Image Alt

Matkablogi

Millainen on risteily Star Clippersin purjelaivalla

Jos luit edellisen postauksen, tiedätkin jo, ettei rakkautemme Star Clippersin purjelaivaa kohtaan roihahtanut täyteen liekkiinsä aivan ensiaskelmilla laivan kannella. Se vaati vuorokauden herättelyä, mutta kun liekki oli päässyt täyteen mittaansa, se paloikin voimakkaana koko loppuristeilyn. Meillä oli aivan valtavan hauska viikon risteily ja voisimme lähteä koska tahansa uudelleen risteilemään Star Clippersin millä tahansa kolmesta purjelaivasta. Tämä risteilymuoto on erilainen. Se on intiimimpi ja ekslusiivisempi. Siitä puuttuu turha hienostelu, mutta matkustajia hemmotellaan kuitenkin palveluilla mukavasti. Parasta on pieni määrä matkustajia ja erikoiset kohteet.

Indonesia kohteena ei herättänyt meissä etukäteen mitään äärimmäistä kiinnostusta, vaan ehkä enemmän odotusta sellaisesta mukavasta Aasian rantalomailusta. Siksi pääsimmekin parissa satamassa yllättymään todella positiivisesti. Indonesia on uusi risteilykohde Star Clippersille, eikä siellä käy monia muitakaan kansainvälisiä risteilijöitä. Satamat ovat niin pieniä, ettei niihin ole suurilla risteilyaluksilla mitään asiaa. Balin lähtö- ja päätesatamaa lukuunottamatta yhteenkään kohteeseen ei päässyt suoraan Star Clipperillä, vaan kaikkiin kohteisiin siirryttiin laivan pelastusveneillä eli tendereillä. Jotain ”satamien” koosta kertoo se, että monessa kohteessa oli ”wet landing” eli laskeuduimme pelastusveneestä suoraan varpaisillaan rantaveteen. Eräässä kohteessa emme ainoastaan me turistit olleet kuvaamassa paikallisten elämää, vaan kyseessä oli niin pieni ja harvinainen matkustuskohde, että myös paikalliset olivat tulleet kuvaamaan meitä. Jos tälläiset eivät ole erityisiä risteilykokemuksia, en tiedä mitkä sitten olisivat.

 

 

 

 

 

Star Clipper = laiva, jolla olimme
Star Clippers = varustamo, jonka muut laivat ovat Star Flyer ja Royal Clipper

Star Clippersillä risteilyohjelma on erilaista

Ensimmäisen kokonaisen päivän aikana tuntui, että aikaa on laivalla vaikka kuinka paljon, koska oli meripäivä. Kun se oli ohitse aikaa tuntuikin olevan yhtäkkiä liian vähän. Aika ei todellakaan käynyt pitkäksi. Viikko kului risteillessä todella nopeasti. Olisimme mielellämme risteilleet Star Clipperillä pidempäänkin. Kymmenen päivää olisi voinut olla aika ihanteellinen risteilyn pituus, mutta viikko tuntuu olevan tavallinen kesto lähes jokaisella varustamolla. Indonesiassa tosin olisi helppo pidentää risteilyä kahden viikon pituiseksi, koska Star Clipper risteilee vuorotellen itäistä ja läntistä reittiä. Pari viikkoa olisi kulunut tuolla siivillä. Tai siis purjeilla.

Star Clipperillä ei ole teatteria. Siellä ei ole vesiliukumäkiä, eikä surffisimulaattoreita. Silti laivalla on paljon ohjelmaa. Muutamakymmenpäinen henkilökunta saa järjestettyä jos jonkinlaisia esityksiä. Emme voi sanoa, että ne olisivat olleet parhaita ikinä, mutta kaikilla oli hauskaa ja se on aina pääasia. Iltaisin keräännyimme kannelle baariin, erilaisia esityksiä katselemaan ja tanssimaan. Aamuisin ja päivällä oli mahdollista osallistua ohjattuun jumppaan, kuunnella meriaiheisia luentoja, osallistua elämäntapavalmennukseen tai esimerkiksi kiivetä mastoon, kuten me teimme. Aikaa ei ollut kaikkeen, koska joka päivä ensimmäistä päivää lukuunottamatta piti myös käydä tutustumassa johonkin uuteen kohteeseen.Kuten muiltakin varustamoilta, myös Star Clippersiltä pystyi ostamaan retkiä kohteisiin. Osassa paikoista retket saattoivat alkaa jo ennen varsinaista maihin nousua ja retkelle lähtijät jätettiin eri paikkaan. Pienellä risteilijällä kaikki tuntui olevan mahdollista. Me emme osallistuneet varustamon järjestämille retkille, mutta suurin osa matkustajista tuntui olevan niihin tyytyväisiä ja osallistui viikon aikana useammallekin retkelle.

