Mitä jos kaikki lopettaisivat matkustamisen?

Viime viikkoina ilmastonmuutoskeskustelu on käynyt kuumempana kuin kenties koskaan, kun IPCC:n raportti julkaistiin. Ja aivan aiheesta. Tilanne on hälyyttävä. Kuumimpia omiin silmiini osuneita aiheita ovat olleet lihan syönti ja lentomatkustus. Olen syyllinen niihin molempiin. Ensin mainittuun keskimääräistä vähemmän, mutta jälkimmäiseen huomattavasti keskivertoa enemmän. Olen tuntenut itseni lähes rikolliseksi – ilmastorikolliseksi. Mutta onko asia todella niin yksinkertainen, että asiat muuttuvat parempaan suuntaan, kunhan me kaikki lopetamme lentämisen? Matkustaa voi toki muutenkin, mutta valtaosa muusta kuin kotimaan matkailusta taitetaan lentäen.

 

Yli 300 miljoonaa ihmistä työskentelee matkailun parissa

Pelkästään EU:n alueella matkailu työllistää 12 miljoonaa ihmistä. Maailmanlaajuisesti matkailu työllistää 313 miljoonaa ihmistä ja ala muodostaa yli 10% koko maailman bruttokansantuotteesta (lähde). Joka kymmenes työssäkäyvä ihminen työskentelee jollain tapaa matkailun parissa. Ei Suomessa, koska meillä on mahdollisuus tehdä muutakin, mutta joillekin maille ja alueille turismi on kuitenkin merkittävä tai merkittävin tulojen lähde. Lähin niistä on Islanti, jossa yli kolmasosa bruttokansantuotteesta tulee turismista. Kun tarkastelemme kaukaisempia saarivaltioita, luku suurenee entisestään. Esimerkiksi Aruballa 88% bruttokansantuotteesta tulee matkailusta (lähde). Vastaavia alueita ja valtioita on muitakin, jossa valtaosa rahavirrasta tulee turistien mukana. Suuri osa näistä on saarivaltioita, kuten Malediivit ja Seychellit sekä monet Karibian saarista.

 

Turistien rahavirrat leviävät paikallisessa yhteisössä laajalle

Turistien mukanaan tuoma raha kulkeutuu monelle eri taholle, kun matkailualan yritykset ja niissä työskentelevät työntekijät käyttävät rahojaan paikallisissa yhteisöissä. Turistit eivät siis rahoita pelkästään matkailualan yrityksiä, vaan raha liikkuu huomattavasti laajemmalle. Kun paikalliset matkailualan  yritykset ja työntekijät maksavat veroja, saadaan yhteisölle rakennettua teitä, kouluja, sairaaloita, kenties lentokenttä ja parantuneen infrastruktuurin ansiosta tärkeiden hyödykkeiden (ruoka, lääkkeet) liikkuminen on helpompaa. Turismi voi myös auttaa suojelemaan paikallisia kulttuureita ja kulttuurikohteita, koska turistit haluavat vierailla niissä.

 

Mitä tapahtuisi Afrikan eläimille, jos kukaan ei enää matkustaisi katsomaan niitä?

Afrikan kansallispuistot ovat pitkälti turistien rahoittamia. Esimerkiksi Etelä-Afrikan Krugerin kansallispuiston rahoituksesta 15% tulee valtiolta ja loput puiston vierailijoilta (lähde). Ulkomaalaiset maksavat huomattavasti korkeampia luonnonsuojelumaksuja kuin paikalliset. Etelä-Afrikan kansallispuistot ovat siitä poikkeus, että niissä käy jonkin verran myös oman maan kansalaisia, mutta esimerkiksi Kenian ja Tansanian kansallispuistot ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisten kansoittamia.

