Illallisristeily Manhattanin edustalla – paras ilta-aktiviteetti New Yorkissa
Työ vei minut huhtikuun puolessa välissä kolme yötä kestävälle matkalle New Yorkiin. Tuohon kaupunkiin, joka ei onnistunut hurmaamaan minua ensimmäisellä, toisella eikä ihan vielä kolmannellakaan kerralla. Neljäs kerta sai ihastumaan ja nyt viidennellä kerralla pidin kaupungista ja lyhyestä vierailusta siellä todella paljon. Jos ei oteta huomioon viimeisen päivän surkeaa säätä, jolloin lämpötilat tipahtivat reilusta paristakymmenestä asteesta tuntuu kuin 0 astetta. Viimeinen päivä meni siis palellessa, mutta silti piti juosta ympäri kaupunkia näkemässä ja kokemassa kaikkea mahdollista, vaikka fiksumpi olisi pysytellyt jossain mukavassa, lämpimässä sisätilassa.
Illallisristeily – loistava tapa nauttia New Yorkista ja nähdä Manhattanin silhuetti
Mutta se illallisristeily! Se oli aivan mahtava! Paras idea pitkään aikaan ja myönnettäköön, että se oli allekirjoittaneen idea, josta sain myös neljä matkalla mukana olluttua työkaveriani innostumaan Broadway musikaalin sijaan. Jälkikäteen kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä ratkaisuun. Aikaero painoi lyhyellä matkalla vielä kolmantenakin iltana sen verran paljon, että musikaalissa pitkään paikalla istuessa olisi saattanut silmäluomi jos toinenkin taistella painovoiman kanssa ja jopa hävitä kyseisen taistelun. Sen sijaan illallisristeily oli sosiaalisempi vaihtoehto, siellä oli upeat maisemat ja hyvää ruokaa. Loppuristeilyn aikaan kävimme vielä pyörähtämässä laivan tanssilattialla.
Manhattanilta lähtee useampiakin illalisristeilyjä, mutta Hornblower vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta. Se oli tasokkaan oloinen ja risteilyn hintaan kuului neljän ruokalajin illallinen. Ajatus Manhattanin siluetin katselusta tarjoilijan tuodessa valkoiselle pöytäliinalle hyvää ruokaa ja kaataessa lasiin hyvää valkoviiniä, kuulosti ihan täydelliseltä ajatukselta ja sellaiseksi se osoitautui myös käytännössä. Hornblower lunasti mielestäni lupauksensa hyvin, vaikkakin meidän tarjoilijamme taisi olla ensimmäistä iltaa töissä. Sen verran kokemattomalta hän vaikutti, mutta toisaalta tarjoili omalla kokemattomuudellaan jopa aavistuksen komiikkaa iltaan yrittäessään epätoivoisesti saada viinipullon korkkia auki tai kertoessaan, ettei laivalla ole valitettavasti wi-fiä, kun puolet meistä jo surffasi laivan ilmaisella ja hyvin toimivalla wi-fillä.
Risteily lähti puoli seitsemältä tai vähän sen jälkeen. Ainakin huhtikuussa lähtöaika oli täydellinen, koska se mahdollisti sen, että Manhattanin ehtii nähdä sekä valoisalla että pimeällä. Olin toivonut kaunista auringonlaskua ja lämmintä iltaa, mutta kumpikaan toiveeni ei valitettavasti päässyt toteutumaan. Päivällä oli vielä ollut lämmin, mutta iltaa kohden lämpötila tipahti ja tuuli yltyi. Aurinko katosi harmaan verhon taakse. Laivan kannella ei viihtynyt kovin pitkää aikaa kerralla kuvailemassa, mutta onneksi saimme olla suurimman osan ajasta lämpimässä sisätilassa ja ulos piti poistua ainoastaan kuvia ottamaan, joka luonnollisestikin oli täysin vapaaehtoista ja itseaiheutettua palelua. Voitte uskoa, että allekirjoittanut oli se, joka siellä eniten oli palelemassa risteilyn aikana. Ikävä kyllä kuvat ovat siitä huolimatta todella surkean laatuisia, koska minulla ei ollut jalustaa (eikä Tomia) mukana.
Näe Manhattanin siluetti, Brooklyn Bridge ja Vapauden patsas lähietäisyydeltä
Risteily lähti melko alaosasta Manhattania, länsipuolelta (Holland tunnelin yläpuolelta), kävi kääntymässä Brooklynin sillan luona ja kääntyi sitten takaisin. Emme olleet perehtyneet etukäteen missä laiva käy, joten oli iloinen yllätys, kun huomasimme menevämme paluumatkalla kohti Vapauden patsasta. Olin toki nähnyt tuon kenties maailman tunnetuimman patsaan monesti kauempaa (esimerkiksi Staten Islandin lautalta), mutta näin läheltä en ollut sitä vielä koskaan nähnyt. Se oli harvinaisen maagista nähdä pimeässä laivan kannelta, hyvin lähietäisyydeltä. Menin vielä laivan takaosasta ulos ja sivukannelle. Siellä ei tuullut lainkaan, eikä paikalla ollut ketään muuta. Siinä minä pieni suomalainen tapittelin kaikessa hiljaisuudessa ja pimeydessä tuota upeaa patsasta ja tunne oli kyllä aivan mieletön.
Risteily kesti kolmisen tuntia ja sujui ihan hujauksessa hyvässä seurassa ja komeissa maisemissa. Satamaan saapuessamme oli kaikilla vatsat täynnä ja kasvoilla hymy. Manhattan on joelta käsin todella upea ilmestys. Skyline on vaikuttava ja ilta on täydellinen ajankohta sen ihasteluun, koska siluetin näkee sekä valoisalla että pimeällä. Lämpimät suositukset Hornblowerin illallisristeilyille. Meidän laivamme oli Hornblowe Hybrid. Illallisristeily maksoi veroineen vajaa 200 dollaria per henkilö sisältäen kolmen ruokalajin illallisen. Alkoholijuomat tai virvokkeet eivät sisälly hintaan. Tämä ei siis ole mikään ihan pienen budjetin iltaaktiviteetti, mutta jos haluaa panostaa johonkin iltaan New Yorkissa vähän erityisemmin, tässä on siihen loistava vaihtoehto.
Risteilyn päätteeksi kävimme vielä Times Squarella nopeasti katsomassa miltä iltahärdelli siellä näyttää, koska seurueessamme oli kaksi henkilöä ensimmäistä kertaa New Yorkissa ja eihän siellä voi käydä käymättä Times Squarella!
Lähtisitkö sinä risteilemään Manhattanin edustalle?
Pysy mukana ja ota myös uusi youtube-kanavamme seurantaan:
Pingback: Matkabloggaajan kiireinen ja tapahtumarikas blogikevät - Matkablogi Vaihda vapaalle