 

 

 

 

 

 

Vain yksi ruokasali ja vapaa pukeutuminen

Star Clipperillä oli aivan valtavan hyvät ruoat. Kaikki mitä tarjoilijat eteemme kantoivat tai mitä itse kiikutimme lautasilla buffetista, oli todella hyvää. Jälkiruokia lukuunottamatta. Ne eivät olleet meidän makuumme, eikä oikein kukaan muukaan tuntunut pitävän niistä. Mutta ruoat – ne olivat ihan kympin arvoisia. Aamupala oli runsas ja se tarjoiltiin päivittäin hieman vaihtuvassa buffet -muodossa. Sen lisäksi saattoi tilata munakkaan ja luonnollisesti kahvi ja tee tarjoiltiin pöytiin. Myös lounas oli buffet ja se oli joka päivä eri maan teemalla. Viikon aikana nautimme niin italialaista, kiinalaista kuin monen muunkin maalaista lounasta. Ennen illallista oli vielä välipala, joka katettiin kannelle ja siihen sisältyi aina hedelmiä, jotain pientä lämmintä, täytettyjä leipiä sekä valikoima herkkuja. Tähän väliin voitaneen todeta, että ne 1,5 kiloa, jotka laihdutin ennen matkaa, olivat mystisesti palanneet, kun kävin kotona loman päätteeksi vaa’alla.
Illallismenu vaihtui joka ilta ja oli 3-5 ruokalajin illallinen riippuen siitä kuinka monta alkupalaa halusi syödä. Toki kukaan ei varmasti olisi kieltänyt ottamasta myös kahta pääruokaa, mutta annokset olivat suhteellisen isoja, joten jaksaminen olisi tullut nopeasti vastaan. Illallinen alkoi joka päivä puoli kahdeksalta ja kesti kymmeneen. Mitään sen tarkempaa aikaa tai kattausta ei kuitenkaan ollut, kaikki tulivat tuon aikavälin puitteissa silloin kuin halusivat. Illallinen oli myös sosiaalinen tapahtuma ja puhuimmekin viikon aikana englantia kenties enemmän kuin koko alkuvuoden aikana. Meidät sijoitettiin heti ensimmäisenä iltana meidän kanssa saman ikäisen englantilaisen pariskunnan kanssa samaan pöytään ja vietimmekin heidän kanssaan aikaa lähes joka ilta joko illallisella tai sen jälkeen.
Kahden hengen pöytiä oli vain kourallinen ja jos sellaisen halusi, piti paikalle saapua joko hyvin aikaisin tai hyvin myöhään. Meistä oli kuitenkin mukava tutustua uusiin ihmisiin ja söimme yhtä iltaa lukuunottamatta muiden matkustajien kanssa 4-8 hengen pöydissä. Tämä toki vaatii kohtalaista kielitaitoa ja voisi olla hieman hankalaa, jos englanti ei taipuisi. Siinä tapauksessa henkilökunta voisi varmasti järjestää jokaiselle illalle kahden hengen pöydän pyydettäessä. Muutamat pariskunnat näyttivätkin syövän joka ilta kahden kesken.
Aamuisin ja päivisin pukeutumiskoodia ei ole, vaan jokainen matkustaja syö juuri niissä vaatteissa, missä haluaa. On kuitenkin suotavaa kietaista päälleen hieman enemmän rihman kiertämää kuin pikku bikinit. Illalliselle miesten on toivottavaa laittaa pitkät housut ja hihallinen paita. Siihen ohjeistus pukeutumisen suhteen loppuukin. Osa matkustajista veti illalliselle hieman parempaa seppälää, osa pukeutui lähes arkisesti. Suurin osa naisista oli pukeutunut mekkoon tai hameeseen. Pikkutakkeja näkyi miehillä ainoastaan kapteenin illallisella toiseksi viimeisenä risteilyiltana, mutta silloinkin vain muutamalla. Samana iltana myös moni nainen veti ylleen hienoimman mukaansa ottamansa mekon. Pukeutumisesta ei kuitenkaan tarvitse missään tapauksessa stressata Star Clippersillä, vaan sen suhteen voi toimia aivan kuten itse parhaaksi näkee.

