Rentoa risteilyä purjehtien
Yhteistyössä Star Clippers
Edellisessä postauksessa kerroin, ettei Star Clippersin risteilyt välttämättä ole niitä kaikkein sopivimpia lapsiperheille, mutta kenelle ne sitten sopivat? Sanoisin, että kaikille, jotka haluavat tuntea raikkaan merituulen kasvoillaan ja nauttivat merellä olosta ja uusiin paikkoihin tutustumisesta, mutta eivät välitä suurista risteilyaluksista. Kyselin nimittäin vähintään kymmeneltä matkustajalta risteilymme aikana, mitä mieltä he ovat Star Clippersin risteilystä ja miksi he olivat valinneet sen. Kerta toisensa jälkeen esille nousi sama asia, he nauttivat risteilemisestä pienellä laivalla, eivätkä haluaisi mennä suurelle risteilijälle, jossa on tuhansia ihmisiä. Minä tietenkin järkytin monia kertomalla, että pidän itseasiassa molemmista tavoista risteillä, kuten myös Tomi. Star Clippersin vahvuus on laivojen pieni koko, vaikka purjelaivoiksi ne ovatkin toki valtavia. Tähän tapaan risteillä on helppo ihastua.
Meidän suosikiksi risteilyllä nousi tälläkin kertaa laivan keulassa sijaitsevassa verkossa rentoutuminen purjelaivan liikkuessa merellä yllättävän nopealtakin tuntuvalla vauhdilla. Ensimmäisellä kerralla verkon varaan, meren yläpuolelle tiputtautuminen tuntuu aavistuksen pelottavalta, mutta nopeasti sitä ryhtyy luottamaan alla oleviin köysipunoksiin ja voi vain nauttia olostaan. Jos jossain, niin siellä tuntee itsensä vapaaksi kaikesta stressistä, eikä voi muuta kuin hymyillä onnellinen virne naamalla. Siinä on hitunen oman pelon voittamista ja loput silkkaa merionnellisuutta. Koska merellä (samoin kuin järvillä) on oltava jokin mieltä rauhoittava vaikutus.
Itsensä haastamista mastoon kiipeillen
Verkon varassa laivan keulassa keikkuminen ei jäänyt tälläkään erää ainoaksi pelkojen voittamisen tavaksi. Kuten edelliselläkin Star Clippersin risteilyllä, niin myös tällä kertaa päätin kiivetä laivan mastoon. Tomi päätti jäädä kannelle kuvaamaan. Kieltämättä sama ajatus kävi minullakin pari kertaa mielessä, oli nimittäin ehkä tuulisin päivä koko risteilyn aikana. Samana päivänä oli ollut ohjelmassa laivalta suoraan mereen uinti, mutta se oli peruutettu kovan merenkäynnin vuoksi. Nyt urheilutiimi pohti hetken aikaa voiko mastoon kiivetä kovan tuulen vuoksi. He tulivat siihen tulokseen, että voi ja sinne mastoon minäkin sitten päätin kivuta tuulesta huolimatta.
Voin sanoa, että huojuvia köysitikkaita kiipeäminen on miellyttävämpää, jos niitä huojuttaa vain omat askeleet, eikä kova tuuli. Hetken kivuttuani meinasi korkeanpaikankammo yllättää, kun katselin alaspäin, mutta päätin sysätä sen syrjään ja keskittyä vain kipuamiseen ja hetken päästä olinkin jo maston keskitasanteella. Aivan ylös ei sentään matkustajia päästetä, mutta tuo korkeus olikin kaikinpuolin riittävä. Sieltä näkee koko laivan suuren koon ja kauemmas maihin, koska olimme ankkurissa. Minulla oli mukana vain Panasonicin pikkupokkari, jossa ei ole ollenkaan kaulahihnaa ja tuuli oli ylhäällä niin älyttömän kova, että pelkäsin kameran lentävän minä hetkenä hyvänsä joko laivan kannelle tai mereen. Sieltä me kuitenkin laskeuduimme molemmat ehjinä takaisin, minä ja kamera. Jos ikinä koskaan päädyt Star Clippersin risteilylle, älä missään nimessä jätä mastoon kiipeämistä välistä.
Tässä kaksi suosikkiaktiviteettiani laivalla. Seuraavassa postauksessa on tarkemmin tietoa laivan tarjoiluista ja siitä, mitä kaikkea risteilyn hintaan kuuluu. Sitä ennen suosittelen katsomaan meidän ensimmäisen risteilyvideon, jossa on mm. hyttiesittely ja paloja siitä, miltä laivalla ja kohdesatamissa näytti. Videoita on tulossa paljon lisää, joten ota myös meidän youtube-kanava seurantaan!
Pysy mukana ja ota myös uusi youtube-kanavamme seurantaan:
Ulkosuomalainen
Tuolla jos missä arki unohtuisi ja akut latautuisi. Kun Pohjolassa tulee vettä ja räntää, haave ja säästetty, varattu matka todeksi, ja ajan kanssa.
Teksti ei kerro tuulesta ja auringosta iholla, laivan ja luonnon antamista äänistä, tuoksuista…
Sait mielikuvitukseni lentoon, nyt katsomaan tuo video.