Kenties kaikkein kriittisimmin turistien rahavirtoja taitavat tarvita vuorigorillat ja maat, jossa ne asuvat. Ugandan, Kongon ja Ruandan vuotuisesta ulkomaisesta rahavirrasta 90% tulee gorillaturismista. Ilman turisteja gorillojen asuttamat metsät olisi saatettu hakata jo kokonaan alas. Nyt ne ovat merkittävä tulonlähde maan taloudelle ja niitä kannattaa suojella. Ekoturismin voidaan todella sanoa pelastavan nämä eläimet. Samalla ne auttavat myös paikallisia ihmisiä merkittävästi sillä esimerkiksi Ruandassa pieni osa gorillamaksuista käytetään paikallisen infrastuktuurin ja hyvinvoinnin kehittämiseen (lähde). Nämä ovat merkittäviä summia köyhille valtioille sillä luvat gorillavaelluksille ovat maasta riippuen 500-1000 euroa.

Afrikan väestönkasvu on järjettömän kovaa. Liian nopeaa. Maapallolla on jo nyt liikaa asukkaita ja väestö kasvaa nopeiten Afrikassa, jossa ihmisillä ei nytkään ole riittävästi ruokaa tai sopivaa viljelysmaata ruoan kasvattamiseen. Esimerkiksi Tansaniassa väestö on kasvanut 70 vuodessa 50 miljoonalla. Kun vauhti on näin nopea, on myös asuinalueista, viljelyalueista ja työpaikoista huutava pula. Jos villieläimet eivät ole hyödyksi, vallataan niiden asuinalueet hyvin nopeasti ihmisten käyttöön. Tansanian väestömäärän kehitys on kuitenkin vielä pientä verrattuna Nigeriaan, jossa väestö on lisääntynyt viimeisen 70 vuoden aikana yli 150 miljoonalla. (Lähde).

 

On totta, että turismi tuhoaa paikkoja ja saastuttaa ilmakehäämme

Sen lisäksi, että lentäminen aiheuttaa massiiviset hiilidioksidipäästöt, on turismista muutakin haittaa. Thaimaassa tunnettu Maya Bayn ranta jouduttiin sulkemaan turisteilta, koska siellä vieraili päivässä jopa 5000 turistia ja se vaikutti tuhoavasti rantaan ja sen lähistön koralliriuttoihin. Filippiineillä jouduttiin sulkemaan kokonainen saari. Erittäin suosittu Travel+Leisure -lehti nimesi Boracayn vuonna 2012 parhaaksi saareksi koko maailmassa ja tästä alkoi nousukiito. Jopa kolmannes vuotuisella tasolla lähes seitsemästä miljoonasta Filippiineillä vierailevasta turistista vieraili pienellä Boracayn saarella, jossa asuu vain 30 000 paikallista. Valittavana olisi ollut 7640 saarta, mutta Boracay vei voiton, kunnes sen sietokyky ylittyi ja viemärivedet valuivat turkoosiin rantaveteen.

Ongelmia ei ole pelkästään Aasiassa. Euroopan suositut turistikaupungit ovat myös helisemässä turistien kanssa. Venetsia on näistä varmasti se yleisin esimerkki. Venetsiassa vierailee ruuhkaisimpina päivinä 120 000 turistia, joista suurin osa keskittyy tunnettujen nähtävyyksien lähistölle. Barcelonassa liiallinen turistien määrä on jo saanut monen paikallisen vihamieliselle kannalle ja turisteille kirjoitellaan vihamielisiä viestejä. Airbnb-asuntojen vuokraus nostaa yleistä asuntojen hintatasoa niin korkealle, ettei paikallisilla ole enää varaa vuokrata asuntoja itselleen, kun sijoittajat ostavat jopa kokonaisia kerrostaloja vuokratakseen niitä turisteille. Monet muutkin suositut kaupungit ovat niin täynnä turisteja, että paikalliset pakenevat kaupunkien keskustoista muualle.

