Tälle matkalle pakkaaminen oli yksi haastellisimmista pakkauksista ikinä. Kun olin raahannut takkahuoneen divaanille kaikki tavarat ja vaatteet, jotka olisin halunnut ottaa mukaan risteilylle, tiesin jo kasaa katsomalla, etteivät ne kaikki tulisi mahtumaan matkalaukkuuni. Ei edes siitä huolimatta, että matkalaukkuni on markkinoiden suurimpia ja kevyimpiä. Tomi tuskaili saman ongelman kanssa. Jostain oli siis tingittävä.

Se mikä tästä matkasta teki erityisen haasteellisen oli vaihtuva ilmasto ja laivan muodollisen pukeutumisen illat. Risteily lähti liikkeelle Buenos Airesista, jossa oli helmikuussa meille ihanteellinen ilmasto, +30 astetta. Silver Spirit lähti kuitenkin seilaamaan kohti Etelä-Amerikan kärkeä ja lämpötilat tippuivat matkalla tasaisesti. Laivalla ollessa on myös aina otettava tuuli huomioon. Vaikka lämpöasteita olisi ihan kivasti, merellä puhaltava tuuli viilentää ilmaa melkoisesti. Laivan kannella saattaakin tuulen suojassa tarjeta ottaa aurinkoa bikineissä, mutta ylimmällä kannella kaipaa tuulta pitävää, lämmintä takkia. Bikinien ja lämpimien vaatteiden lisäksi matkalaukkuun piti mahduttaa lisäksi vielä juhlavampaa vaatetusta. Huh, mikä tehtävä. 

 

Atlantin kovat tuulet

Emme itseasiassa tienneet sitä etukäteen, mutta Falklandinsaaret ja Ushuaia ovat satamia, jonne pääseminen ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Tuulet puhaltavat joskus niin voimakkaasti, että aina laiva ei vain pysty etenemään haluttuun paikkaan. Meillä oli onnea ja pääsimme Falklandinsaarille. Ensimmäistä kertaa koskaan pelkäsin oikeasti lähteväni laivan kannelta lentoon, kun Falklandinsaaret tulivat näkyviin ja menimme laivan keulaan kuvaamaan tuota kaukaista saariryhmää. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta sormet jäätyivät hetkessä. Myöhemmin samana päivänä kuvailimme pingviinejä uskomattoman kauniilla rannalla. Aurinko paistoi ja nopealla silmäyksellä olisi tehnyt mieli kirmata mereen uimaan. Totuus oli kuitenkin aivan toinen ja tuulenpitävä takki oli välttämättömyys.

 

 

Kun sitten saavuimme Ushuaiaan ja risteilyemäntämme Vicky kuulutti, että ulkona on kuusi astetta lämmintä ja kova tuuli, tiesin, ettei toppatakki olisi ollenkaan liioittelua. Olimme maailman eteläisimmässä kaupungissa. Olimme erittäin tyytyväisiä, että Helly Hansen oli varustanut meidät matkaan tuulenpitävillä ja tyylikkäillä ulkoilutakeilla. Ei päässyt tuuli nujertamaan matkaajia, kun takit eivät päästäneet yhtään tuulta läpi. Osalla turisteista näki jos jonkinlaista takkia ja 80% näytti hyvin palelevilta. Tuonne päin maailmaa on ihan turha lähteä ilman lämpimiä varusteita, vaikka onkin mukamas kesäaika. Helly Hansenin takit on saatu blogin kautta.

 

 

 

Ushuaissa pipot päässä.

 

Ja vain joitain päiviä aiemmin Puerto Madrynissa.

 

 

Pukeutuminen risteilyllä päivällä ja illalla – Formal – informal ja casual

Olin etukäteen hieman huolissani miten hienosti kaikki pukeutuvat Silversealla. Se huoli oli kuitenkin turhaa, ainakin päiväaikaan. Silversean asiakaskunta on varakasta, se ei ole mikään salaisuus. Varustamon oma ohjeistus päiväajan pukeutumisesta on urheiluvaatteit, joita voisit käyttää viiden tähden lomaresortissa. Todellisuudessa pukeutumista näkee laidasta laitaan, mutta yleisesti ottaen ihmiset haluavat olla rennoissa vaatteissa. Kaikkia variaatioita farkuista, verkkareista, shortseista, mekoista ja suorista housuista on ollut nähtävissä päivän aikana. Hienommallakin laivalla voi siis päivisin pukeutua ihan miten huvittaa. Illalla asiat ovat kuitenkin hieman monimutkaisemmat.

