovaa vauhtia kohti horisonttia. Oli siis sundownereiden aika. Ajelimme aukealle paikalle, josta näkisi pitkälle mikäli jokin eläin lähestyisi. Kuulema pari iltaa sitten hyeenat olivat tulleet katsomaan mitä snackseja olisi tarjolla. Nyt niitä, tai muitakaan eläimiä, ei ollut näköpiirissä. Emme olleet nähneet suurta määrää eläimiä, mutta mahdollisuus seurata leopardin tekemisiä pidemmän aikaa, oli niin ainutlaatuinen kokemus, että laatu todellakin korvasi määrän.

Kun drinksut oli juotu ja snacksit maisteltu, oli jo lähes pilkkopimeää. Gomsilla oli erikoislamppu, jolla hän pystyi haravoimaan aluetta ilman, että sokaisisi petoeläimiä valokeilalla. Melkein heti valokeilaan joutuikin villisika, joka näytti melkoisen koomiselta maatessaan luolassa pää ulkona ja katsoessaan meitä aavistuksen kauhistuneen näköisenä. Veikkaan, ettei sen iltaunia kovinkaan usein häiritä, joten oli syytäkin olla närkästynyt.

Illallinen savannilla

Muita eläimiä emme sitten nähneetkään, mutta kaukana pimeyden keskellä loimusi nuotio. Emme menneetkään takaisin lodgelle, vaan koko leiri oli tuotu syömään bushdinneriä (jälleen suomen kielestä puuttuu sanoja) eli sanotaanko nyt sitten vaikka puskaillallista. Uskomatonta millaiset kattaukset meille olikaan järjestetty. Keskellä Afrikan erämaata oli katettuna kolme valkoisella pöytäliinalla peitettyä pitkää pöytää. Yhteen oli katettu baari, jossa valinnanvaraa löytyi enemmän kuin Kallion kapakoista, yksi oli seisova pöytä ja kolmannessa oli ruokailupaikat noin 20 hengelle. Ympärillämme oli soihtuja valaisemassa ja paikalla hääräsi ehkä 15 henkilökunnan edustajaa kiikuttamassa meille juomia sekä valmistamassa illallista.

Kuva: Wilderness Safaris
Ruoka ei ollut vielä valmista, joten lyöttäydyimme kahden naisen seuraan. Olimme nähneet heidät aiemmin leopardin luona toisessa safariautossa, joten utelimme oliko kisu saanut saalista sen jälkeen, kun me jouduimme lähtemään pois paikalta. Ei se kuulema ollut. Kanat olivat tällä kertaa olleet kissaa nopeampia. Goms olikin kertonut meille aiemmin, että leopardeilla on melko huono onnistumisprosentti saalistuksessa, kun taas savannikoiralauma saa saaliin kiinni melkein joka kerta.  
Vietimme seuraavat pari tuntia muiden Kings Poolin vieraiden kanssa syöden hyvää ruokaa ja juoden hyviä afrikkalaisia viinejä. Amerikkalaiset pitivät huolen, ettei keskustelu tyrehtynyt missään vaiheessa. Ilta loppui melkein liian aikaisin, kun yksi pariskunta halusi lähteä takaisin lodgelle, jonka jälkeen kaikki muutkin ryhtyivät tekemään lähtöä. Palasimme takaisin lodgelle samalla kyydillä brittiläis-etelä-afrikkalaisen pariskunnan kanssa. He olivat olleet Kings Poolilla häämatkalla melkein viikon ja ylistivät meille kaikkea hieronnasta oppaaseen. Ei ollut vaikea ymmärtää, että he olivat ihastuneet paikkaan.

Kutsumaton vieras

Goms saattoi meidät omaan telttamökkiimme asti, koska alueella ei saanut enää pimeällä liikkua ilman saattajaa. Asuntomme oli käyty iskemässä yökuntoon. Verhot oli vedetty osittain ”seinien” eteen, mutta näkymät joelle olivat avoimet. Tosin pimeys piti huolen, ettemme juuri mitään nähneet. Sen sijaan me kuulimme kyllä. Sarvikuonot pitivät joella meteliä. Oli jännä tunne. Meidän ja kaikkien pimeydessä liikkuvien eläinten välillä oli vain ohut telttakangas. Eläimet eivät (paviaaneja lukuunottamatta) tule yleensä ihmisasumuksiin, mutta kaiken varalta yöpöydällämme oli melkoinen arsenaali varusteita, joita ei yleensä luksustason majoituksissa näe.

