Lentohäpeä ja matkailun kritisointi ilmaston vuoksi
Ilmastonmuutos koskettaa meistä jokaista. Se tulee vastaan lähes päivittäin mediassa, niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin. On helppoa ymmärtää, että haluamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn omalta osaltamme. Tuleehan todella voimaton olo, kun ei voi tehdä asialle mitään. Olen ollut useammassa työpaikkavalmennuksessa ja yksi mielestäni parhaista opeista on ollut vaikutusmahdollisuuksien ymmärtäminen. On kolmenlaisia asioita:
- Asiat joista voin päättää.
- Asiat joihin voin vaikuttaa, mutta en päättää.
- Asiat joihin en voi vaikuttaa.
Usein tuo kolmas kohta on se, joka ihmisille eniten aiheuttaa mielipahaa niin työpaikoilla, kuin vapaa-ajallakin. Ilmastonmuutos valitettavasti menee tuohon kolmanteen kohtaan. Sitä ei valitettavasti voida muuttaa pelkästään yksilöiden toiminnan muutoksella, koska 85% koko maailman päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. Se aiheuttaa turhautumista, jos on itse päättänyt vetää hiilijalanjälkensä minimiin, lopettaa matkailun, lihan syönnin, vaatteiden ostamisen ja autolla liikkumisen, mutta muut ympärillä eivät vain suostu tai tajua tehdä samaa. Kun tämä turhautuminen sitten purkautuu somen keskusteluissa, se näkyy usein aika ikävänä tai syyllistävänä kommentointina. Ei kaikkien kohdalla, mutta monen.
Valitettavasti ilmastonmuutoksessa on kyse paljon suuremmasta valtapelistä, poliittisista ratkaisuista ja talouden toimivuuden varmistamisesta. Ilmastonmuutosta ei ratkaista Suomessa, eikä edes Euroopassa, sillä uusimman IPCC:n raportin mukaan Länsi-Euroopan päästöt muodostavat koko maailman päästöistä vain kahdeksan prosenttia. Luku on verrattain pieni, vaikka niin usein länsimaita syyllistetäänkin ilmastonmuutoksesta lähes kokonaan.
Lentomatkailun päästöt
Lentomatkailu tuottaa 2,1% maailman co2 päästöistä (lähde). Vastaavasti tieliikenteen osuus kaikista päästöistä on 15%. Jos lentämistä lähdetään pilkkomaan vielä tarkemmin palasiin, tästä 2,1 prosentista 19% tulee rahdista ja 81% matkustajaliikenteestä. Matkustajaliikenteen osuudeksi jää siten 1,7%. Matkustajaliikenteestä 40% tulee maailmanlaajuisesti kotimaanlennoista ja 60% kansainvälisestä matkustamisesta (lähde). Kansainvälisen lentomatkustamisen osuudeksi maailmanpäästöistä jää siis noin 1%. Jos löytäisin luvut, vähentäisin siitä vielä yksityiskoneiden osuuden, mutta sen osuutta en ole onnistunut löytämään. Jotain osviittaa voi antaa se, että aktiivisia yksityiskoneita on maailmassa 21 979 kappaletta (lähde) ja kaupallisia koneita 33 299 kappaletta (lähde). Toki yksityisten koneiden käyttöaste on varmasti matalampi.
Näistä luvuista voidaan kenties päätellä myös se, miksi päättäjät eivät todennäköisesti ole olleet kiinnostuneita puuttumaan lentomatkustamiseen ilmastosyistä. Lentämisen vaikutus kokonaiskuvassa on niin pieni, ettei sillä voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta. Sen sijaan matkailun merkitys työllistäjänä on maailmanlaajuisesti valtava ja ihmisten mahdollisuus liikkumiseen on turvattava. On myös huomioitava, että kansainvälisestä matkustajaliikenteestä kaikki ei suinkaan tule turismista, vaan siihen sisältyy paljon myös liikematkustamista ja ihmisten muuttamista toisiin maihin tai läheisten tapaamista.