 

 

 

Star Clippersiä ei voi suositella jokaiselle

Ihan jokaiselle Star Clippersin risteily ei sovi. Laivan keinumisesta tuli edellisen postauksen kommentteihin useampia kyselyitä ja kyllä purjelaiva, vaikka iso onkin, keinuu enemmän kuin iso risteilijä. Meidän reitillä laiva keinui kahtena päivänä, mutta en tullut merisairaaksi, vaikka Alaskan risteilyllä jouduin turvautumaan pahoinvointilääkkeisiin. Keinumiseen on kuitenkin varauduttava, eikä risteily Star Clippersillä ole ehkä kaikkein paras valinta, jos tulee todella helposti merisairaaksi.
Jos kaipaat iltaisin upeita esityksiä tai paljon vaihtoehtoja ravintoloiden suhteen, kannattaa suunnata katseet suurten risteilijöiden suuntaan. Star Clippersillä loistaa poissaolollaan myös esimerkiksi huonepalvelu, jolla ruokaa voisi tilata hyttiin. Jos siis ajatuksena on nautiskella risteilyllä illallista, shampanjaa ja mansikoita omalla parvekkeella, kannattaa valita jokin toinen varustamo, ihan jo sen parvekkeen vuoksi, niitä ei Star Clippersillä ole. Purjelaivan hohto piilee aivan muualla.
Star Clipper ei myöskään ole esteetön, eikä sitä voi suositella liikuntarajoitteisille. Laivassa on paljon portaita ja korkeita kynnyksiä, eikä ainoatakaan hissiä matkustajille. Laiva on täysi mahdottomuus pyörätuolin kanssa siinä missä isot risteilyalukset taas ovat todella helppoja ja hyviä matkustusmuotoja liikuntaesteisille, kuten Palmuaseman Sanna on aiheesta usein kirjoittanut.
Samalla risteilyllä meidän kanssamme tosin oli yli 80-vuotias pariskunta, jonka liikkuminen ei ollut kovin hyvää. He tiesivät, ettei laiva olisi heille helpoin mahdollinen, mutta siitä huolimatta he olivat halunneet palata juurikin Star Clippersin risteilylle sen tunnelman vuoksi. He eivät poistuneet laivasta kuin yhdelle kohdesaarelle, mutta nauttivat risteilystä ja maisemista muuten täysillä.

 

 

 

 

 

 

Lähes puolet palaavia matkustajia

Tällä risteilyllä, jolla me olimme, noin puolet matkustajista oli ollut jo aiemminkin Star Clippersillä. En ole kuullut muiden risteilyvarustamojen vastaavia lukuja, mutta uskon tämän olevan todella korkea prosentti. Etenkin kun tällä risteilyllä oli reilusta sadasta matkustajasta parisenkymmentä pressivieraita (me mukaan lukien), jotka olivat kaikki ensimmäistä kertaa Star Clippersillä. Korkea paluuprosentti kertoo suuresta asiakastyytyväisyydestä, eikä sitä tarvitse ihmetellä. Star Clippersin henkilökunta on asiansa osaavaa ja palvelu hyvää. Asiakkaiden odotukset ylitettiin mm. rannalla järjestettävillä maksuttomilla aktiviteeteilla ja grillilounaalla. Nämä ovat asioita, joita isot varustamot eivät voi tarjota asiakkailleen. Niistä lisää ja tarkemmin luvassa tulevissa postauksissa. Tässä vaiheessa me voimme kuitenkin erittäin hyvillä mielillä suositella Star Clippersiä purjelaivalla risteilyistä kiinnostuneille. Konsepti on tietääksemme uniikki ja kokemisen arvoinen.
Suomesta käsin helpoin tapa buukata itsensä Star Clippersin risteilylle on tehdä se Risteilykeskuksen kautta. Valittavana on Star Clippersin kohteita niin Euroopassa kuin Karibiallakin ja voi purjealuksen kyytiin lähteä ylittämään myös Atlantin tai kulkea Panaman kanavan läpi!
Risteilimme yhteistyössä Star Clippersin kanssa.
Pysy mukana:

 