Kings Poolin esimies oli aiemmin päivällä näyttänyt meille kuinka radiopuhelin toimisi, jos tulisi jokin hätätilanne. Lisäksi käytössä oli äänitorvi. Toivoimme, ettei meidän tarvitsisi kokeilla miten kumpikaan toimii käytännössä. Olo tuntui kuitenkin aivan turvalliselta – siihen asti, kunnes näin lattialla halkaisijaltaan noin 5-10 sentin mittaisen mustan hämähäkin. Liikuin nopeammin kuin kertaakaan aiemmin tuon loman aikana, kun syöksyin sänkyyn. Afrikka ei ole araknofoobikon paikka.

Yhteistyössä Wilderness Safaris.

Comments

  • 20.12.2015

    Voi voi! Ihan liian ihanaa reissua taas ♥

    Kuulostaa muuten todella hyvältä, että safarilla on tuollainen kolmen auton sääntö – suorastaan aivan äärettömän hienoa. Hienoja kuvia onnistuittekin saamaan sen tunnin aikana kun peopoldia (hih..) ihailitte 🙂

    reply
    • 20.12.2015

      Oli kyllä kieltämättä kaikin puolin aivan huippu reissu. 🙂 Tykkäsin kanssa kovasti tuosta kolmen auton säännöstä. Mutta tuolla kunnioitettiin eläimiä muutenkin erittäin paljon ja Wilderness Safaris tekee todella paljon työtä eläinsuojelun parissa.

      reply
  • 20.12.2015

    Voi juma noita kuvia leopardista! Onhan niitä kuvia nähty ennenkin, mutta ihan eri juttu katsoa niitä tutun ihmisen ottamina ja miettiä miltä on mahtanut siinä eläintä läheltä katsellessa. Varmasti aivan uskomaton kokemus! Illallinen ja kaikki kuulostaa niin upealta. Sanotaanko, että tuossa oli nyt sitten telttaa ja mökkiä molempia meikäläisen makuun ja saattaisin pienen "eräihmisen" itsestäni noissa olosuhteissa löytääkin 😀

    reply
    • 20.12.2015

      Kiitos Milla! 🙂 Kyllä se tuntui aivan mielettömän huikealta katsella leopardia niin lähietäisyydeltä. Se tuntuu edelleen ihan uskomattomalta, että noita petoja todella elelee Afrikassa, vaikka niitä on omin silmin nähnyt. 😀 Ja kyllä, tämä mökkeily- ja telttailumalli sopisi sulle varmasti erinomaisesti. Siitä se eräjormailu sitten lähtisi. 😉

      reply
  • 20.12.2015

    Mahtavat kuvat leopardista!
    Eikä tuo päivä muutenkaan ole vaikuttanut hassummalta 😉

    reply
    • 20.12.2015

      Kiitos! Päivä oli tosiaan kokonaisuudessaan erittäin onnistunut. Mutta kyllä uni maistui sen jälkeen. 😀

      reply
  • 20.12.2015

    Oi että tuota kisua voisin katsella koko päivän, liikkui tai ei 😉 Upeaa palvelua, antaisin mitä vain illallisesta tuollaisessa paikassa!

    reply
    • 20.12.2015

      Mä tykkään liikkuvista eläimistä. 😀 Mutta kieltämättä se oli järisyttävän upea näky puussa ihan paikallaankin. Menkää ihmeessä safarille joku kerta!

      reply
  • 20.12.2015

    Upeat kuvat Leopardista!! Varmasti ollut ihana kokemus. Näytin kuvat Markukselle ja se sanoi heti, että sen mielestä meidän pitäisi mennä seuraavaksi tuonne. Noh, samaa mieltä. Ihan huippua nähdä näitä sun postauksia nyt tuolta. 🙂 olette kyllä onnistuneet näissä eläinkuvissa hienosti.