Mitä taas tulee risteilymatkustamisen (en nyt puhu Itämeren autolautoista) kritisointiin, niin tässäkin on hyvä pitää suhteellisuus mukana. Maailman merillä seilaa noin 55 000 laivaa (rahti- ja kalastusaluksia pääsääntöisesti). Risteilylaivoja on reilut 300. Lisäksi risteilylaivat ovat yleensä huomattavasti pienempi päästöisiä kuin rahtilaivat, koska niitä valvotaan ja kehitetään aivan eri tavalla.
Matkailun kritisoinnin kaksinaismoralismi?
Yksi asia mihin olen kiinnittänyt huomiota on, että näkemäni suomalaisten kirjoittama kritiikki on kohdistunut yksinomaan suomalaisiin matkailijoihin. Ehkä en ole vain nähnyt tai kuullut muuta. On hyvä muistaa, että myös ulkomaisilla turisteilla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen. Oltaisiinko tästä valmiita luopumaan? Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa yöpyi 6,7 miljoonaa turistia (lähde). Vuonna 2019 ulkomaiset turistit tekivät Suomeen 8,9 miljoonaa matkaa. Tämä on paljon enemmän kuin mitä suomalaiset matkustavat maasta pois. Ennen pandemiaa Suomeen suuntautuvan matkailun arvo oli 5,3 miljardia euroa (lähde). On helppo hyökätä yksittäisen matkailuvaikuttajan kimppuun. Matkailualan yrityksen kohdalla se on vaikeampaa. Ilmastoaktivistit hakevat syyllisiä sieltä, mistä heitä on helppo tavoittaa keskusteluun.
Suhteellisuus kritisoinnissa
Vaateteollisuuden vuosittaiset päästöt ovat 8-10% koko maailman päästöistä. Lisäksi vaateteollisuus on vastuussa mikrokuitujen päätymisestä mereen. Määrä vastaa samaa kuin jos mereen kipattaisiin 50 miljardia muovipulloa. Tekstiiliteollisuus aiheuttaakin 35% meriin päätyneistä mikromuoveista (lähde). Tässä yksi syy siihen, että vaatteeni ovat suureksi osaksi käytettynä hankittuja. Toki vaateteollisuuden päästöt eivät ole jääneet ilmastokeskusteluissa vailla huomiota, vaan ne ovat ihan oikeutetusti nostettu esille.
Lentämiseen on helppoa tarttua, koska se koetaan “ylimääräisenä”. Mutta miksi juuri lentäminen on se pahis? Eikö yhtälailla voitaisiin kritisoida vaikka omakotitalon rakentamista? Sen hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin kerrostaloasunnon ja varmasti suurempi kuin kymmenen lentomatkan. Meidäthän voitaisiin kaikki laittaa asumaan kerrostaloihin ja kieltää lentämisen ohella myös omien talojen rakentaminen. Kesämökeistä nyt puhumattakaan. Ylekin on kirjoittanut kuinka mökkeilyn hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin Italian matkan.
Mitä jos kaikki lopettaisivat matkustamisen – case Sri Lanka
Kirjoitin ennen koronaa tähän samaan aiheeseen liipaten postauksen Mitä jos kaikki lopettaisivat matkustamisen. Enpä silloin arvannutkaan, että se tulisi hetkellisesti toteutumaan. Matkailu tuottaa 10% koko maailman bruttokansantuotteesta. Joka kymmenes ihminen maailmassa työskentelee jollain tapaa matkailun parissa. Yksi maa, jossa koronan ja turistien puuttumisen vaikutukset näkyvät edelleen selvästi, on Sri Lanka. Maa on ajautunut todelliseen kriisiin, koska turistien maahan tuoma ulkomaalaisten valuuttojen virta loppui kuin seinään. Valitettavasti Sri Lanka ei ole kyennyt nousemaan tästä suosta, vaan tilanne on kääntynyt täydelliseksi kriisiksi, että nyt maan on lähes mahdotonta enää saada turisteja saapuvaan maahan. Maassa on huutava pula polttoaineesta, lääkkeistä ja ruoasta. Yle kirjoitti aiheesta:
Maan talouskriisin lopullinen syveneminen alkoi koronapandemiasta, kun Sri Lanka menetti huomattavan määrän turismin tuomia tuloja.
