Viron kolme nähtävyyttä ja ihana kartanomajoitus

Voi kuinka monta kertaa me olemmekaan käyneet Tallinnassa. Niissä kerroissa ei pysy laskuissa. Kun asuu Etelä-Suomessa, lautalla Tallinnaan pääsee nopeammin kuin Pohjois-Suomeen ja Viro tuntuu kaukomatkailijasta todelliselta lähimatkailukohteelta. Vaikka etelänaapurin pääkaupunki onkin tullut melko tutuksi, Viro tarjoaa paljon muitakin kokemuksia ja nähtävyyksiä. Jostain syystä Viro on näytellyt meille aiemmin vain kauttakulkumaata tai sitten nopeahkoa Tallinnan reissua. Tämän kesän Baltian matkalla päätimme nähdä lähinaapurista vähän enemmän. Tässä kolme ihanaa paikkaa ja tasokas kartanomajoitus, jotka sijaitsevat Harjumaalla, vain noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta. Voit tehdä näihin paikkoihin vaikka yhden yön viikonloppureissun, jos pidempi roadtrip ei sovi aikatauluihin.

 

1. Keilan vesiputous

Keilan vesiputous ei itseasiassa kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaamme. Olin nähnyt siitä joitain kuvia, eikä se vaikuttanut mitenkään erikoiselta paikalta. Se kuitenkin osui ajoreittimme varrelle, joten olisi tuntunut hölmöltä ajaa vain ohitse. Päätimme käydä tarkistamassa paikan koiran ulkoilutuksen lomassa pikaisesti ennen matkan jatkamista. Parisen tuntia myöhemmin totesimme, ettei pikavisiitti ollutkaan kovin pikainen. Keilan vesiputous ja sitä ympäröivä alue, pääsi yllättämään todella positiivisesti.

Itse putous oli odotettua hienompi. Korkeutta sillä on melko vaatimattomasti vain kuusi metriä, mutta se on kymmeniä metrejä leveä. Joen molemmin puolin pääsee liikkumaan ja sen vuoksi aikaa kannattaakin varata enemmän kuin vain nopea stoppi, jos kauniilla, puistomaisella alueella liikkuminen kiinnostaa. Putous kannattaa käydä katsomassa molemmin puolin ja alueella kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Kiersimme pitkälti jokivartta ja saavuimme vasta viimeisenä sille kohdalle, josta pääsee kivien yli pomppimaan aivan putouksen alle. Kesäkuisena päivänä turisteja oli maltillisesti ja saimme kaikessa rauhassa olla aivan putouksen tuntumassa. Suurin osa turisteista kävi vain ottamassa kuvat kauempaa ja me päädyimme todennäköisesti useamman ihmisen reissukuvakansioihin.

Keilan vesiputouksella vierailu on ilmaista. Kesäisin paikalla on myös kahvila (saattaa saada myös ruokaa). WC:n virkaa toimitti parkkipaikkojen luona sijaitsevat bajamajat.

 

2. Paldiskin kalliot

Baltian roadtrippimme ensimmäisenä aamuna heräsimme aamuyöllä ja hipsimme kamerat mukana autolle ja vähän myöhemmin ajelimme kohti Paldiskin rantakallioita. Ne olivat näyttäneet hienoilta niissä parissa instagram kuvassa, jotka olin nähnyt.

Emme tarkalleen tienneet missä nämä kyseiset kalliot olivat laajalla ranta-alueella, joten ajelimme vain niin pitkälle kuin tietä riittää. Päädyimme majakan luokse, joka nyt ei varsinaisesti ole ehkä se kaikkein kaunein. Sen juurella nökötti pieni kahvila, joka oli aikaisen ajankohdan huomioon ottaen luonnollisesti suljettuna. Kävelimme hetken tuulen tuivertaessa rantakallioilla. Täällä maa päättyy yllättäen ja pystysuora tiputus pakottaa vetäytymään reippaasti pois reunalta.

3. Rummun vanha vankila ja louhos

Rummun vanha louhos ja sen ihana turkoosin värinen järvi oli syy, miksi kiinnostuin Virossa tästä samaisesta alueesta, jossa Keilan vesiputouskin sijaitsee. Olin nähnyt sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita tästä kiehtovan näköisestä paikasta. Sen upea turkoosi vesi houkuttelee uimareita ja järvessä oleva vanha vankilan raunio myös sukeltajia. Me emme kuuluneet kumpaankaan porukkaan, mutta halusimme ihan vain ihastella tuota merkillistä paikkaa omin silmin. Vierailumme ei mennyt kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan.

Koska käyntimme Keilan putouksilla oli venähtänyt suunniteltua pidemmäksi, painelimme putouksilta suoraan ihanaan Padisen kartanoon, jossa yövyimme. Rummu sijoittui matkan varrelle, mutta painelimme siitä vain ohitse. Sen sijaan heräsimme aamulla ennen auringonnousua, jotta voisimme olla Rummun louhoksella kuvaamassa auringonnousua. Niin me siis kuvittelimme…

Rummulla ei voi enää vierailla ihan samaan tapaan kuin aiempina vuosina, jolloin se on ollut suosittu uimapaikka. Voit lukea muutaman vuoden takaisin postauksen Irtiottoja -blogista. Alue on nykyään suljettu öisin ja aukeaa vasta aamulla. Eikä ihan auringonnousun aikaan. Se myös suljetaan ennen auringonlaskua. Lisäksi alueelle on nykyisin sisäänpääsymaksu ja portilla on uimisen kieltävät kyltit. Me olimme liikkeellä armottomasti liian aikaisin, eikä sisäänpääsystä ollut toivoakaan.

