Miljoona muuttolintua – Arktika-päivät tuo lintubongauksen kaikkien ulottuville
Kaupallinen yhteistyö Visit Kotka-Hamina
Kuvaamme matkoillamme aina tilaisuuden tullen erikoisia lintuja, kuten kotkia, papukaijoja, tukaaneja ja pingviineitä. Erityisesti viimeksi mainittu linturyhmä on saanut blogin puolella useammankin oman blogipostauksen niin Etelä-Afrikasta, Argentiinasta kuin Falklandinsaariltakin. Kotipihalla meillä on lintulauta ja autotallissa pari linnunpönttöä odottaa kiinnittämistä (ollaan myöhässä tältä vuodelta, tiedetään). Mutta olemmeko lintuharrastajia tai -bongaajia? Siihen sanoisin ei. Meidän perheen kovin lintubongari on epäilemättä kaksivuotias bordercollie Armi, jonka suosikkilintu on fasaani. Ne saavat pihaltamme aina sinne eksyessään nopeat lähdöt ja yllättävän hyvin fasaanikin nousee lentoon, kun bordercollie kiihdyttää sen suuntaan noin 60 km/h. Pienemmät linnut saavat vapaasti oleskella pihallamme ja lintulaudalla.
Viikonloppuna pääsimme kuitenkin ottamaan pienen harppauksen lintubongauksen maailmaan näin maallikoiden silmin. Otimme lauantaiaamuna suunnan kohti itää ja hurautimme parin tunnin matkan Venäjän rajan tuntumaan Virolahdelle. Skoda kiiti peltomaisemien ja metsien halki ennen kuin kurvasimme Arktikan päätapahtumapaikalle merenrantaan Leerviikkiin. Emme oikein tienneet mitä odottaa etukäteen, vaikka olimmekin toki tutustuneet Arktikaan nettisivujen ja esitteiden avulla. Ensimmäinen yllätys oli autopaljous! Tapahtumapaikka oli keskellä ei mitään ja silti siellä oli kymmeniä autoja ja bussikin parkissa. Meille alkoi pikkuhiljaa valjeta kuinka suositusta tapahtumasta oli kyse.
Mistä tässä oikein on kyse: Arktika – Suomen suurin lintubongaustapahtuma
Suomen suurin lintuharrastajien vuosittainen tapahtuma Arktika järjestettiin tänä vuonna 15. kerran. Arktika tarkoittaa arktisten lintujen muuttoa eli sen aikana seurataan suurten lintuparvien muuttoa etelästä pohjoiseen. Linnut lentävät pesimään arktisille alueille. Tapahtuma-aika on aina keväällä ja tänä vuonna se ajoittuu välille 10.-26.5. eli vielä ehtii mukaan tulevana viikonloppuna.
Suurin osa muuttolinnuista lentää Itämeren Suomenlahtea pitkin pohjoiseen ja Virolahden kohdalta ne suuntaavat mantereelle, josta jatkavat Laatokan suuntaan päämääränään Jäämeren rannat, tundrat ja Siperian pohjoisosat sekä muun muassa Novaja Zemlja. Tämän vuoksi juuri Virolahti on muodostunut parhaaksi paikaksi seurata lintujen muuttoa, koska se osuu täydellisesti lintujen muuttoreitin varrelle. Toki me kaikki varmasti olemme nähneet muuttolintuja myös sisämaassa. Jotkin parvet lentävät eri reittiä, mutta suurin osa linnuista seuraa rannikkoa. Arktikan aikana lintuja lentääkin pelipaikkojen yli jopa yli miljoona. Yksittäisen päivän aikana voi lentää satoja tuhansia lintuja ja suurimmissa parvissa on tuhansia lintuja. Parvet ovat niin suuria, että ne näkyvät jopa sadetutkassa. Mekin olimme seuraamassa muuttoa kirkkaana ja aurinkoisena päivänä, jolloin rannikolla ei satanut pisaraakaan vettä. Silti sadetutka näytti ”sadealueita”, jotka tosiasiassa olivat suuria lintuparvia.
Muuttolinnuista metsähanhet ja tundrahanhet muuttavat ensimmäisenä. Siksi niitä näkee Arktikan alkuvaiheessa eniten. Seuraavana viikonloppuna muuttavat valkoposkihanhet ja viimeisenä tulevat kahlaajat. Nämä eivät tietenkään ole kiveen kirjoitettuja totuuksia, kun kyse on elävistä eläimistä, mutta näin suuntaa antavasti. Mustalintuja ja alleja näkyy valtavissa parvissa. Yhden illan aikana voi nähdä puolimiljoonaa lintua ja se saattaa olla kolmasosa koko tietyn lintulajin kannasta. Ei ihme, että lintuharrastajat ovat tästä niin innoissaan. Nämä ovat jo sen verran näyttäviä muuttoliikkeitä, että ne ovat varmasti vaikuttavia kenen tahansa mielestä.

Hanhia matkalla pohjoiseen.

