Balin härskeimmät taskuvarkaat ja Ubudin hienoimmat maisemat
Kerroinkin jo edellisessä postauksessa mitä kaikkea mukavaa Balin sydämessä sijaitseva Ubud meille tarjoili. Yksi paikka oli ylitse muiden ja se oli Ubudin Monkey Forest eli suomalaisittain ihan vaan apinametsä. Tässä vaiheessa ei vielä kannata menettää mielenkiintoa, jos apinat eivät kiinnosta, koska paikka on aika upea muutenkin. Yllätyimme miten hieno se oli luontokohteena. Sieltä löytyy myös kolme eri temppeliä, jossa hindulaiset palvovat kolmea eri jumalaa. Tämän lisäksi apinametsä toimii myös tutkimus- ja opetuksellisena kohteena. Se on tutkijoille helppo laboratorio apinoiden käyttäytymisen analysoimiseen. Balin makakeja elelee alueella noin 700 yksilöä, eikä niiden näkemiseltä voi välttyä. Osa saattaa tehdä myös lähempää tuttavuutta. Jos pelkäät apinoita, pysy kaukana tästä paikasta.
Lähde liikkeelle aikaisin ja nauti rauhasta
Kaikkialla internetin syövereissä olevilla sivuilla, joissa oli tietoa Monkey Forestista, kehoitettiin menemään paikalle aikaisin aamulla. Noudatimme ohjetta ja saimmekin kulkea ensimmäisen tunnin välillä ihan kahden kesken apinoiden keskellä. Tiedän, että se voi kuulostaa jonkun mielestä pelottavalta, mutta ei se ollut. Valitettavasti olin tehnyt vähän huolimatonta taustatyötä ja kuljimme alueella siten, että saavuimme niille kaikkein upeimmille mestoille viimeisenä, jolloin alueella oli jo todella paljon muitakin turisteja. Se taas teki kuvaamisesta vähän hankalampaa. Eli mene ajoissa ja kulje alueella vastapäivään, älä myötäpäivään. Siten saavut ensimmäisenä hienoimmille paikoille.
Apinoiden valtakunta – Ubudin häikäilemättömät taskuvarkaat
Mitä sitten taas tulee apinoihin, kehoittaisin varovaisuuteen. Jo Monkey Forestin omassa ohjeistuksessa kehoitetaan, ettei alueelle kannata tuoda vesipulloja tai mitään paperipusseja. Apinat ovat täällä kuninkaita ja vievät ihmisten käsistä ihan häikäilemättä kaiken mikä irti lähtee. Lueskelin etukäteen varastetuista iphoneista ja muista vähän vähäpätöisemmistä esineistä. Alueella on kyllä henkilökuntaa, jotka tarvittaessa ampuvat apinoita ritsalla saadakseen pitkäkyntisiltä anastetut tavarat takaisin, mutta ei sekään kovin reilulta tunnu. Me näimme vain yhden kynävarkauden, jossa apina sai ritsasta osakseen.
Myös reppu on sellainen, joka houkuttelee apinoita puoleensa. Etenkin kamerareppu, jonka päällä pystyy mukavasti istuskelemaan. Siinä vaiheessa, kun yksi apinoista alkoi avaamaan reppua ja sai sen melko paljon jo auki, iski meillekin huoli repun sisällöstä. Yritin vähän huitoa apinan suuntaan ja sain vastaani koko hammaskaluston paljastavan irvistyksen. Näillä Balin makakeilla on sitten muuten ihan kunnon kulmahampaat, jotka varmasti osuessaan tekevät kipeää. On aivan sulaa hulluutta, että alueella myös myydään banaaneja, joita saa syöttää apinoille. En suosittele.
Apinoiden hammaskalustosta ja päättäväisestä luonteesta johtuen olikin aika hurjaa katsoa kuinka erään pienen lapsen vanhemmat antoivat apinavauvan tulla lapsen luokse ja touhuilla siinä aivan vapaasti. Eihän tuollainen pieni apinalapsi varmasti vielä suurta puruvoimaa omaa, mutta jos sen pikkuapinan äiti olisi huolestunut tilanteesta ja tullut paikalle pelastamaan vauvaansa, olisi jälki voinut olla rumaa. Onneksi paikan henkilökunta huomasti tilanteen ja puuttui siihen.
Apinat olivat kaikkein rohkeimpia ihmisten suhteen amfi-teatterin luona. Muualla sai liikkua hyvin rauhassa, mutta tuolla alueella ja sen alapuolella kulkevalla kävelysillalla apinat tuntuivat olevan erityisen röyhkeitä. Koska minulla ei ollut reppua tai laukkua, sain olla suurimman osan ajasta rauhassa, mutta Tomi veti kamerareppunsa kanssa apinoita magneetin lailla puoleensa. Yksi apina jopa kiipesi kameran ison putken päälle ja hyppäsi siitä matkoihinsa. Hampaita ne eivät meidän päällä kiipeillessään käyttäneet, eikä apinoilla ole teräviä kynsiä. Pureamatapaukset tulevat todennäköisimmin silloin, jos apinoita yrittää hätistellä tai ottaa niiltä pois jotain, jonka ne ovat ansiokkaasti anastaneet itselleen. Jos apina varastaa jotain, sitä ei kannata yrittää ottaa siltä pois, vaan pitää pyytää henkilökuntaa avuksi. Suurimman osan ajasta apinat eivät meistä välittäneet ja saimme katsella niitä ihan rauhassa.