    reply
    • 20.12.2015

      Kiitos! 🙂 Ei muuten ollut ihan helppoa kuvata eläintä, joka liikkuu välillä varjossa ja välillä auringossa, mutta onneksi muistikortilta löytyi jokunen ihan onnistunutkin otos. Kyllä mä teille Botswanaa suosittelisin kovasti!

      reply
  • 20.12.2015

    Oo, miten ihana paikka! Ja upeita kuvia. Mä haluaisin nimenomaan Botswanaan tämän tyyppiselle reissulle, täytyy pistää paikka kirjanmerkkeihin. Kiitos taas inspiraatiosta!

    reply
    • 20.12.2015

      Kiitos sinulle kommentistasi. 🙂 Tuo oli kyllä aivan mahtava paikka. Kaikin puolin. Botswana yllätti tosi positiivisesti, joten sille isot suositukset täältä, kuten myös Wilderness Safarisille. Todella hyvää palvelua ja ammattioppaat.

      reply
  • 20.12.2015

    Varmasti upea kokemus nähdä leopardi noin läheltä ja saada vielä upeat kuvat. Näitä juttuja lukiessa iskee hirvittävä safarimatkakuume. Täytyisi keksiä joku edullinen ja helppo reissu, johon voisi osallistua koko perhe tai sitten harkita yksin menemistä. Lohdutuksena voin onneksi selailla kuviani Pilanesbergistä ja todeta, että siinä on parhaiten ikinä työreissussa käyttämäni vapaapäivä 🙂

    reply
    • 27.12.2015

      Kyllähän tuo leopardi kieltämättä kruunasi päivän. 🙂 Edulliseen safarivaihtoehtoon suosittelen kestosuosikkiani Krugeria. Siellä pystyy perheenä yöpymään edullisesti kansallispuiston leireissä, joissa mökeissä on kuitenkin suihkut, keittiö ym. mukavuudet ilman luksusta tosin.

      reply
  • 21.12.2015

    Kiitos vierailustasi Ruusan ja Majurin luona! Kurkistin sivullesi ja huomasin, että taisin tavata siellä eräänlaisen 'nomadin'. Olen juuri lukemassa Päivi Kanniston kirjaa 'Elämäni Nomadina'(itsekin ollut vähän samanmoinen kulkuri). Mutta ymmärsin, että sinussa on enemmän tutkijaa matkailijan ohessa. Sinulla on niin ihana kissakuva tuosta leopardista. Kysyisinkin, että voinko käyttää sitä tuolla blogisivulla ja liittää kuvan alle blogisi. Tuntui niin mukavalta saada terveiset oikein kuningatarkissalta Afrikasta saakka!

    reply
    • 27.12.2015

      Kiitos kommentistasi ja pahoittelut, että vastaan näin paljon jälkijunassa. Jos tämä kommentti vielä tavoittaa sinut, niin saat ilman muuta lainata kuvaa blogiisi. 🙂 Ja kaipa minussa voi hieman tutkijan vikaa matkailijan ohessa olla. Pitää varmasti paikkansa. 🙂

      reply
  • Tiia/ReiseReise
    22.12.2015

    Vau, miten upea safariajelu! Kiva, että on sääntöjä esim. kolme vain kolme autoa, ettei mennä vain turistijen mukaan. Onko tuollapäin ollenkaan mahdollista nähdä seeproja?

    reply
    • 27.12.2015

      Tuolla otetaan eläimet tosiaan hyvin huomioon. Kyllä Botswanassa seeproja löytyy. Mekin näimme yhden pienen lauman tuolla ollessamme. 🙂

      reply
  • 22.12.2015

    Aina yhtä sykähdyttävää nähdä villieläimiä luonnollisessa ympäristössään! Afrikka ei kuuleman mukaan ole mikään erityisen edullinen maa noiden safareiden osalta, ja kyllähän noita telttoja ja kattausta katsellessa vähän ymmärtääkin mistä siellä maksetaan. Epäilemättä huikea kokemus, pääsisipä itsekin!

