Palmuöljy, ilmastonmuutos ja uhanalaiset eläimet – Borneon katoavia sademetsiä pelastamassa
Kaupallinen yhteistyö yhdessä Estrellan kanssa.
Borneon luonto on häikäisevä. Monimuotoisuutta on vaikea kuvailla sanoin, eivätkä kuvatkaan tee oikeutta. On käsittämätöntä kuinka sademetsässä yhdellä neliömetrilläkin voi olla valtavan paljon erilaisia kasveja, hyönteisiä ja ehkä myös eläimiä, jotka ovat piilossa katseilta. Sademetsässä korkeimmat puut kohoavat kymmenien metrien korkeuteen kilpaillessaan auringonvalosta. Niiden juurella ja jopa rungolla kasvaa lukematon määrä erilaisia kasveja. Hyönteisistä löytyy hämmästyttäviä kämmenen kokoisia koppakuoriaisia ja isoja hyönteisiä, jotka näyttävät risuilta, ellet satu näkemään niiden liikkuvan. Hyönteisiä helpommin bongattavissa ovat huvittavan näköiset nenäapinat tai punaisesta turkistaan tunnetut orangit. Jos Borneolla vieraileva on oikein onnekas, voi siellä bongata bygmielefantin, maailman pienimmän norsulajin tai malaijinkarhun. Sekin on oman heimonsa pienin ja tykkää kiipeillä puissa kuin apina, vaikka onkin suuren koiran kokoinen.
Koska emme tiedä matkoillamme juuri mitään muuta parempaa, kuin nähdä vapaana eläviä eläimiä luonnossa, niiden omassa elinympäristössään, olimme Borneosta aivan haltioissamme. Vietimme ensin muutaman päivän rantakohteessa ja ajoimme sen jälkeen sisämaahan. Kiersimme parin päivän aikana useammassa paikassa katsomassa paikallisia eläimiä joko niiden kuntoutuskeskuksissa tai vapaana luonnossa. Majoituimme käytännössä keskellä sademetsää ja nautimme joka sekunnista. Sen jälkeen olikin matkan työosuus. Se oli samalla aivan kamala ja samalla varmasti paras työpäivä koskaan.
Lohduton matka öljypalmuviljelmien läpi
Ajoimme Sandakanin läheltä Kinabatanganin alueelle. Matka on reilut 100 kilometriä. Tätä tieosuutta reunustaa yksitoikkoiset maisemat. Arviolta 95% matkasta tien molemmin puolin on pelkkää öljypalmuviljelmää, joka ulottuu tieltä kilometrien, ja jopa kymmenien kilometrien päähän molemmin puolin. Loput alueesta on kyliä ja asutusta. Emme voineet mitenkään olla miettimättä matkan aikana millainen alue oli ollut ennen viljelmiä. Mietimme kuinka kauniita metsiä siellä oli kasvanut ja kuinka moni eläin oli menettänyt kotinsa ja kuollut, kun metsät oli raivattu viljelmien tieltä. Vielä 1970 Borneosta 75 % oli trooppisen sademetsän peitossa, mutta sen jälkeen metsää on raivattu vauhdilla. Nyt Sabahin osavaltiossa on jäljellä noin 40 % alkuperäisistä metsistä. Muihin maailman sademetsiin verrattuna Borneolla sademetsää on raivattu kaksi kertaa nopeammin. Vuosien 1970-2000 välillä Borneolla hävitettiin sademetsää enemmän kuin Amazonilla ja Afrikassa yhteensä. (Lähde)
Eläimet luonnollisesti kärsivät sademetsien hakkuista, mutta samalla sademetsien hakkuut koskettavat yllättävä kyllä meitä kaikkia ilmaston muodossa. Sademetsät sitovat hiilidioksidia ilmasta ja tuottavat meille happea. Saman aikaisesti turvemaalla sijaitsevat sademetsät myös sitovat maaperäänsä valtavat määrät hiilidioksidia, joka vapautuu ilmakehään, kun metsä kaadetaan ja maata muokataan viljelyskäyttöön sopivaksi. On jo todettu, että metsäkadolla on ollut vaikutusta Borneon ilmaston lämpenemiseen sekä sateiden vähenemiseen.
Lentoliikenne aiheuttaa koko maailman kasvihuonepäästöistä noin 2 %. Sen sijaan sademetsien hakkuut aiheuttavat IPCC:n mukaan 10 % koko maailman päästöistä. Sademetsiä kuvataan usein maailman keuhkoiksi ja me syömme niitä tällä hetkellä.
