Vain merta näkyvissä! Täällä sitä seilataan Atlantilla, Etelä-Amerikan edustalla ja ajattelin kertoa teille ihan tuoreet fiilikset ja ensitunnelmat Silversean laivalta.

Olemme matkalla kohti mantereen eteläisintä kärkeä. Nousimme Silver Spiritin kyytiin maanantaina. Tiistai-iltaan asti laiva oli paikallaan Buenos Airesin satamassa ja mekin vietimme tiistain vielä kaupungilla nauttien sen mukavan rennon rosoisesta tunnelmasta. Myöhään tiistaina irtaannuimme Buenos Airesin laiturista. Eilen oli meripäivä, kuten on myös tänään.

Jos nyt ihan totta puhutaan, olin etukäteen hieman huolissani miten ihmeessä saisimme kulumaan kaikki näin pitkällä risteilyllä olevat meripäivät. Nyt eilisen meripäivän jälkeen, olen huolissani, ehdimmeko me missään välissä kunnolla rentoutua ja olla hetki tekemättä mitään! Tekemistä riittää yllättävän paljon, vaikka tältä laivalta puuttuvatkin vesiliukumäet, kiipeilyseinät ja kaikenlaiset simulaattorit. Täällä on viinimaistiaisia, luentoja, esityksiä, pelejä ja trivioita sekä jatkuvasti täytyy rientää aamupalalta lounaalle ja pian taas illalliselle. Ehdimme juuri ja juuri eilen hetkeksi poreammeeseen lillumaan. Koko laivaa emme ole ehtineet vielä edes kiertämään (tiedämme, että täällä on jossain kasino, muttei mitään havaintoa sen sijainnista), vaikkei tämä mikään järin suuri alus olekaan.

Ulkomitoiltaan Silver Spirit on kotoisten ruotsinlaivojen kokoluokkaa. Siihen ne yhtäläisyydet sitten päättyvätkin. Sisus on hyvin erilainen. Silversealta ei löydy autokantta ja matkustajia laivalle mahtuu vain reilut 500 henkeä. Henkilökuntaa on lähes saman verran. Valtaosan tiloista kaappaavat laivan sviitit. Hyttejä täällä ei ole, vaan kaikki matkustajat asuvat sviiteissä. (Meilläkin on oma sviitti!) Yleensä suurilla laivoilla on kaksi hyttikäytävää, mutta täällä on vain yksi, koska sviitit ovat suuria ja näin melkein kaikille on saatu myös omat parvekkeet. Laivalta löytyy myös muutamia parvekkeettomia sviittejä, mutta niissäkin kaikissa on ikkuna. Niin sanottuja sisähyttejä, ei ole lainkaan.

Tilat laivalla on jaettu siten, että suurin osa yleisistä tiloista sijoittuu laivan takaosaan, kun taas sviitit ovat laivan etuosassa. Meidän sviittimme on erittäin kätevästi keskellä laivaa, joten meillä on lyhyt matka joka puolelle. Olemme edelleen, neljännen päivän alussa, onnistuneet pitämään kiinni lupauksestamme olla käyttämättä hissiä tämän risteilyn aikana. Kaikki on melko lähellä ja rappusia ravatessa tulee hieman liikuntaa. Niin, ja ottaen huomioon laivan ikäjakauman ja matkustajien yleiskunnon, emme oikein kehtaisikaan varata hissiä itsellemme liikkuessamme kerrosten välillä.

Meille on tultu jo useamman kerran sanomaan, että olemme varmasti laivan nuorin pariskunta. Onhan se tullut itsekin huomattua. Vallitseva hiustenväri täällä on harmaa. Veikkaamme, että 80% matkustajista on eläkkeellä ja loput hyvin lähellä eläkeikää. Vanhimmat matkustajat puolestaan ovat varmasti 80 vuotta ylittäneitä. Rollaattorit ja kävelykepit ovat yleinen näky Silversean käytävillä. Hyvin iso osa matkustajista tuntuu olevan laivalla ”koko kierroksen”. He ovat siis nousseet kyytiin jo Fort Lauderdalesta, Floridasta, risteilleet Karibialla ja sen jälkeen alas Etelä-Amerikan pohjoisrannikkoa. Matka jatkuu Etelä-Amerikan kärjen ympäri ja meidän hypätessämme kyydistä Valparaisossa, he jatkavat vielä ylös Etelä-Amerikan länsirannikkoa ja palaavat Panaman kanavan kautta takaisin Floridaan. Näin matkapäiviä tulee yhteensä 66. Melkoinen risteily. Reilut kaksi kuukautta täysihoitoa, uusia tuttavuuksia ja hienoja maisemia. Monet ovat tulleet puolisonsa kanssa, mutta osa myös yksin. Jos sinä olisit varakas eläkeläinen, viettäisitkö pari talvikuukautta mieluummin kotona kylmässä vai tälläisellä matkalla? Meille valinta ei olisi ollenkaan vaikea.

Tässä nopea katsaus ensitunnelmiin laivalta. Meillä on rajallisesti nettiaikaa käytössä (ja satelliitin kautta netti toimii huomattavasti tavanomaista hitaammin), mutta yritän postailla täältä useamman kerran risteilyn aikana. Perusteellisemmat postaukset tulevat kuitenkin sitten vasta, kun päästään takaisin Suomeen. Kiitos kaikista jo nyt matkan aikana tulleista kommenteista! Jokainen kommentti ilahduttaa meitä aina. Tällä hetkellä harmittaa, ettei ole rajallisen nettiajan vuoksi mahdollisuutta vastata kaikkiin kommentteihin, mutta jokainen niistä luetaan huolella ja arvostamme niitä kaikkia!