    reply
    • 27.12.2015

      Afrikassa saa tosiaan safareihin uppoamaan ihan niin paljon rahaa kuin sitä vain löytyy, mutta kyllä siellä pääsee eläimiä edullisemminkin näkemään. Luksuksesta tosin joutuu silloin vähän tinkimään. 😀

      reply
  • 22.12.2015

    Aijai, safarit on kyllä upeita! Tietysti siellä on näitä kohokohtapäiviä, kun näkee joitain upeita eläimiä lähietäisyydeltä 🙂 Leopardi on oma suosikkini Big Fivesta. Olen bongannut pari "täydestä vauhdista", toisen Etelä-Afrikassa ja toisen Keniassa. Jotenkin upea fiilis bongata tuollainen luonnon kaunotar omilla silmillään, ja tosiaan sen jälkeen on vähän ajan päästä ollut useampikin auto paikalla ihmettelemässä isoa kissaeläintä. Itsellä onkin ollut jo vähän aikaan suunnitteilla postaus nimeltä "Elämäni leopardit" 😉

    reply
    • 27.12.2015

      Elämäni leopardit postaus kuulostaa oikein hyvältä. 🙂 Me nähtiin ensimmäisen kerran leopardi Krugerissa ja "saatiin pitää se ihan itsellämme". Oltiin hiekkatiellä, eikä missään ollut ketään muita. Se oli upea kokemus. Hyvin erilainen kuin tämä Botswanassa kokemamme, mutta molemmat ikimuistoisia.

      reply
  • 23.12.2015

    Vau mitä kuvia leopardista ja varmaan tuntuu ihan uskomattomalta nähdä se noin läheltä! Safarimatka on kyllä haaveissa mutta näyttää siltä että ainakin tätä matkaa varten saa hetken säästää, teltta näyttää aika luksukselta!

    reply
    • 27.12.2015

      Kyllähän se on hieman eri tunne nähdä iso kissapeto aivan läheltä kuin kaukaa tai vaikkapa telkkarista. 🙂 Tämä paikka, jossa yövyttiin ei tosiaan ole ihan edullisimmasta päästä.

      reply
  • 23.12.2015

    siis voi luoja, mitä kuvia te olette saaneet. Tuon on täytynyt olla ihan uskomaton kokemus. Itse olen haaveillut safarista Afrikassa, koska siellähän se täytyy (selvästi) kokea. Olen käynyt yhdellä Intiassa enkä oppaan väitteistä huolimatta nähnyt siellä mitään…

    reply
    • 27.12.2015

      Voi ei! Onpa kurjaa, ettet nähnyt Intiassa mitään safarilla. Olen miettinyt, että tiikerisafari Intiassa voisi olla joskus ihan kiinnostava, mutta sitten toisaalta taas en oikein välitä Intiasta… Afrikassa eläimiä näkee kyllä ihan takuuvarmasti, kun menee oikeisiin paikkoihin.

      reply
  • 25.12.2015

    Hämmentävän hienoja kuvia leopardista sekä myös vihaisesta linnusta! Kuulostaa huolella järjestetyltä safarilta sekä eläimiä että ihmisasiakkaita ajatellen. Tuollainen illallinen on varmasti ollut huikea päätös muutenkin unohtumattomalle päivälle.

    reply
    • 27.12.2015

      Kaikki järjestelyt oli viimeisen päälle hoidettu. Ei ole kyllä mitään negatiivista sanottavaa paitsi, ettei vapaa-aikaa rentoutumiseen juurikaan jäänyt melko tiukan aikataulun vuoksi. 🙂

      reply
  • 26.12.2015

    Vauuu, no kyl tää on ollut aika upee reissu, vaikka melkoisen tyyriiksi taisit mainita. Tosi läheltä ootte päässeet näkemään eläimiä ja aika huikeissa puitteissa saaneet yöpyä. Oi että, kyllä kelpaisi. Selviskö mikä se hämähäkki oli ja oliko se myrkyllinen? Mä en sinäänsä hämähäkkejä erityisesti pelkää, mut ulkomailla ei koskaan tiedä, mikä on tappava ja mikä ei…