Kinabatanganin suojelualueet ja sademetsäkäytävät eläimille
Kinabatanganin joki mutkittelee pitkän matkaa Borneota pitkin. Se oli vielä muutama vuosikymmen sitten kirkasvetinen, mutta nykyään joki kiemurtelee ruskeana. Jokea reunustavilta viljelmiltä valuu vesistöön lannoitteita, jotka vaikuttavat veden laatuun. Jos Kinabatanganin jokea katsoo ylhäältä satelliittikuvana, näkee, että sitä reunustaa monin paikoin kapea kaistale sademetsää ja sen jälkeen alkaa silmänkantamattomiin jatkuvat öljypalmuviljelmät. Paikoitellen öljypalmuviljelmät ulottuvat joelle asti, jolloin eläinten liikkuminen joenvartta pitkin hankaloituu. Eläimet eivät mene mielellään öljypalmuviljelmille, koska siellä ei ole niille ruokaa ja monilla viljelmillä eläimiä ammutaan. Joenvarsi on eläinten viimeisin turvasatama, mutta sekin on paikoitellen uhattuna. Eläimet on ajettu pienelle alueelle, mutta silti täällä voi vielä nähdä orankien ja nenäapinoiden hyppivän puissa.
Me vietimme kaksi yötä ja kolme päivää tutustuen tuohon ainutlaatuiseen alueeseen. Emme tulleet sinne sattumalta, eikä tämä ollut pelkästään lomamatka. Palmuöljyä käytetään yleisesti elintarvikkeissa. Arvio siitä kuinka suuressa osassa pakattuja elintarvikkeita palmuöljyä on, liikkuu 50-70% välillä. Lisäksi palmuöljyä on esimerkiksi shampoissa, hammastahnassa ja meikeissä. Palmuöljy on halpaa ja monikäyttöistä. Snacks-tuotteissa on myös perinteisesti käytetty palmuöljyä. Olen Estrellalla tuotepäällikkönä ja vuosi sitten Estrella luopui palmuöljyn käytöstä kaikissa tuotteissaan. Käytännössä tämä tarkoitti popcorneja ja pähkinöitä, koska perunalastujen valmistuksessa oli käytetty jo aiemmin vain auringonkukka- ja rapsiöljyä. Samalla haluttiin tehdä hyvää ja antaa jotain takaisin palmuöljyn alkulähteille. Estrella päätyi ostamaan luotettavan kumppanin, World Land Trustin, kautta suojelualueen Borneosta, Kinabatanganin alueelta. Tuota aluetta olimme nyt Tomin kanssa tulleet katsomaan.
Kinabatanganin suojelualue ja käytävät eläimille
Kinabatanganin alueella toimii paikallinen organisaatio Hutan, joka toimii yhdessä World Land Trustin kanssa. Tapasimme yhden päivän aikana useita Hutanin työntekijöitä ja heidän toimintansa teki meihin vaikutuksen. Vuodesta 1998 lähtien toiminut organisaatio tekee monipuolista työtä eläinten ja alueen hyväksi. Oranki-projektista liikkeelle lähtenyt toiminta on laajentunut vuosien varrella ja tänä päivänä Hutan mm. neuvottelee maa-alueista, opettaa paikallisia ymmärtämään eläimiä ja elämään rinnakkaiseloa niiden kanssa, tutkii ja laskee eläinkantoja ja huolehtii myös alueiden uudelleen istutuksesta. Hutan myös neuvottelee öljypalmuplantaasien edustajien kanssa ja kertoo heille, miten eläinten kanssa tulisi toimia, jotta konflikteilta vältyttäisiin (eläimiä ei tarvitse ampua, jos niitä nähdään viljelmillä).
Maa-alueiden hankinta suojelukäyttöön on yksi oleellisimmista Hutanin toiminnoista, koska ilman suojeltuja alueita ei ole enää paljoa tehtävissä. Maa-alueet ovat kalliita, koska öljypalmuyhtiöt ovat valmiit maksamaan niistä paljon. Seurasimme Suomesta käsin Estrellan lahjoittamilla rahoilla ostettavan maa-alueen hankintaa. Yksi alue oltiin jo aiemmin ostamassa, mutta öljypalmuyhtiö ehti ensin ja se alue menetettiin. Ei mennyt kauaa, kun metsä oli hakattu alas. Onneksi toinen alue saatiin ostettua myöhemmin ja pääsimme nyt vierailemaan siellä. Se sijaitsee aivan Kinabatanganin joen läheisyydessä. Alue ei ole valtavan suuri, mutta sitäkin tärkeämpi, koska se yhdistää kaksi suojelualuetta toisiinsa. Näin se muodostaa turvallisen metsäkäytävän, jota pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueelta toiselle. Erityisesti nuorten, sukukypsyyteen tulleiden orankiurosten on tärkeää päästä liikkumaan riittävän kauas emostaan ja muista naaraspuolisista sukulaisistaan. Jos uroksella ei ole pääsyä pois alueelta, se voi joutua jäämään liian lähelle sukulaisiaan ja sukusiitoksen riski on suuri. Lisääntyvä sukusiitos heikentää populaatiota ja koituu eläinten tuhoksi.