Maaliskuussa Sri Lankan hallitukselta loppui täysin ulkomainen valuutta, jota käytetään välttämättömien tuotteiden, kuten polttoaineen ja lääkkeiden, maahantuontiin. Tämä kiihdytti inflaatiota ja johti esimerkiksi sähkön säännöstelyyn.
Afrikassa turistien puute koronapandemian myötä iski ihmisten lisäksi myös eläimiin. Kun turistien rahavirrat kaikkosivat, salametsästys roihahti, eikä rahaa ollutkaan enää rahoittaa tärkeää suojelutyötä. Turismilla on paljon suuremmat vaikutukset kuin mitä nopeasti tulee ajatelleeksi. Ilman safariturismin tuomaa rahaa, Afrikan uhanalaisilla eläimillä tuskin on paljoa toivoa tulevaisuudessa. Suurimpana uhkana on valtava väestön kasvu.
Pidetään mielessä millä asioilla on merkitystä isossa kuvassa
Loppukaneettina vielä sanottakoon, että tarkoitukseni ei ole missään nimessä arvostella heitä, jotka haluavat vetää hiilijalanjälkensä minimiin. Se on hieno tavoite ja olisi varmasti toimiva, jos se päätettäisiin tehdä samanaikaisesti joka ikisessä maailman maassa valtiolliselta tasolta määräten. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos kaikki kulutus yhtäkkiä lopetetaan, yritykset eivät voi tehdä investointeja kestävämpiin ratkaisuihin.
Loppuun haluan siteerata Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalasta ja Helsingin Uutisten artikkelia:
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan, Taalas toteaa tiedotteessa.
Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Yritetään siis pitää keskustelu positiivisena ja ottaa kokonaiskuva huomioon. Vaikuttajat saavat usein kysymyksiä siitä kuinka oikeutat matkailun. Ihan kuin (lento)matkailu olisi jotenkin yleismaailmallisesti kielletty ja siihen pitäisi olla jotain erityisiä lupia, joita pitäisi vielä somemaailman kommentoijille todistella. Matkabloggaajakollegani kirjoitti siitä kuinka ilmastohäpeä on mennyt jo niin pitkälle, että monet jättävät kertomatta matkoistaan somessa kriitikin pelossa tai matkoja ainakin yritetään selitellä ja todistella elävänsä muuten hyvin vastuullisesti. Muistetaan, että minä tai sinä emme ole kumpikaan selitysvelvollisia kenellekään (usein anonyymille) yksityishenkilölle ulkomaan matkoistamme. Ihan oikeasti.
Artikkelin ensimmäiset kuvat ovat kesälomareissultamme Grönlannista. Tiesitkö muuten tutkimusten osoittaneen, että 800-1300-luvulla eteläinen Grönlanti on ollut selvästi nykyistä lämpimämpi paikka (Lähde National Geographic). 1400-luvulla Grönlannin lämpötilat tippuivat ja ovat pysyneet alhaisina siitä lähtien. Nyt ne ovat nousussa jälleen. Grönlannissa lentäminen on usein ainoa vaihtoehto siirtyä paikasta toiseen, koska kaupunkien välillä ei kulje teitä.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Mainio kirjoitus! Ja nuo Grönlannin kuvat ovat kertakaikkisen upeita. Kävimme keväällä Sri Lankassa ja helppo vahvistaa, että tilanne siellä oli täysin kaoottinen. Polttoainepula näkyi säännöstelynä ja (liioittelematta) satojen metrien jonoina tankkausasemilla. Turistin näkökulmasta suurin ongelma on laajat protestit, erityisesti tiesulut, joista mekin kärsimme.