    reply
    • 27.12.2015

      Tämä paikka ei tosiaan ole edullisimmasta päästä, mutta kohteita onneksi löytyy moneen lähtöön. Halpa matkakohde Botswana ei kuitenkaan ole. Ei varsinaisesti selvinnyt olisiko se hämähäkki ollut myrkyllinen, mutta niitä oli vähän joka "mökissä" ja ne ovat kuulema vain hyväksi, koska syövät hyttysiä. Ei ihmisiä. 😀 Luottaisin silti enemmän hyttyskarkotteisiin.

      reply
  • 26.12.2015

    Vitsit miten hienoa ja jännääkin! En ehkä olisi kovin hyvin nukkunut tuolla teltassa, kokoajan olisi pitänyt kuulostella/tunnustella onko telttaan saapunut lisää hämähäkkejä tai muita kutsumattomia otuksia. 🙂

    reply
    • 27.12.2015

      Hieman jännitti, mutta onneksi tuli nukuttua yö ihan sikeästi. 🙂 En onneksi ole loppujen lopuksi kovin hämähäkkikammoinen ja luotin kyllä ihan täysin siihen, ettei tuonne mitään muuta sisälle tulisi.

      reply
  • 26.12.2015

    Hieno homma tuo kolmen auton sääntö! Olen joskus Tansaniassa nähnyt hyvinkin moninkertaisen määrän autoja eräänkin leopardipuun ympärillä ja se on jo aika surullinen näky. En muista, olenko johonkin kommenttiin joskus kertonut, mutta me juuri tuolla Tansanian reissulla näimme, kun paviaani ajoi leopardin alas puusta keppi aseenaan, se oli aikamoista. Oppaamme hihkui innosta, ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa, vaikka oli hyvin kokenut, eikä enää edes niin kovin nuori. Aivan upeita kyllä nuo teidän leopardikuvat, mikä onni päästä noin lähelle!!

    Botswana on ihana, minullakin on oikein lämpimät muistot vierailusta siellä. Tuo teidän teltta näyttää niiiiin upealta, meillä oli käytössä ihan siis telttateltat 😀 Kyllä siellä pötköttäessä heräsi kaiken maailman rasahduksiin, kun muutaman kymmenen metrin päässä meidän Okavango Deltan leiripaikastamme oli virtahepojen yöpaikka. Ja norsutkin ilmeisesti kävivät joskus touhuilemassa leirissä öisin. Ei niinkään pelottanut, vaan olin vaan jotenkin etukäteen hermostunut siitä, että jos missaan jotain hauskaa 🙂

    reply
    • 27.12.2015

      Voi ei! Tansania houkuttelisi omalla tavallaan, mutten tiedä kestäisinkö sitä, jos yhden leopardin luokse kerääntyy kymmenen autoa. Olen kuullut Tansanian ja Kenian safarien olevan aika ruuhkaisia. Niin on kyllä Krugerkin, mutta siellä taas ei saa ajaa tieltä mihinkään, joten eläimet saa olla paremmin rauhassa.

      Muistelen kuulleeni tuon paviaani-leopardi episodin aiemminkin. Se on ihan varmasti ollut melkoinen näky! En ihmettele yhtään, jos on kokenut opaskin ollut mehuissaan. Muistan lukeneeni kirjoituksesi tuolta Okavango Deltalta ja miettineeni, etten ikinä voisi yöpyä tavallisessa teltassa siellä eläinten keskellä, koska herään käytännössä joka yö vessaan, eikä siellä saa poistua teltasta! Sen takia mulle sopii tuollainen vähän edistyksellisempi teltta. 😀