Silversean pukeutumiskoodi jakautuu iltaisin kolmeen kategoriaan rennosta muodolliseen; casual, informal ja formal.

Casual sai ihan uuden merkityksen, koska silloinkin on pääruokasalissa nähtävissä paljon pikkutakkeja miehillä ja siistejä mekkoja naisilla. Farkkuja ei kielletä, mutta ei niitä juurikaan näy.

Informal pukeutumisohje puolestaan vaatii miehiltä vähintään pikkutakkia ja siistejä housuja. Naisilta taas esim. cocktail asua tai suoria housuja ja siistiä paitaa.

 

Formal on muodollisen pukeutumisen ilta ja silloin miehillä tulisi olla vähintään puku ja solmio / rusetti, mutta smokki tai frakkikaan ei ole lainkaan liioittelua. Naisille taas mikään illallismekko ei ole liian näyttävä muodollisena iltana, mutta toisaalta myös yksinkertainen cocktailmekko riittää. Kaikki variaatiot kimaltelevasta, laahuksellisesta iltapuvusta suoriin housuihin ja siistiin paitaan on ollut nähtävissä. Ketään en ole nähnyt käännytettävän ravintolan ovelta pois alipukeutumisen vuoksi.

Informal on ehdottomasti yleisin pukukoodi iltaisin Silversealla. Eniten matkaan kannattaa siis varata siistejä, suomalaisittain jopa juhlavia vaatteita. Takaporttikin on aina olemassa, ellei muodollinen pukeutuminen nappaa. Silversealla on kannella hyvin rento The Grill ravintola, jonne voi mennä aina rennoissa vaatteissa. Lisäksi aina on mahdollista tilata ruokaa omaan sviittiin. Hovimestari tarjoilee niin toivottaessa neljän ruokalajin illallisen valkoisella pöytäliinalla sviittiin. Kuulemma huonepalvelun käyttö lisääntyykin melkoisesti niinä iltoina, kun pukukoodi on muodollinen. Eivät kaikki näillä risteilyillä käyvät nauti laittautumisesta.

Kun ottaa huomioon mihin kaikkeen pukeutumiseen laivalla tulee varautua, en enää ihmettele, että Silversea lähetti meille etukäteen matkalaukkutägit yhteensä kuutta eri laukkua varten. Miehillä jo pelkästään puku ja toinen pikkutakki ja juhlakengät vievät melkoisen ison tilan laukusta. Naisilla vaatteet ovat kevyempiä, mutta muuten sitten taas kosmetiikka ja hiustuotteet tuovat lisää painoa. Tälläisellä reilun kahden viikon risteilylläkin, kun yhdellä laukulla pärjääminen oli haasteellista, niin entä sitten pidemmällä?! Laivalla laukun purkaminen ja uudelleen pakkaaminen toki on sitten helppoa, koska sen tehtävänhän voi sälyttää hovimestarin harteille, kuten ehkä voitte aiemmasta postauksesta muistaa.

P.s.

Joku tiedusteli aiemman postauksen yhteydessä olemmeko törmänneet täällä muihin suomalaisiin. Kyllä olemme. Ainakin yksi pariskunta on täällä parin kuukauden risteilyllä, mutta kuulimme huhuja, että täällä olisi enemmänkin suomalaisia. Niiden todenperäisyydestä ei kuitenkaan ole varmuutta, emmekä oikein taida ehtiä enää asiaa selvittämäänkään. Tänään on risteilyn viimeinen kokonainen päivä ja huomenna saavumme Valparaisoon, jossa nousemme pois laivan kyydistä ja vietämme vielä pari päivää Chilessä. Reilut kaksi viikkoa on mennyt uskomattoman nopeasti ja voimme täydellä sydämellä sanoa, että jatkaisimme tästä mielellämme vielä pitkälle Silversean kyydissä, jos sellainen mahdollista olisi.