Meidän mielestämme Monkey Forest oli hieno paikka ja jos olisimme viipyneet Ubudissa pidempään, olisimme varmasti menneet sinne jonain toisena aamuna uudelleen kuvailemaan. Paikka ei ole hinnalla pilattu, vaan aikuisen piletti maksaa tämän hetken kurssin mukaan noin kolmisen euroa (50000 indonesian rupiaa). Apinametsä on avoinna viikon jokaisena päivänä puoli yhdeksästä iltakuuteen. Puiston sisällä on ainakin yhdessä paikassa vessat. Lisätietoja paikasta löydät Ubud Monkey Forestin kotisivuilta.
Miten on, lähtisitkö sinä tänne apinoiden sekaan? Tai jos olet jo käynyt kerro tai linkkaa (kauhu)kokemuksesi!
Olisi mahtavaa, jos liittyisit seuraamaan blogia ja matkojamme:
illusia
Hienoja kuvia! Pidin Ubudista kovasti, se oli ehkä mieleenpainuvin kohteemme Balilla ja ruoka oli aivan huippua.
https://matkakuumeinen.wordpress.com/2016/08/19/bali-2008/
Suunnaton
Aika suloisia apinavauvoja! Vaan mahtaa tuntua aika hurjalta saada apinoita niskaansa, etenkin jos niitä ei voi oikein hätistellä poiskaan.
Erikoista tosiaan, että apinoille voi syöttää banaaneja. Varmasti se on hyvä tulonlähde ja turistien mielestä hauskaa, mutta luulisi sen vaan lisäävän varastelua.
Mutta kyllä, tuonne olisi ehdottomasti päästävä, jos lähistöllä liikun! Upean näköinen paikka myös ilman apinoita.
Elina | Vaihda vapaalle
No kieltämättä se oli aika hurjan ja jännittävän tuntuista, kun apina lähti kiipeilemään kroppaa pitkin ylös ja päätyi olkapäälle hengailemaan. :O Minäkään en tosiaan ymmärrä ollenkaan miksi tuolla pitää sallia banaanien syöttäminen apinoille, koska kuten sanoit, se todennäköisesti vain lisää apinoiden kiinnostusta ihmisiä kohtaan. Paikka on kyllä tosi hieno, apinoilla ja ilman. 🙂
Jenni
Olen käynyt tuolla kahesti, vaikka pelkään kyllä vähän apinoita 😀 Ei tulis mieleenkään syöttää apinoille banaaneja, tai hakeutua muutenkaan niiden lähelle. Lähinnä pelkäsin, että joku niistä hyppää selkään, enkä osaa pysyä rauhallisena ja tulen purruksi. Onneksi ei. Hieno paikka tuo kieltämättä on!
Elina | Vaihda vapaalle
Olipa kiva kuulla, että olet uskaltaunut tuonne jopa toistamiseen, vaikka apinoita vähän pelkäätkin. Ehkä sitten liikaa karkoitin apinapelkoisia pois tällä kirjoituksellani, mutta en ainakaan halunnut liian ruusuista kuvaa paikasta maalailla. 🙂
Heidi / Seikkailujen helmiä
Tykkäsin paikasta! 🙂 Aika veijareita nuo apinat. Ja vauvat äly suloisia! Vähänkö säikähin kun yks kaks yllättäen iso apina hyppäsi pään päälle ja alkoi kaivamaan selässä olevaa reppua. Siinä pääsi huuto jos toinenkin! 😀
Elina | Vaihda vapaalle
Noilla täysikasvuisilla urosapinoilla on kyllä sen verran kokoa, etten yhtään ihmettele, jos säikähdit! Toivottavasti ei repusta lähtenyt mitään apinan matkaan!
Heidi / Seikkailujen helmiä
Ei lähtenyt onneksi! Taisi apinakin sen verran säikähtää minun kirkumista ettei ehtinyt tutkia reppua sen enempää.. 😀
jonnahah /Allergic to Kiwi
Huh, vähän ehkä voisi pelottaa tuollaiset hallitsemattomasti pomppivat apinat, mutta kyllähän tuo olisi kiva kokea ;D
Elina | Vaihda vapaalle
Hauska kokemus tuo oli, mutta ymmärrän kyllä ihan täysin, jos vähän jänskättää ihmisten päälle pomppivat apinat. Eihän niistä koskaan tiedä mitä ne keksii.
Susanna
Mielenkiintoinen kohde, Gibraltarilla taitaa olla sama juttu että apinat vievät kaikkea mitä käsiinsä saavat
Sannahof // Unelmamaja
Hei, olipas mielenkiintoista lukea tästä! Paikka näyttää ja vaikuttaa ihan jo ruudunkin kautta vierailun arvoiselta. Lähden joulukuussa Balille ja nimenomaan Ubud on listalle, joten apinametsä on ehdottomasti listalla.
Anna | Muuttolintu.com
Hieno paikka, mutta tuolla itse kävin pohtimaan, onko ihmiset kuitenkin siellä niitä oikeita apinoita. Kaikki ei oikein osaa käyttäytyä, näin joidenkin turistien mm. huitovan apinoita kepillä. Ja monta apinaa avaavan reppuja, joten repun todellakin jättäisin kotiin. Ja ihan oikeassa olet, on ihan hullua, että siellä samalla myydään banaaneita ja houkutellaan niiden avulla apina olalle kuvaa varten. Aikamoista sirkusta. Itsellä oli päällä rusetilla sidottu mekko, ja yksi härski apina tuli ja avasi mekon! Kukahan sille senkin tempun oli opettanut 🙂
Kirjoittelin itse myös jokin aika sitten vinkkejä apinametsään. Visiitin arvoinen paikka, mutta varovainen kannattaa olla. Aamu tai juuri ennen sulkemisaikaa on varmaan paras aika.
Pingback: Ilon ja surun vuosi 2017 - Matkablogi Vaihda vapaalle