      reply
  • 26.12.2015

    Mieletön kokemus leopardin kanssa! 🙂 Itseltäni se uupuu ainoana eläimenä big fivesta, joten vielä joskus on palattava tuollaista elämystä metsästämään johonkin safarikohteeseen. Tuli mieleen, että vältän yleensä puhumasta yleisluontoisesti Afrikasta yksittäisten kohteiden kohdalla, kun kyse on niin valtavasta mantereesta ja laajasta kulttuurien kirjosta. Äskettäin luin kuitenkin jostain, että safarioppaat siellä sun täällä saattavatkin puhua Afrikasta itse oikein tavaramerkkinä. Oletteko te törmänneet tänän? Tosi hyvä että safareille on luotu sääntöjä ja näitte järjestäjien vielä noudattavan niitä itse! 🙂

    reply
    • 27.12.2015

      Meillä kävi huippu tuuri jo vuosi sitten Krugerin kansallispuistossa ja nähtiin sielläkin leopardi ihan läheltä. Toivottavasti seuraavalla Afrikan reissullasi saat viimeisenkin suuresta viidestä "kasaan". 🙂

      Taidan syyllistyä jonkin verran yleisesti Afrikasta puhumiseen. Tottakai yritän aina puhua enemmänkin tietystä maasta, mutta joskus sitä vaan puhuu Afrikasta. Toisaalta puhun kyllä toisissa tilanteissa myös Euroopasta yleisesti. Tuohon mainitsemaasi Afrikasta tavaramerkkinä puhumiseen ei olla kyllä törmätty.

      reply
  • 26.12.2015

    En kestä kuinka siistiltä tämä kaikki näyttää ja kuulostaa! Wooow! Illallinen ja tuo teidän majoitus. Oon ihan lumoissani 🙂

    reply
  • 27.12.2015

    Tälläset kuvat ja tarinat saa vaan entistä vahvemmin silmäilemään lentoja Afrikkaan! 😛

    reply
  • 27.12.2015

    Näyttää ja kuulostaa niin hienolta, kyllä kelpaisi tuollainen majoituskin!! Olis niin mahtavaa päästä luontoon katsomaan noita eläimiä, eikä mihinkään surullisiin eläintarhoihin..

    reply
    • 27.12.2015

      No näinpä. Jossain hetkellisessä mielenhäiriössä mentiin loppusyksystä Korkeasaareen kissojen yöhön, kun ei oltu koskaan ennen käyty ja paha mielihän siitä vain tuli. 🙁

      reply
  • 27.12.2015

    Taas kerran upeita kuvia! Koko kokemus kuulostaa muutenkin alusta loppuun asti mahtavalta. Nähdäpä nyt leopardi saalistamassa!

    Mukava kuulla tuosta kolmen auton säännöstä. Keväällä opiskelujen kautta tuli luettua villieläinturismista erityisesti Afrikassa ja pohdittua sen eettisyyttä useammaltakin kantilta. Hienoa, että ainakin tuon säännön suhteen homma ilmeisesti hoidetaan heillä hyvin.

    reply
    • 27.12.2015

      Kiitos. 🙂 Villieläinturismi ei tosiaan ole mitenkään yksiselitteistä. Minulla on asiasta oikeastaan vain käytännöntietoa, en ole lukenut asiasta (mutta otan mielelläni kirjasuosituksia vastaan!). Uskon kuitenkin, ettei näitä upeita eläimiä ilman turismia suojeltaisi siten kuin niitä nyt on ryhdytty suojelemaan. Paikallisille maajusseille esim. leopardit ovat ainoastaan haittaeläimiä ja niitä on ammuttu sumeilematta, jotta ne eivät veisi vuohia. 🙁

      reply
  • 30.12.2015

    Siis oh dear god <3 Miten en ole käynyt näissä maisemissa ikinä! Innostuin niin paljon, että ehkä tossa viereisellä välilehdellä vähän skyscanner auki 😀

    reply
  • 1.1.2016

    Voi että miten upeita kuvia leopardeista! Aivan mielettömiä. Tahdon safarille…. paitsi ne hämähäkit. Eilen minun tyynyltä (Vietnamissa) löytyi noin 1,5 senttinen hämähäkki ja olin jo aivan kauhuissani. Ennen Afrikkaa pitäisi varmaan opetella hieman tyyneyttä… 🙂

    reply

Post a Comment

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit sed.

Follow us on