Tiira ei kuulunut muuttoliikenteeseen, vaan oli ihan paikallinen asukki, mutta silti hieno kuvattava.
Arktika-päivillä on paljon ohjelmaa
Koska Arktikan järjestäjät eivät ole tekemässä tapahtumaa ihan ensimmäistä kertaa, on kaikki kokemuksella ja intohimolla hoidettu. Siksi homma varmasti pelittääkin niin hyvin. Vaikka oltiinkin keskellä ei mitään, pyöritettiin paikalla ravintolaa, oli myyntikojuja, ”teatteri / esiintymisalue” ja sitten tietenkin upea ranta, josta näki linnut kaukaa mereltä. Me aloitimme tietenkin suoraan ravintolasta lounaalla. Erikoisruokavalioisten kannattaa ottaa omat eväät mukaan, mutta kaikkiruokaiset saavat varmasti vatsansa täyteen lounaalla. Myyntikojut olivat luonnollisesti lintuaiheisia tai lintubongaukseen liittyviä. Mutta oli siellä vähän muutakin. Meitä jäi kovasti harmittamaan, ettemme heti ostaneet hienoa puusta veistettyä Virolahti magneettia. Tajusimme unohtaneemme sen vasta siinä vaiheessa, kun illalla myyntikojulla oli jo verhot vedetty kiinni. Älkää toistako meidän virheitämme, vaan tarttukaa heti kiinni tilaisuuteen.
Me vietimme ehkä eniten aikaa kojulla, jossa kerrottiin Arktikasta ja muuttolinnuista. Lintuopas Juho jakoi meille mahtavaa tietouttaan näistä pitkän matkan muuttajista. Taisimme jopa hieman samaistua näihin lintuihin, jotka joka talvi matkustavat lämpöön ja kesäisin palaavat Pohjolaan. Välissä on pitkät lentomatkat. Kuulostaa sellaiselta elämältä, josta mekin nauttisimme, jos se vain olisi taloudellisesti jotenkin mahdollista.
Arktikan ympärillä on jos jonkinlaista tapahtumaa. Lintujen muuttoa voi ihastella päätapahtumapaikalta Leervikistä tai mennä esimerkiksi risteilemään merelle. Risteilyt alkavat aikaisin aamulla tai sitten illalla. Nämä vaikuttivat meistä risteilyistä noin muutenkin innostuneista, hyvin mielenkiintoiselta tavalta nähdä muuttolintuja. Kävimme katsomassa, kun laiva lähti liikkeelle ja sen kyydissä olisi ollut mukava olla. Leerviikissä taas on puhujia ja esiintyjiä. Me esimerkiksi olimme lauantaina kuuntelemassa Mika Honkalinnan eli ”lintumiehen” mielenkiintoista esitystä.
Arktikan seuraaminen on sääriippuvaista. Meitä sää helli ihanalla auringonpaisteella ja täysin pilvettömällä taivaalla. Siinä missä voitimme sään puolesta hyvässä ulkoilusäässä, hävisimme lintujen bongauksessa. Voisi kuvitella, että aurinkoisella säällä lintujen muuton seuraaminen on mitä paras vaihtoehto, mutta pilvinen sää onkin siihen kaikkein paras. Kirkkaalla säällä linnut lentävät korkealla, kun taas pilvinen sää pakottaa ne lentämään matalammalla. Kaikkein tiheimmin lintuja tulee, jos ne lentävät pois saderintaman alta. Myös tuulen suunnilla on vaikutusta lentävätkö linnut enemmän merellä vai sisämaassa. Parhtaat bongausajankohdat ovat aikaiset aamut (heti auringonnousun aikaan) ja myöhäiset illat.

Arktika risteily käynnistymässä.

Tiira kalansaalis suussa.

Tosibongareilla oli kunnon välineistö mukana.
Odottelimme lintuja iltakahdeksaan asti. Näimme useita parvia kauempana merellä, mutta aivan meidän ylitse lensi vain pari pienempää parvea. Sitten ihana mökkimajoitus järven rannalla tuntui jo liian houkuttelevalta ja mukanamme ollut koirakin kaipasi jo ruokaa. Tietenkin siinä kävi juuri niin, että ajellessamme mökille, lintuoppaamme Juho laittoi viestiä, että nyt tulee lintuja niin pirusti ja yli oli lentänyt jo tuhansia lintuja. Niin meidän tuuria. Mökin rannassa meitä odotti sentään kaunis joutsen. Olimme tuoneet tavaramme mökille aiemmin päivällä ja ihastuneet paikkaan ikihyviksi. Mökkiä voi vuokrata Harjun Oppimiskeskuksen kautta. Se on kuulema harvoin vapaana, eikä meillä ole tietoa hinnasta, koska olimme Virolahdella Visit Kotka-Haminan kutsumana ja he tarjosivat meille majoituksen.
Arktika-päivät olivat näin maallikolle mielenkiintoinen tapahtuma, joka opetti paljon muuttolinnuista. Olisimme tottakai toivoneet näkevämme vielä paljon enemmän lintuja, mutta kuten sanottua, elävien eläinten kanssa tämä on ihan tuttua esimerkiksi safareilta. Koskaan ei voi tietä mitä näkee vai näkeekö juuri mitään. Nautimme hyvästä säästä ja Virolahden vieraanvaraisuudesta. Seuraavana päivänä kävimme tutustumassa myös alueen toiseen kohteeseen Bunkkerimuseoon, Salpalinjaan ja Tuntemattoman polkuun. Niistä sitten seuraavaksi.
Käy ihmeessä tutustumassa Arktika-päivien ohjelmaan ja jos viikonlopulle ei ole kalenterissa merkintöjä, ehdit vielä mukaan. Muussa tapauksessa sitten ensi keväänä!
Pysy matkassa mukana:
Pingback: Virolahden Bunkkerimuseo ja Tuntemattoman polku yhdistää luonnon ja historian - Matkablogi Vaihda vapaalle