Ja Grönlannin lämpötilasta, muistan kuulleeni, että jotenkin noin se on mennyt.
Elina | Vaihda vapaalle
Kiitos! 🙂 Tuo Sri Lankan tilanne kyllä tuntuu todella kamalalta. Pidän siitä maasta ihan älyttömästi.
Saana
Mitä tulee lentämisen päästöihin, lentämisen ilmastovaikutus on kolminkertainen pelkkiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Toivoisin niin kovasti, että nuo mustavalkoiset viittaukset 2 % osuuteen voitaisiin jo unohtaa, koska tutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet muuta. Lisää voi lukea vaikkapa täältä: https://valpas.media/artikkelit/ymparisto-ja-ilmasto/lentamisen-ilmastovaikutus-kolminkertainen-hiilidioksidiin-verrattuna-suomalaisten-lentopaastot-maailman-karkea/.
Samassa jutussa myös muistutetaan, että vaivainen 1 % maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentoliikenteen päästöistä ja suomalaisten lentopäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna maailman kärkeä. Tämä varmasti selittää sen, miksi suomalaisten kritiikki kohdistuu suomalaisten lentopäästöihin. Mun puolestani voisi unohtaa myös suoran vertailun esim. autoilun ja lentämisen päästöjen välillä, koska niitä ei voi verrata suoraan toisiinsa. Lentämisen päästöt eivät ole pelkkiä hiilidioksidipäästöjä, ja ne päästöt tapahtuvat ilmakehän troposfäärissä, missä ne aiheuttavat eniten haittaa.
Mitä sitten taas tulee keskusteluun aiheesta, jokaisen pitäisi mun mielestäni katsoa itseään keskustelijana peiliin ja opetella ero syyllistämisen ja syyllistymisen välillä. Se, että joku ottaa kritisoivasti esiin lentämisen ilmastovaikutuksen – oli keskustelussa osallisena matkailuvaikuttajia tai ihan muuten vaan lomamatkoille lentäviä suomalaisia – ei aiheen nostaminen keskusteluun ole automaattisesti syyllistämistä (vaikka tätäkin varmasti tapahtuu). Mutta jos keskustelun lentävä osapuoli heti syyllistyy ja nousee puolustuskannalle esittäen juuri tämäntyyppisiä, lentämistä puolustelevia vastaväitteitä, ei se keskustelu oikeasti etene ikinä yhtään mihinkään. Puhun aika monen vuoden kokemuksella. Eikä se keskustelu tosiaan ole näiden vuosien aikana mihinkään muuttunut vaan on tätä samaa juupas-eipäs-jankkaamista kuin viisi vuotta sitten.
Tunnetuin vastaväite lienee “ei meidän suomalaisten tarvitse mitään tehdä koska Kiina”, ja vähän samaan suuntaan viittaat itsekin tässä kirjoituksessa teollisuuden ja Länsi-Euroopan päästöistä puhuessa. Tehtaat eivät kuitenkaan tupruttele itsekseen tyhjän panttina, vaan meillä paljon kuluttavilla länsimaalaisilla on osamme niiden päästöjen aiheuttamisessa, kun joka vuosi on saatava uusi puhelin ja älykello ja vaatekaapit täytettävä halpatuotannon maissa tuotetuilla vaatteilla. Me yksittäiset ihmiset myös päätämme äänestämällä sen, ketkä viime kädessä tekevät ne päätökset, jotka vaikuttavat meidän jokaisen elämään ja tulevaisuuteen. Joten kyllä, yksittäisellä ihmisellä on länsimaisessa demokratiassa kaikki vaikutusvalta käsissään – kyse ei ole vain siitä, päättääkö ostaa lentolipun vai ei vaan siitä, miten valinnanvapauttaan toteuttaa. Toki on vain helpompi tuudittautua ajatukseen, ettei omilla valinnoilla ole merkitystä ja jatkaa kuten ennenkin.
