Kirjoitettu 17.10. illalla. Julkaistu 18.10. aamulla nettiyhteyden jälleen toimiessa.

Täällä ollaan! Etelä-Afrikassa, Polokwane-nimisessä kaupungissa, jossa jakarandapuut ovat kauneimmillaan. Matka tänne ei ollut lyhyt, eikä se mennyt aivan kuten piti, mutta nyt on hyvä fiilis. 

Lensimme eilen 18:40 Helsinki-Vantaalta Tukholmaan. Taloutemme lentovarausmestari oli varannut meille sellaisen lentoreitin, jolla pääsisimme lentämään ensimmäistä kertaa Dreamlinerilla (Boeingin uusin lentokonetyyppi) ja samalla kertaa ensimmäistä kertaa Ethiopian Airlinesilla. Jotenkin Tomi oli saanut minutkin innostumaan Dreamlinerilla lentämisestä. Sen vuoksi molempien naamat hieman venähtivät Arlandan kentällä, kun näimme Ethiopian Airlinesin koneen, mutta Dreamlineria se ei ollut nähnytkään, vaan kyseessä oli huomattavasti pienempi 737-800. Samalla lentoreitillemme oli ilmaantunut tekninen välilasku Kairoon! 737 kun on niin pikkuinen kone, ettei se olisi selvinnyt Etiopiaan asti ilman välitankkausta. 

Portilla tiedustelimme miksei meitä ollut noutamassa Dreamliner, vaan pikkuinen 737, mutta henkilökunta ei tiennyt. He sanoivat, että muulloin aina tämä väli lennetään Dreamlinerilla paitsi tänään. Great! No näille ei tietenkään voi mitään ja jos kyse oli jostain teknisestä viasta, niin hyvä vaan, ettei lennetty sillä koneella. Sullouduimme pieneen koneeseen monien etiopialaisten ja ruotsalaisten kanssa. Tila meinasi loppua kesken. Niin myös ruoka. Omista näytöistä sai vain uneksia. En tosin jäänyt surkuttelemaan niiden perään yölennolla, vaan nukuin melkein koko matkan noin parin minuutin välein heräten.

Addis Abebassa vaihdoimme Johannesburgiin menevään koneeseen. Nyt kyseessä oli yhtiön suurin kone, Boeing 777-300, joka triplaseiskanakin tunnetaan. Jos minulta kysytään, etiopialaiset lentoemännät eivät ole ihan niitä hymyileväisimpiä ja palvelualttiimpia. Oikeastaan lähes mykkiä. Tälläkin lennolla toinen ruokavaihtoehdoista oli jo loppunut kärryn saapuessa meidän kohdallemme. Kala-ateria oli kuitenkin ihan maukas. Hieman enemmän harmitti, että lentokoneessa jaettavat ja Johannesburgissa kysyttävät terveyskyselylomakkeet pääsivät loppumaan. Tai olisi niitä ollut, mutta etiopian- ja ranskankielisenä. Saimme toki ne myös Johannesburgin kentältä, mutta olisihan ne ollut mukavampi täyttää jo koneessa. Etiopialaiset saavat vielä uuden tilaisuuden paluumatkalla. Toivotaan, että silloin kaikki sujuu hienosti ja päästään testaamaan myös sitä Dreamlineria.

Johannesburgissa saimme allemme vuokra-auton. Ajelemme seuraavat 12 päivää Volkswagen Tiguanilla. Hanskalokerossa odottavat rajanylitysdokumentit Zimbabween ja Botswanaan. Tämä siitäkin huolimatta ettei Hertzin virkailija ollut koskaan kuullutkaan pohjoisesta rajanaapurista Zimbabwesta, vaan toisteli meille vain Swazimaata (jossa kävimme vuosi sitten). Saimme kuin saimme kuitenkin dokumentin, jolla Tiguan saa matkata meidän kanssamme pariin Etelä-Afrikan naapurimaahan. 

Ajelimme iltapäivällä kaikkien lentojen jälkeen vielä 300 kilometriä jotakuinkin suoraa tietä Johannesburgista pohjoiseen. Näimme matkalla jo seeproja, gnuantilooppeja, puhveleita ja muitakin antilooppeja. Harmi vain, että kaahasimme niiden ohitse 120 kilometrin tuntinopeudella sillä aikaa, kun ne hengailivat riista-aitojen takana riistarancheilla (game ranch), joissa ne todennäköisesti odottavat ammutuksi tulemista. 

Ylihuomenna pääsemme viimeistään näkemään lähietäisyydeltä villieläimiä, jotka elävät suojelualueella. En malta odottaa! Sitä ennen vain pitää ylittää Etelä-Afrikan ja Zimbabwen välinen pahamaineinen Beitbridgen raja-asema. Se on Saharan eteläpuolisen Afrikan vilkkain raja-asema ja tunnettu hitaudestaan ja korruptoituneisuudestaan. Turvallisuuden puolesta ei huolestuta, mutta aikaa rajanylitykseen saa kulumaan kuulema kolmesta viiteen tuntiin. Jos kaikki menee putkeen, voi selvitä kahdessa ja puolessa tunnissa. 

Nyt olemme täällä Polokwanessa hyvin symppiksessä 61 On Ireland lodgessa / hotellissa. Netti pätkii (läppärillä, kännykällä toimii ihan ok), mutta sisustus on tosi kiva ja paikka tuntuu hyvin turvalliselta. Uni tulee varmasti näiden matkustamisen täyteisten päivien jälkeen hyvin pian!

Matka jatkuu, pysy mukana!