Uutta elämää entiselle öljypalmuviljelmälle
Yksi Hutanin organisaation monista tehtävistä on uudelleenistutus. Oli upeaa päästä vierailemaan alueella, joka oli vielä toistaiseksi yksitoikkoinen, pelkästään palmuista koostuva viljelmä, mutta tulisi tulevaisuudessa olemaan monimuotoinen metsä, joka tarjoaisi ruokaa ja kodin monille eläimille. Alue oli saatu Hutanin käyttöön ja nyt käynnissä oli sen uudelleenistutus. Prosessi on pitkä ja paljon työtä vaativa, sillä uusia puita ei voi vain istuttaa ja jättää oman onnensa nojaan. Borneolla jokainen kasvi käy jatkuvaa taistelua elintilasta muita kasveja ja puita vastaan. Siksi pienet kasvintaimet ovat heikossa asemassa ja muut, ns. rikkaruohokasvit tukahduttavat ne, ellei niiden ympärystää kitketä säännöllisesti.
Naisista koostuva uudelleenistutus -tiimi tekeekin tärkeää työtä. He käyvät kerran kuussa jokaisen istetun taimen luona varmistamassa, että se saa parhaat kasvun edellytykset. Borneolla on tehty mittaviakin uudelleenistutusprojekteja, joissa on ainoastaan istutettu kerran puun taimet ja sen jälkeen ne on jätetty oman onnensa nojaan. Istutuksista ei ole ollut tällöin mitään hyötyä, vaan kaikki taimet ovat kuolleet.
Katso myös tekemämme parin minuutin mittainen video Borneolta:
Palmuöljy ja ilmastonmuutos
Maailman palmuöljystä 90 % tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa (Borneo kuuluu näille kahdelle maalle sekä pieni osa Bruneille). Mikäli nykyinen tahti metsäalueiden hakkuiden osalta jatkuu, on 90% Indonesian sademetsistä tuhottu vuoteen 2022 mennessä. Borneolla metsähakkuiden määrä on vähenemään päin uusien lakien myötä, mutta Indonesiassa tilanne on huomattavasti pahempi.
Palmuöljyn uskotaan olevan negatiivisilta ilmastovaikutuksiltaan jopa fossiilisia polttoaineita merkittävämpi, sillä sademetsien raivaamien öljyplantaasien tieltä aiheuttaa runsaasti kasvihuonepäästöjä. Arvion mukaan metsäkato aiheuttaa viidenneksen maailman kasvihuonepäästöistä – enemmän kuin koko maailman lento-, juna- ja autoliikenne yhteensä. Pahimpien arvioiden mukaan, jos Kaakkois-Aasian turvealueiden metsät raivataan, vapautuu ilmakehään hiilidioksidipäästöjä, joiden määrä on vastaava kuin koko maapallon fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt.
Southeast Asia, and especially Indonesia, is rich in tropical peat soils; these soils contain some three-quarters of the world’s tropical peat-soil carbon (Page, Rieley, and Banks 2011)—an amount comparable to the carbon stored in the aboveground vegetation of the Amazon forest (van der Werf et al. 2008). If all of this peat-stored carbon were released into the atmosphere, it would be equivalent to the carbon emissions from about nine years of global fossil fuel use (van der Werf et al. 2008)
Suomalaiset eivät vielä kovin tietoisia palmuöljyn haitoista
Wavemaker toteutti Estrellan toimeksiannosta vuonna 2018 laajan tutkimuksen suomalaisten asenteista ilmastonmuutosta ja palmuöljyä kohtaan. Vain joka neljäs suomalainen tietää palmuöljyn vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Palmuöljyä käytetään elintarviketeollisuudessa erityisesti sen kiinteän olomuodon ja edullisen hinnan vuoksi. Lisäksi palmuöljyn kysyntä voi entisestään kiihtyä, kun siitä valmistetaan biopolttoaineita. Yhdysvallat ja useat muut maat ovat kieltäneet palmuöljystä valmistettavien biopolttoaineiden käytön öljypalmyviljelmien aiheittamien ympäristöhaittojen vuoksi (lähde).