On myös täysin epärelevanttia maalailla mielikuvia matkailun loppumisesta, koska matkailu ei tule loppumaan. Eikä sen tarvitsekaan loppua, sen vain pitäisi tapahtua ympäristöä ja ihmisiä kunnioittavalla tavalla. Valitettavasti olen vuosien aikana kyynistynyt sen verran, etten enää jaksa uskoa siihen, vaikka vielä muutama vuosi sitten olin toivoa täynnä, että mahdollisuuksia on.
Toivoisin oikeasti näkeväni näiden vastaväitteiden ja syyllistämispuheiden sijaan rakentavaa keskustelua aiheesta, mutta kärkkäässä ja omia oikeuksiaan puolustelevassa somemaailmassa siihen ei yksinkertaisesti kyetä. Ihmiset eivät jostain syystä eivät pysty tai halua ymmärtää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kun ilmastonmuutos ja luontokato etenevät, stoppi tulee kyllä vastaan, halusimme sitä tai emme. Sitten onkin myöhäistä miettiä, olisiko jankkaamisen sijaan pitänyt kuitenkin pyrkiä rakentavaan keskusteluun ja sen myötä oikeasti vaikuttaviin tekoihin.
Elina | Vaihda vapaalle
En tiedä sinusta, mutta minun on ainakin vähän vaikea olla uskomatta Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeriä, jolla on varmasti enemmän tietoa ilmastonmuutoksesta kuin 99,9%:lla meistä tavan tallaajista.
Kuten tuolla linkkaamassasi artikkelissakin sanotaan, on lentämisen laajennetut päästöt sen noin 3,5%. Se ei kuitenkaan ole mielestäni kovin validi luku, kun puhutaan suomalaisten ulkomaan matkoista, koska se sisältää myös maailmanlaajuiset kotimaan lennot. Mielestäni on huomattavasti perustellumpaa käyttää kansainvälisen lentomatkustamisen lukua, kun kritisoidaan nimenomaan suomalaisten ulkomaille suuntautuvaa matkailua. Muutenhan luvussa on mukana esim. jenkkien ja Kiinan kotimaan lennot, eikä se anna realistista kuvaa kansainvälisen matkustamisen päästöistä. Kotimaan lentojen osuus kaikista on kuitenkin se 40%. Toki jotkin kaukomatkailijat käyttävät matkoillaan myös maan sisäisiä lentoja, mutta he ovat kuitenkin pieni vähemmistö. Suurin osa suomalaisista matkailijoista lentää yhteen Euroopan kohteeseen (Kanaria, Kreikka, Turkki yms.).
Mitä taas tulee tuohon, että niin pieni osa (rikkaimmat) matkustavat ja aiheuttavat päästöt, on meillä hyvin erilainen katsonta kanta asiaan. Olisiko tosiaan parempi, että varakkaimpien ihmisten varallisuus pysyy täysin siellä vauraissa maissa? Tärkeäähän on saada se raha liikkeelle ja myös köyhemmät maat hyötymään siitä turismin avulla. Raha vielä kiertää siellä kohdemaassa. Henkilöllä, joka on töissä hotellissa on varaa käydä kampaajalla ja näin myös kampaaja hyötyy turismista jne. Minun lempiaiheeni on safarit ja pidän niitä yhtenä vastuullisimmista tavoista matkailla. Lähes jokaisella tasokkaalla safariyrityksellä on luonnon ja eläinten suojeluohjelman lisäksi myös ohjelma paikallisten yhteisöjen tukemiseen. Alueen safariyritykset usein mahdollistavat lasten paremman koulutuksen ja paikallisten työllistymisen.
Kyllä minä samalla tiedän, ettei _kaikki_ matkailu ole hyvästä, enkä sellaista yritä missään nimessä väittää. Olen yrittänyt kannustaa ihmisiä matkustamaan enemmänkin harvemmin vierailtuihin kohteisiin kuin sinne, missä massaturismi aiheuttaa ongelmia. Tottakai on hyvä valita juna lennon sijaan jos se on mahdollista. Meillä vaan on vähän haasteellinen maantieteellinen sijainti ja pitkät synkät talvet. En siis yhtään ihmettele, että suomalaiset lentävät paljon.