Kannatankin paljon enemmän matkustamista kohteisiin, joissa turismi ei aiheuta ongelmia, vaan jossa turisti on toivottu. Ystäväni matkusti äskettäin miehensä kanssa Ugandaan ja hän kertoi kuinka ylpeitä paikalliset olivat maastaan ja pyysivät heitä lukuisia kertoja kertomaan Ugandasta eteenpäin ja kannustamaan ihmisiä matkustamaan sinne. Maan turismi on vielä moniin muihin Afrikan maihin verrattuna kehittymätöntä, mutta kasvamassa. Turisteja kaivataan ja turistit voivat auttaa. Mieti lentoja varatessasi myös sitä missä rahasi tulee tarpeeseen. Onko sinun pakko matkustaa sinne minne kaikki muutkin vai voisiko joku tuntemattomampi kohde olla myös kiinnostava?

 

Yritykset ratkaisevassa roolissa päästöissä

Yksilöinä meillä on mahdollisuus vaikuttaa, mutta ne mahdollisuudet ovat loppujen lopuksi omien valintojen puitteissa melko rajalliset. Sen sijaan suurilla yrityksillä vaikutusmahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa. Yksi esimerkki tästä on snackseja valmistava Estrella, joka ilmoitti keväällä luopuneensa sademetsiä tuhoavan palmuöljyn käytöstä tuotteissaan ja lahjoitti rahaa suojeltujen sademetsäalueiden hankintaan. Nyt samainen yritys on julkaissut tuottavansa perunalastut tänä päivänä tehtaalla perunajätteestä syntyvällä biokaasulla, jonka ansiosta ilmastovaikutukset ovat vähentyneet 92%. Katso video aiheesta.

Myös vastuulliset kuljetusalan yritykset ovat siirtymässä pikkuhiljaa diesel-käyttöisistä autoista kaasu- tai sähköautoihin. Uskon ja toivon, että yrityksiltä odotetaan jatkossa yhä suurempaa yhteiskuntavastuuta ilmastoasioissa. Kun mietimme esimerkiksi kuinka paljon sipsejä syödään ja miten paljon iso tehdas on todennäköisesti tuottanut aiemmin päästöjä, ovat vaikutukset aivan toista luokkaa mihin me yksilötasolla voimme päästä. Samoin on ammattiautoilun laita. Jos isolla yhdistelmäajoneuvolla, joka kuluttaa 40-70 litraa dieseliä sadan kilometrin matkalla ja sillä ajetaan vuositasolla jopa yli 200 000 kilometriä, on sen vaikutukset aivan eri luokkaa kuin yksityiskäytössä olevan pienikulutuksisen auton.

Me kuluttajina voimme sitten äänestää jaloillamme ja lompakollamme ostamalla vastuullisesti tuotettua sekä kuljetettua ruokaa ja tavaroita. Vegaani- ja kasvisruokabuumi näyttää kovalta ja sen vauhdista kertoo sekin, että jugurttijätti Danone on ostanut kasvipohjaisia jugurtteja tuottavan Alpron.

Matkailun ei pitäisi olla niin halpaa

Vaikka puhunkin matkailun hyvien puolien puolesta, olen sitä mieltä, ettei sen pitäisi olla liian halpaa. Ei meille, eikä myöskään muille.  Alle 100 euron lennot viikonloppumatkasta Eurooppaan tuntuu vähän vääryydeltä ilmastoamme kohtaan. Olen lentoveron kannalla, mutta se pitää toteuttaa maailmanlaajuisesti ja siten, että raha menee suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Toivottavasti tulevaisuudessa myös ilmailuala voi ottaa yhä enenevässä määrin biopolttoaineita käyttöön. Kokeiluja on jo tehty, mutta vasta pienessä määrin. Tällä hetkellä lentoala muodostaa noin 3 % EU-alueen ilmastopäästöistä ja maailmanlaajuisesti kaksi prosenttia. Tämä ei vielä kuulosta kovin pahalta, mutta vauhti kiihtyy. Seuraavan 20 vuoden kuluessa lentojen määrän ennustetaan tuplaantuvan. (Lähde) Se on ihan hiton paljon.

 

On helppoa sanoa; lopettakaa lentäminen, mutta vaikeampaa, jos pitää vastata mitä kaikille turismista eläville ihmisille ja eläimille sitten käy?

 

Pysy mukana:

Facebook | Youtube | Bloglovin | Instagram