Upea Budapest ja valloittava Unkarin tuliainen

Huhhahhei! Nyt on pitkä viikonloppu Unkarissa heitetty ja kohta melkein reissusta jo palauduttukin. Tämähän ei tosiaankaan ollut mikään ihan tavallinen lomareissu kaikilta osin, kuten blogin Facebookia ja Insta-tiliä seuraavat ovatkin jo saattaneet huomata. Tottakai Budapest itsessään on kiinnostava kaupunkilomakohde, mutta tällä kertaa lennot Unkariin varattiin ihan toisesta syystä. Jouduimme lopettamaan keväällä toisen bordercolliemme kymmenen vuoden iässä ja pian sen jälkeen alkoi koiramäärä tuntua vajaalta. Edelleen huomasimme lipsauttavan uusille tuttavuuksille, että meillä on kaksi bordercollieta, eikä vain yksi. Tilanne vaati korjausta. Sopiva pentue löytyikin ja tällä kertaa Unkarista. Eihän siinä auttanut muu kuin varata lennot Budapestiin ja käydä hakemassa tyttö kotiin. Samalla vietimme pitkän viikonlopun Budapestissa ennen pennun noutamista kasvattajalta.

 

Budapest ilahdutti ja yllätti

Tomille visiitti kaupungissa ei ollut ensimmäinen, mutta edellinen oli ollut hyvin pikainen. Nyt tutustuimme kaupunkiin perusteellisemmin ja pidimme molemmat Budapestista todella paljon. Kaupunki tarjosi myös melkoisen bonuksen, jota emme olleet osanneet ollenkaan odottaa. Heti saapuessamme lentokentältä keskustaan, kuulimme pienkoneen lentävän kaupungin yllä. Tomi heitti vitsillä, että täällä on varmaan Redbull Air Race. Minä ihmettelin mikä se sellainen edes on. Hetken päästä Tomi ei voinut uskoa hyvää onneaan, kun googlen avustuksella selvisi, että kaupungissa todellakin olisi juuri tuona viikonloppuna Redbull Air Race. Perjantaina oli meneillään harjoitukset ja niiden äänet me kuulimme. Tiesimme heti, mitä ainakin tulisimme viikonlopun aikana tekemään.

Kiertelimme viikonlopun aikana melko kattavasti kaupunkia Tonavan molemmin puolin. Sekä Budan että Pestin puoli tulivat tutuiksi. Liikuimme jonkin verran metrolla, mutta iloinen yllätys oli, että kaksi viikkoa aiemmin murtunut isovarvas kesti jo ihan mukavasti kävelemistä ja joka ilta olikin jalat kävelemisestä väsyksissä. Emme ottaneet mitään stressiä kaikkien mahdollisten nähtävyyksien näkemisestä, mutta kävimme katsomassa itseämme eniten kiinnostavimmat. Muistimme tällä reissulla ottaa myös ihan rennosti ja istuimme iltaisin nauttimassa Budapestin ihanista terasseista ja edullisista drinkeistä. Kaupungissa oli kesäviikonloppuna mukavan rento tunnelma ja viihdyimme siellä todella hyvin.

 

 

Armi, uusi unkarilainen perheenjäsen

Kaksi ja puoli päivää käytimme kaupunkiin tutustumiseen ja maanantaina oli sitten se The Päivä, jonka takia ne lennot oli alunperin buukattu. Haimme aamulla lentokentältä vuokra-auton ja ajoimme 1,5 tunnin matkan päähän noutamaan uutta perheenjäsentämme kotiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin varannut pennun näkemättä sitä etukäteen, joten jännitti aivan mielettömästi. Kuvia ja videoita pennuista olimme tottakai nähneet, mutta eihän se ole koskaan sama asia. Kyllä siinä oli riemussa pitelemistä, kun pääsimme vihdoin pentujen aitaukseen ja nappaamaan oman pennun syliin. Tapasimme myös kasvattajan muut koirat sekä tietenkin Armin äidin. Näimme pentujen emän myös tositoimissa eli paimentamassa lampaita. Armi on työlinjainen bordercollie ja sen molemmat vanhemmat ovat paimenkoiria. Tulevaisuudessa Armikin pääsee testaamaan viettejään lampaiden kanssa. Muutenkin siitä on tulossa harrastuskoira ja toivottavasti myös hyvä reissukaveri meille tuleville kotimaan ja Euroopan matkoille. Tällä hetkellä Armi vaikuttaa oikein lupaavalta tapaukselta. Se ei pelkää mitään (yhtä äsken nähtyä rusakkoa lukuunottamatta) ja tutustuu innoissaan uusiin asioihin ja ihmisiin.

Toimme mukanamme myös toisen pennun Suomeen uudelle omistajalleen, joten meillä oli ajoittain pienoinen show pentujen kanssa. Onneksi ne molemmat nukahtivat automatkalla ja olivat lentokentälläkin suhteellisen kiltisti kantolaukuissaan. Pientä tuskahikeä pukkasi, kun Armi oksensi laukkuun ja hihnansa päälle kesken turvatarkastuksen, mutta siitäkin selvittiin, kun mukana oli tarpeeksi talouspaperia. Itse lento meni paljon odotettua paremmin ja pennut saivat melkoisesti huomiota kanssamatkustajilta. Virallisestihan koiran (tai minkä tahansa muun lemmikin) tulisi olla koko lennon ajan kantolaukussaan, mutta aina kannattaa ystävällisesti kysyä lentoemännältä, josko pennun saisi ottaa hetkeksi syliin. Joskus voi onnistaa. 😉

 

 

Kunhan tältä pentuhuumaltani ehdin, kirjoittelen vähän tarkemmin Budapestista. Nyt pitää lähteä leikkimään!