Matka Borneolle ja erityisesti Kinabatanganin joen varren suojelualueille oli todellakin ikimuistoinen. Se oli sekä silmiä avaava, että opettavainen. On ollut valtavan hienoa saada työskennellä tämän Estrellan vastuullisuusprojektin parissa ja tehdä jotain oikeasti hyvää. Palmuöljyn tuotanto ei varmasti koskaan lopu kokonaan, eikä sen tarvitsekaan. Tämän hetkiset tuotantomäärät ovat vain kestämättömät sekä ilmastolle että Borneon eläimille. Sertifioitu palmuöljy on askel oikeaan suuntaan, mutta sitä ei riitä kaikille. Edelleen tuotetaan suuret määrät sertifioimatonta palmuöljyä, joten on parempi käyttää muita kasviöljyjä, joiden kasvun tieltä ei tarvitse raivata sademetsää.
Suomalaiset odottavat erityisesti yrityssektorilta aktiivista ympäristöasioihin tarttumista. Estrella on ollut näyttämässä tietä palmuöljyn suhteen, mutta loppujen lopuksi kuluttajien valinnat ratkaisevat. Tällä hetkellä Indonesian puolella sademetsää kaadetaan parin jalkapallokentällisen vaihdulla per minuutti. Toivottavasti tulevaisuudessa suunta kääntyy ja pian entisten öljypalmuviljelmien uudelleenistutus on yleisempää kuin sademetsien alas hakkuu. Siihen sinä voit vaikuttaa!
Tässä oli lyhyt katsaus aiheeseen, josta voisi kirjoittaa romaanin. Kysy ihmeessä kommenteissa, jos jokin asia jäi askarruttamaan.
Voit lukea lisää Estrellan vastuullisuudesta (esimerkiksi sen, että sipsit valmistetaan biokaasulla) ja palmuöljystä erinomainen postaus löytyy myös Viimeistä murua myöten -blogista.
Pysy matkassa mukana:
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tuo metsien hakkaus palmuöljyviljelmien tieltä on kyllä surullista.
Kirjoitit näin: ”Mikäli nykyinen tahti metsäalueiden hakkuiden osalta jatkuu, on 90% Indonesian sademetsistä tuhottu vuoteen 2022 mennessä. Borneolla metsähakkuiden määrä on vähenemään päin uusien lakien myötä, mutta Indonesiassa tilanne on huomattavasti pahempi.”
Vaikka jonkin verran olen aihepiiriin tutustunutkin, niin en ollut käsittänyt, että tällä tahdilla Indonesian sademetsä on lähes kokonaan tuhottu muutamassa vuodessa. Ymmärränkö tuon lainaamani kohdan muuten oikein, että metsähakkuiden määrä on vähenemään päin myös Kalimantanilla vai koskeeko se vain Malesian puoleista aluetta?
Elina | Vaihda vapaalle
Hyvä huomio! Tuossa piti tosiaan lukeaa, että Malesian puoleisella Borneolla tilanne on parempaan päin (käyn muokkaamassa tämän), mutta Indonesian puolen Borneolla sama meno tosiaan jatkuu edelleen. 🙁 Suojelujärjestön yksi työntekijä sanoi, ettei varmaan pystyisi työskentelemään siellä, koska tilanne on niin surullinen. Malesian puolella pystytään jo vaikuttamaan jonkin verran metsien kaatamiseen.
Sanna / Palmuasema
Kiitos perusteellisesta ja todellakin silmiä avaavasta jutusta! En ollut ihan ymmärtänytkään, kuinka vakavasta aiheesta on kyse, tämä innoitti tutkimaan lisääkin!
Elina | Vaihda vapaalle
Kiva kuulla, että tämä postaus herätteli ja sai kiinnostumaan asiasta enemmän. 🙂
Entisen Estrellan myyntiedustajan entinen vaimo.
Hei ja kiitos herätyksestä tämänkin asian suhteen. Erittäin hyvä blogi ja Estrella on oikealla asialla.
Elina | Vaihda vapaalle
Kiitos! Mahtava kuulla. 🙂
Pingback: Borneo - Kinabatanganin joen villieläinparatiisi - vinkit ja video - Matkablogi Vaihda vapaalle