Rummun louhosta ovat pyörittäneet Neuvostoliiton aikaan alueella olevan vankilan vangit. Tästä vankilahistoriasta johtuen lampi on tehokkaasti muurien sisäpuolella, eikä sinne pääse tuosta vain, jos portit on suljettu. Emme tienneet tästä etukäteen, joten paikan päällä meidän oli aamuyön tunteina vain nieltävä tappiomme ja suunnata muualle auringonnousun aikaan.

Ajelimme Rummulle vähän myöhemmin aamulla, mutta portit olivat edelleen visusti suljettuina. Niinpä lähdimme kiertämään autolla alueen reunaa kiertävää hiekkatietä. Tomin madallettu Saab oli kuoppaisella tiellä lujilla ja jossain vaiheessa meidän oli myönnettävä, että olisi parempi kääntyä takaisin. Onnistuimme kuitenkin löytämään kohdan, jossa aidassa oli aukko ja pääsimme lammen toiselle puolelle olevalle rannalle. Ei sellaiseen kohtaan, jossa olisi voinut uida, mutta vähän kuitenkin näkemään lätäkköä ja ihmettelemään edessä kohoavaa eriskummallista kalkkikivikumparetta. Pääsimme myös nostattamaan dronen ilmaan ja sitä kautta tutustumaan alueeseen.

Jäi kyllä harmittamaan, ettemme päässeet käymään lammen varsinaisella rannalla. Valitettavasti aikataulumme ei antanut periksi jäädä odottelemaan enää myöhäisempää sisäänpääsyä alueelle. Olimme ajamassa saman päivän aikana Latvian puolelle Jurmalaan asti ja matkan varrella olisi monta pysähdystä, joille niillekin piti varata aikaa.

 

 

Majoitussuositus alueelle: Padisen kartano – ihanaa ja tasokasta kartanoromantiikkaa

*Yhteistyössä Padise Manor

Alueen majoituksia selatessamme ihastuimme erityisesti Padise Manoriin tai suomeksi Padisen kartanoon. Tämä 1800-luvun kartano sijaitsee muutaman kilometrin päässä Rummun louhokselta ja Keilan vesiputouksilta matkaa tulee vajaat 30 kilometriä. Kartano sijaitsee ihanassa miljöössä ja oli kesäiltana aivan hurmaava paikka vielä myöhäisillan ulkoiluun. Kartanon vieressä nimittäin on vielä yksi alueen nähtävyys, Padisen luostarin rauniot.

Korkkasimme täällä loman virallisesti alkaneeksi, kun kilistelimme lasilliset kuohuvaa ja istahdimme kartanon ravintolaan syömään tasokkaan kolmen ruokalajin illallisen. Valinnan varaa oli menussa mukavasti. Täällä on mahdollista ottaa joko menu tai vain yksi ruokalaji. Illallistaminen juhlasalissa oli kuin vuosisadan hyppäys ajassa taakse päin, mutta onneksi ruoka oli tältä vuosituhannelta ja erittäin hyvää.

Huoneemme oli iso ja tilava. Sisustus oli kartanoon sopivaa, vanhaa ja antiikkista, mutta esimerkiksi kylpyhuone oli täysin uusittu ja moderni vanhaa ilmettä kunnioittaen. Meidän huoneessamme ei ollut omaa parveketta, mutta aivan huoneemme vieressä oli iso, ihana parveke, jossa oli mukava jatkaa istuskelua illallisen jälkeen. Hovikoiran tittelin saanut Armi vei meidät myöhään illalla vielä ulkoilemaan ihanaan ympäristöön, jossa olisi mielellään viettänyt pidemmänkin tovin. Luostarin rauniot olivat mukava tutkimuskohde, kun illalla siellä ei ollut ketään muita ja saimme seikkailla siellä aivan keskenämme.

Aamun Paldiskilla ja Rummulla seikkailujen jälkeen palasimme hotellille vielä aamupalalle. Kartanon aamupala olisi voinut olla hieman monipuolisempi, mutta saimme vatsamme hyvin täyteen ennen Saabin starttausta kohti Latviaa (voit kurkata matkareittimme edellisestä postauksesta). Kartano ja sitä ympäröivä alue oli niin viihtyisä, että murehdimme jo etukäteen miten viihtyisimme tulevissa majoituksissa näin hyvän alun jälkeen.

Oletko sinä vieraillut näissä kohteissa lähellä Tallinnaa tai mitä muita paikkoja suosittelisit?

Pysy mukana ja ota myös uusi youtube-kanavamme seurantaan:

Facebook | Youtube | Bloglovin | Instagram