Comments

  • 12.6.2017

    Kiitos rehellisestä arviosta. Star Clipper on siintänyt haaveissani juuri uniikkiutensa takia, mutta hieman kyllä alkoi pohdituttaa tuo laiva. Ehkä Silversea/Azamara ym. sopisi meille paremmin. Kyllä se huonepalvelu, butlerit ja parveke on vaan mun ja miehen juttu 😉 Anyway, ihan täysillä en tosin tuotakaan tyrmää, joten mielenkiinnolla odotan lisäpostauksiasi reissusta!

    reply
    • 12.6.2017

      Rehellinen pitää olla aina. Star Clippers on ehdottoman rento ja sen vuoksi niin miellyttävä. Mutta sen toisena puolena on sitten tosiaan tuo, että jos kaipaa erityistä hemmottelua ja butlerin palveluita, niin ehkä joku muu varustamo voisi sopia paremmin. En tosin ole aivan varma kuuluuko sviitteihin jotain palveluita, joista en tiedä.

      reply
  • 13.6.2017

    Voi vitsit miten ihana ja erilainen reissu teillä on ollut! Mä en koskaan ole oikein välittänyt laivoista mutta tuo kyllä kuulostaa jo sellaiselta, jossa minäkin saattaisin viihtyä�� Innolla odotan tulevia juttuja vaikka olihan tässäkin jo paljon hyvää ja tärkeää tietoa. Ainakin tämä sai taas matkakuumeen nousemaan sellaiseksi, että täytyypä iltapuhteeksi laittaa tietokone tulille!
    Upeat kuvat ja matkan mukava tunnelma kyllä ehdottomasti välittyi kirjoituksesta!

    reply
    • 16.6.2017

      Risteilyitä on tosiaan niin erilaisia, se tuli todellakin huomattua Star Clippersillä. Kiva kuulla, että tämä kuulosti sellaiselta, että sinäkin saattaisin kiinnostua. 🙂

      reply
  • 13.6.2017

    Voi miten ihanaa! Mä lähtisin ehdottomasti kokeileen ja kiinnostaisi myös pienemmätkin purjeveneet. Tosin en tiedä miten käy merisairauden kanssa… Toivon, ettei se vaivaa tulevaisuudessa!

    reply
    • 16.6.2017

      Sullakin on sen verran rajusta keikutuksesta kokemukset, että tuollainen pikkuinen purjelaivan keinuminen tuntuisi vain mukavalta. 😉 Kokeilemallahan se selviää! Tropit vaan varmuuden vuoksi mukaan ja todennäköisesti niitä ei sitten tarvitsisi.

      reply
  • 16.6.2017

    Kyllä tällä botskilla oli kunnolla kokoa! Voisin hyvin nähdä teidät tuolla purjehtimassa ja kuvailemassa makeita videoita dronen lennellessä laivan ympärillä! 😀 Hyvä jos teille ei kaikista purjeveneistä / -laivoista jäänyt traumoje Etelä-Afrikan purjehduksen jälkeen. Tuskin nyt toista kertaa yhtä huonoa tuuria sattuisi.

    reply
  • 18.6.2017

    Tällainen risteily toimisi kyllä erinomaisesti ilman muksuja. Varmasti on ollut antoisa, joskin hieman erilainen risteily. Tuo satamiin kahlaaminen olisi varmasti omanlaisensa kokemus.

    Tuollaisella risteilyllä tulee väkisinkin osa porukasta tutuksi, halusi tai ei. Isommilla risteilyaluksilla pystyy helpommin halutessaan olemaan itsekseen. Molempi parempi.

    Itse en pysyisi kiipeämään tuonne ylös mastoon. Ei tulisi mitään 😀

    reply
  • 18.6.2017

    Ei vitsi! Onpa siisti laiva! Kauniita kuvia sinulla täällä 🙂
    https://byveera.blogspot.fi/2017/06/from-porto-to-pinhao-by-boat.html

    reply
  • 18.6.2017

    Onpa elegantin näköistä. Purjelaivaristeily voisi minuakin houkutella, ehkä se toimisi jonkinlaisena gateway-ristelynä isompiin risteilyaluksiin 🙂

    reply
  • 18.6.2017

    Kivan oloinen risteily! Oliko ihan mahdottomuus lapsiperheelle? Tai näitkö edes isompia lapsia laivalla? Ehkä tuo kuitenkin olis ihan kaikista miellyttävin vaihtoehto reissata ilman lapsia, aikuisporukassa nautiskellen.