Minulla ei ainakaan ole tarvetta syyllistyä asiallisesta keskustelusta, joten sitä puolta kommentistasi en ihan ymmärtänyt. Matkailu vain on (minun mielestä) nostettu aivan liian suuresti tikun nokkaan suhteessa sen päästöihin ja matkailusta saatavaan hyötyyn.
Saana
Viittasinkin päästöistä puhuessani tutkimuksiin, en suinkaan tavan tallaajien mielipiteeseen ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole mitään mielipidekysymyksiä, ja on jotenkin absurdia jankata siitä, mikä on oikea prosenttiluku jonkin tietyn liikkumismuodon suhteen, kun todellinen ilmastovaikutus muodostuu monesta muustakin tekijästä kuin pelkistä hiilidioksidipäästöistä. En siis linkannut edellä olevaa artikkelia minkään prosenttilukujen vuoksi vaan siksi, että olisi korkea aika alkaa katsoa pelkkiä hiilidioksidipäästöjä pidemmälle. Vuosikausia on ollut tiedossa, mihin suuntaan nykyisellä elämäntyylillä ollaan menossa, eikä se muutu prosenttiluvuista kiistelemällä. Mutta siihen nämä keskustelut kerta toisensa jälkeen ajautuvat ja myös päättyvät.
Seuraan hyvinkin tiiviisti niin matkailuun kuin yleisesti ottaen ilmastoon ja ympäristöön liittyvää uutisointia ja keskustelua. Kuitenkin vain paljon matkustavat (ja nimenomaan lentämällä matkustavat) tuntuvat olevan sitä mieltä, että matkailu on nostettu jotenkin erityisesti tikunnokkaan ja heitä syyllistetään jatkuvasti. Todellisuudessa ihan yhtä lailla uutisoidaan ja kirjoitetaan muun kuluttamisen ympäristövaikutuksista, joista vaateteollisuuden jutussa mainitsitkin. Kun matkailu on ollut katkolla, matkailun ympäristövaikutuksista (joita on paljon muitakin kuin lentopäästöt) puhuminen on jäänyt jopa pahasti taka-alalle. Ja aihetta käsittelevien uutisjuttujen kommenttiosioissa lentämistä lähinnä puolustetaan, ei kritisoida.
Joten mua kiinnostaisi ihan aidosti tietää, missä tapahtuu tämä tikunnokkaan nostaminen ja syyllistäminen, mistä viime päivien aikana niin moni matkailuvaikuttaja on avautunut ja mistä tässäkin postauksessa lopulta oli kyse? Monta juttua olen aiheesta lukenut, mutta tämä ei ole selvinnyt yhdestäkään. Onko siis kyse oikeasti siitä, että paljon matkustavia nyt niin kovasti syyllistetään vai sittenkin siitä, että tunnetaan syyllisyyttä ja koetaan, että omaa lentämistä/matkustamista on puolustettava ihan ilman syyllistämistäkin? Tätä tarkoitin aiemmin ja kysyn ihan vilpittömästi, koska tämä paljon puhuttu syyllistäminen ei ole omaan silmääni osunut aiheen seuraamisesta huolimatta eikä kukaan siitä kirjoittanut ole postauksessaan paljastanut, missä ja miten sitä tapahtuu.
Elina | Vaihda vapaalle
Omat viime aikaiset saamani kommentit ovat Tiktokista, koska en pahemmin muualla ole ollut aktiivinen. Niiden taso on tyyliä ”lentäminen on moraalisesti väärin” tai ”kaiken lentämisen voisi lopettaa”. Vaikea siitä nyt on asiallista keskustelua aloittaa. Huomasin myös instassa, kun iso määrä kriitikoita (tai mikä nyt onkaan oikea termi) suorastaan hyökkäsi yksittäisen matkailuvaikuttajan kimppuun. Toisena esimerkkinä on salailuun kannustaminen. Yhdessäkin some-postauksessa julistettiin, että jos joku nyt tänä päivänä vielä kehtaa matkustaa, niin ainakin pitäisi olla sen verran fiksu, ettei kerro siitä somessa. Julkisuuden henkilöthän usein tänä päivänä joutuvat ryöpytyksen kohteeksi. Juuri luin (yksityiseltä face-tililtä) erään suomalaisen julkisuuden henkilön kommentin kuinka häntä oli pyydetty olemaan mainitsematta, että oli lentänyt matkakohteeseen.
En mä koe, että olisin kirjoittanut tämän puolustellakseni omaan matkailua. Enhän mä ole sitä koskaan salaillut, päinvastoin. Mutta mun mielestä ollaan ajauduttu aivan väärille urille, jos tavan Teppo joutuu miettimään viitsiikö päivittää omaan someen olevansa Kanarialla, koska joku tulee siihen avautumaan, että matkailu on moraalisesti väärin. Samoin se tekee pahaa, että nuorilla (viittaus tuohon Helsingin uutisten artikkeliin) on jo toivoton olo tulevaisuudesta, koska sitä varjostaa ilmastoahdistus, median ja somen lietsoessa lähes toivottomuutta. Samaisessa artikkelissa mainitaan, että keskustelu on saanut jo lähes uskonnollisia piirteitä ja samaan olen kiinnittänyt huomiota joidenkin ilmastoaktivistien somepäivityksissä. Onhan minut yhden toimesta estetty, kun yhden ainoan kerran erehdyin korjaamaan täysin virheellisiä väittämiä (ei matkailuun liittyviä, vaan asioita, joista tiedän työni puolesta paljon).
Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra
Niin kuin aiemmistakin kommenteista voi päätellä, matkustamisessa ja erityisesti lentämisestä on tehty kuolemansyntejä, eikä niistä enää pystytä puhumaan niin, ettei kuola lennä. Linkään tässä omaankin pohdintaan asiasta jos sopii: https://viaperasperaadastra.com/2022/09/21/kriisista-toiseen-minne-matka/ . Rehellinen ja avoin keskustelu onkin se, mitä nyt tarvitaan. Kieltäminen ja rajoittaminen ei koskaan tuottanut mitään hyvää tulosta (lähihistoriamme on täynnä esimerkkejä), niin uskon, että relevantti keskustelu mahdollisuuksista ja kehittämisen suunnista on tarpeen.
Matkailualalle pitää antaa instrumentteja kehittymään entistä kestävämmäksi. Pitää kehittää teknologiaa siihen tarkoitukseen, antaa ihmisille mahdollisuuksia hitaampaan matkustamiseen, sekä kenties kääntää katsettaan niihin suuntiin, joissa parantamisen vara on vieläkin enemmän.
Etätyöinstrumenttien kehittäminen antaa selvän mahdollisuuden vähentää kaikista saastuttavinta matkustamista, eli työmatkailua. Jos Suomessa ruuhkia näkyy vain PK-seudulla, niin isommissa metropoleissa niitä on silmin kantamattomiin. Paikalla seisovat autot tupruttavat CO2 ilmaan tuntikaupalla turhaan päivästä toisen. Niin ei, autostart-stop ei auta, koska jos ulkona on kylmä tai kuuma, ilmastointi ei toimi jos moottori ei ole käynnissä. Yksityisautoiluun voi vaikuttaa monella eri tavalla, enkä nyt tarkoita lisäverotusta tai kallistuvaa polttoainetta. Vaihtoehtojen pitää olla sellaisia, että ihminen hyödyntää sitä mielellään eikä pakon edestä, vaikka tuo mainitsemani etätyö.