    Heh, valokuvauksesta tuli mieleen oma reissu Indonesiassa. Sain olla ihan yhtenään valokuvattavana! Jopa Balin Kuta-rannalla, jossa luulisi valkolaisia näkyvän yhtenään. Mutta ei, vaikka uimasta nousin bikineissäni ja vettä valuen, suuri joukko paikallisia hyökkäsi kimppuun valokuvaamaan. Yritä siinä sitten hymyillä kameralle. 😀

    reply
  • 18.6.2017

    Joo katselin heti ekoista kuvista, ettei ihan meikäläisen juttu 😉 Mutta onneksi tosiaan erilaisia risteilyvaihtoehtoja löytyy joka toiveisiin ja ihanaa, että tällaiselle purjehdukselle pääsee sun loistavien kirjoitusten mukana!

    reply
  • 19.6.2017

    Kieltämättä Indonesiasta ei heti ensimmäisenä mieleen tulisi risteilykohde, mutta varmasti siellä hienoja paikkoja riittää ja tällaisella "pikkualuksella" niihin pääsee kätevämmin kuin isolla risteilijällä. Ja varmasti ihan omanlainen kokemus seilailla noin tyylikkäällä purjelaivalla trooppisen kauniissa maisemissa. 🙂

    reply
  • 19.6.2017

    Mieleenpainuva kokemus varmasti. Itse en koe olevani oikein risteilyihminen, mutta aina kun näitä juttuja risteilyiltä lukee, herää ajatus ehkä minäkin haluaisin kokeilla. Tämä kuulosti juuri sellaiselta, josta minäkin tykkäisin!
    Heh, hauska se satama jossa paikalliset tulivat kuvaamaan teitä turisteja. 😀

    reply
  • 19.6.2017

    Makee hommma ^_^ Mulle toi keinuminen voisi varsinkin öisin tulla haasteeksi 😀 Oon aika matkapahoinvointinen ja silti matkustan koko ajan veneillä ja busseilla 😀 Niinkuin varmaan oonkin jo monta kertaa hokenut niin, Indonesia on mun lemppari. Jokainen saari on edellistään upeampi ja niin paljon kohteita, joissa suuria turistimassoja ei vielä näy 🙂

    reply
  • 19.6.2017

    Oi, voisin kyllä kuvitella lähteväni tuollaiselle risteilylle. Isot risteilijät ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu meidän jutulta, mutta tämä jäi ehdottomasti kiinnostamaan. Me ei kaivata montaa ravintolaa, kauheasti ohjelmaa tai kaiken maailman surffisimulaattoreita 😀 Ja just tuollaiset kohteet, mitkä ei ole ihan perusturresatamia, ne on ihan parhaita. Kuulostaa aika ikimuistoiselta matkalta!

    reply
  • 20.6.2017

    Toi keinuminen oli heti ensimmäinen asia, joka muakin mietitytti. Olen vasta vähän vanhemmalla iällä alkanut kärsiä matkapahoinvoinnista, ja on kyllä tosi tylsää jos se alkaa vaikuttaa matkustusvalintoihin 🙁 Muuten näytti todella ihanalta, just sopivan rennolta meiningiltä ilman turhia vesiliukumäkiä ja pukeutumiskoodeja!

    reply
  • 20.6.2017

    Uusi yritys…
    Kuvat näyttävät niin houkuttelevilta ja tunnelma laivalla ihanan rennolta, että tässähän tulee risteilykuume :). Eikä kuvissa ainakaan näy mitään tungosta vaikkapa kannella eikä muutakaan häslinkiä, mitä en lomiltani kaipaa. En todellakaan laivaristeilyltä etsi erityistä ohjelmaa. Ihana, kun kerrankin saa luvan kanssa vaan olla ja nauttia maisemista ja joutilaisuudesta ja päivällä lähteä sitten seikailemaan uusiin kohteisiin – jos siltä tuntuu. Kuulostaa siis täydelliseltä – paitsi se keikutus. Päivällä se saattaisi mennäkin, mutta viime kesän Hurtigruttenillakin jo huomasin, että eipä meinaa uni tulla, jos laiva kovasti keinuttaa. Jos voisi päivisin seilata ja yöksi mennä maihin ihaniin rantavilloihin <3. Olisikohan sellaista vaihtoehtoa tarjolla :D.

    reply

Post a Comment

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit sed.

Follow us on