Anna - Glitteriaddikti
Älyttömän hyvä kirjoitus! Hyvin tuotu faktoja esiin joten ehkä nämä suuret vastustajatkin ymmärtävät, ettei kaikki ole niin mustavalkoista. Matkailla voi ja vastuillisestikin. Itse tykkää nostaa esiin näille matkustamista kovasti kritisoiville esimerkkinä pikamuodin kuluttamisen tai vaikka tupakoinnin. Miten paljon noilla Kiinan tehtailla välitetään mistään ympäristöratkaisuoista. Tehtaat pöllyttää päästöjä taivaalle, kemikaalit lasketaan suoraan vesiin ja halvat vaatteet valmistetaan kestämättömistä materiaaleista. Tupakan valmistus sekin kuluttaa isot määrät vettä, aiheuttaa eroosiota sen tuomasta jätteestä puhumattakaan. Jos tuijottaa vain omaan napaansa ja tyytyy kritisoimaan vain muiden tekemisiä, ei tästä ikinä päästä eteenpäin
Elina | Vaihda vapaalle
Siirretty vastaus oikeaan kohtaan.
Noora
Hiilinjalanjäljestään ja ilmastosta tietoinen ihminen todennäköisesti tietää, että myös mm. vaateteollisuus tai lihansyönti ovat yhtälailla “pahiksia”, joten en ihan ymmärrä, miksi nämä nostetaan aina esiin “no entäs vaateteollisuus?” -tyyppisinä argumentteina. Tiedostava kuluttaja pyrkii todennäköisesti minimoimaan jalanjälkensä kaikilla mahdollisilla sektoreilla, eikä vain yksisilmäisesti mollaamaan lentämistä – sen sijaan monilta lentämisen puolustajilta toivoisi näkevän enemmän yritystä toimia ainakin niillä muilla elämän osa-alueella kestävämmin, jos lentäminen on se asia, mistä ei voi tai halua vähentää. Monesti keskustelu tuntuu typistyvän siihen, että nostetaan esille muita yhtä saastuttavia asioita kuin lentäminen, ikään kuin keskustelu tällä ratkeaisi eikä kenenkään tarvitsisi muuttaa toimintaansa. Ja jos lentomatkailun osuus koko maailman päästöistä onkin varsin pieni, niin lentävän suomalaisen henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä matkailu aiheuttaa (asumisen ohella) todennäköisesti leijonanosan – eikö tästä olisi siis järkevintä pyrkiä vähentämään? Kysyntä myös ohjaa pitkällä aikavälillä tarjontaa – ei riitä, että kuluttajat kovasti toivovat vaikkapa sen pikamuodin muuttumista vastuulliseksi lappaessaan viiden euron t-paitoja ostoskärryyn, vaan tavaran ja palvelujen tuottajilta tulee aktiivisesti vaatia kestävämpiä ratkaisuja ja ohjata kuluttamista niiden suuntaan, kun niitä tarjolle tulee, oli kyse sitten niistä vaatteista tai siitä matkailusta.
“Miksi minä laittaisin tikkua ristiin, kun ei kaikki muut kuitenkaan tee samoin” on mielestäni melko lannistava ajattelutapa. Jos noita vaikuttamisen portaita miettii, niin oma toiminta on kuitenkin se mihin jokainen meistä voi vaikuttaa, joten siitä tuntuisi kaikista loogisimmalta aloittaa. Omalla esimerkillä voi parhaassa tapauksessa innostaa niitä muitakin mukaan toimimaan ja saada niitä ns. isoja rattaita pyörimään 🙂
juha toikkanen
Hyvää päivää
Niin mukavaa kuin matkailu onkin , niin kukaan ei pakota lentämään. Case Sri lanka sikäli typerä , että jos ilmasto muuttuu niin sinne ei matkusta kukaan . Ja tuo väite ettei yksittäinen ihminen pysty muuttamaan mitään on ihan puuta heinää, kyllä voi . Jos ei lennä niin ei ainakaan sillä lailla saastuta.