Image Alt

Matkablogi

s

Haluathan hengittää kunnolla?

Katso näitä koiria. Kiinnitä huomiota etenkin niiden sieraimiin.

Katsohan nyt näitä koiria ja kiinnitä huomiota etenkin niiden sieraimiin.

Tee nyt testi ja sulje sormillasi sieraimiasi aavistuksen ja hengitä nenän kautta. Kumman kuvakollaasin koira haluaisit olla? Kumpaan haluaisit parhaan ystäväsi kuuluvan?

Lue lisää samasta aiheesta: Kunhan on terve ja Englanninbulldoggi tukehtui raskauteen

Blogia voit seurata esimerkiksi blogin Facebook -sivujen kautta.

Comments

  • Anonyymi
    29.7.2014

    Ylempi kuva tietenkin!

    reply
    • 29.7.2014

      Ihan hyvä valinta! *tähän sellainen peukkuhymiö*

      reply
    • Anonyymi
      30.7.2014

      Ylempi tietysti. Harmillista vain, että alemmista löytyy LUONTEELTAAN ihania seurakoiria. Luonne säilyisi taatusti kyllä pitemmän kuononkin kanssa. Jotain pitäis tehdä . JA Pian!!!!!!

      reply
    • Anonyymi
      3.8.2014

      Alemmilla ei ole vain hengitysvaikeuksia, vaan ihopoimut muodostavat otollisen ympäristön pöpöille asustella. Putsaus on koiralle kivuliasta, kun iho hankautuu ilmanpuuteessa kosteudessa hautuessaan rikki. Myöskin luuston rakenne on joillakin virheellisen "kulmaton". Eli siis ykköset.

      reply
  • 29.7.2014

    Just tuon takia en halua fyysisesti sairasta koiraa joka kärsii loppu elämän ihan vain sen takia että ihmiset ovat jalostaneet sairaallosiin mittasuhteisiin…

    reply
  • 29.7.2014

    Mun kay aina saaliksi noita bulldogeja ja muita lyttykuonoisia koiria kun niitten hengitys rahisee niin pahasti. Siksi en voisi koskaan itse tuollaista koiraa hommatakaan, kun joutuisin sitten saalia sita 24/7. Ihmiset on itsekkaita kun jalostaa koiran "kivan nakoiseksi lemmikiksi" sen terveyden kustannuksella:/

    reply
  • 29.7.2014

    Todella kurjaa mitä ihminen on parhaalle ystävälle vuosisatojen saatossa tehnyt. Ja sama jatkuu, vaikka nykytiedon valossa se on käsittämätöntä. Puhumattakaan pentutehtailusta jne…

    reply
    • 29.7.2014

      On tosiaan uskomatonta miten ihminen voikaan kohdella eläimiä ja vielä uskomattomampaa on, millaista jalostusta tehdään "eläinrakkauden" nimissä.

      reply
  • 29.7.2014

    Tuo on vaan niin totta ja surullista kun kaikki ihmiset, etenkin kasvattajat ja kyseisten rotujen omistajat eivät myönnä ongelmaa…

    reply
  • 29.7.2014

    Jos nyt suljen poissa tästä sen surullisuuden, niin kuvat aiheutti minussa ensin hihitystä 🙂 Mutta tietysti ylemmät kuvat olisi ihanteelliset. Vaan koska alemmankin sortin kavereita on, ja jos ajatellaan että jo syntyneelle yksilölle ei olisi kotia, niin hoitaja minussa ottaisi ja hoivaisi 🙂

    reply
    • 30.7.2014

      Tiivistit Katja erittäin hyvin sen miksi äärimmäisen lyttykuonoisia koiria on olemassa – ne käynnistävät ihmisissä hoivavietin. Niiden kasvojen muoto muistuttaa kuulema ihmisvauvaa ja ovat monen mielestä sen vuoksi erittäin hellyyttäviä.

      reply
  • 29.7.2014

    Ihmiset on kyllä niin perseestä, kun pitää mennä tuhoamaan kaikki luonnollinen 🙁

    Just törmättiin tänään patikointireissulla kulkukoiriin, sellaisiin oikean ja terveen näköisiin, joista kukaan ei kuitenkaan välitä pätkän vertaa. On vissiin paljon kivempi ostaa usean satasen hintainen lyttynaama, jota voi sitten täällä helteillä vetää perässään, kun ne meinaa tukehtua. Mua niin ärsyttää tämä ihmisten toiminta tällä hetkellä, että ei ole tosikaan (katsoin juuri videon Raju-norsusta, joka oli joutunut viettämään 50-vuotta elämästään kahleissa ja luin sen järkyttävän jutun Espanjan metsästyskoiristakin pari päivää sitten).

    Ihmiset osaa olla kyllä niin julmia eläimiä kohtaan ja monille ne on vaan hyödykkeitä, joilla ei ole mitään itseisarvoa! Ei mulla muuta…

    reply
  • 29.7.2014

    Älkääs nyt yleistäkö! Itse omistan ranskanbulldogin, jolla ei ole maailman isoimmat sieraimet, muttei myöskään hengitysvaikeuksia (kuorsaa kyllä välillä ja läähättää, mutta sitä tekee kaikki). Ei, en väitä ettei rodussa (ja omassa yksilössäni) olisi hengitysvaikeuksia, mutta tälläistä yleistämistä en ymmärrä.
    Onhan ihminen pilannu mm. sakemannin, niin eihän sekään ole enään luonnollinen, mutta silti niin moni niitä hankkii.

    reply
    • 29.7.2014

      Eikö kuorsaus ole uniapnean merkki, myös koiralla? Näin muistan lukeneeni.

      reply
    • 30.7.2014

      Niin kauan yleistetään kunnes asiaan tulisi muutos. Meinaatko ettei sillä ole mtn vaikeuksia hengittää silloinkaan kun ikää tulee lisää? En pystyisi itse hankkimaan lyttykuonoista koiraa, ei se ole enää edes kaunista.

      reply
    • 30.7.2014

      Turha verrata sakemanniin kun kyse on hengitysvaikeuksista. Ihminen on pilannut monta rotua, monta koiraa, monella tapaa..

      reply
    • 30.7.2014

      Itse en ymmärrä, että kyetään loukkaantumaan siitä, että joku mainitsee kyseisissä roduissa yleisesti olevan rakentellisesti erittäin otolliset olosuhteet hengitysvaikeuksille. Eiköhän ko. roduissa ihan yleisesti se myös tunnusteta? Vaikka onkin terveitä tai hyvin hengittäviä yksilöitä, niin on mielestäni edesvatuutonta jalostaa rotua, jonka perusoletus on, että hengitysvaikeuksia voi suurella osalla yksilöistä olla. Miksei voitaisi herätä siihen, että esim mainitsemasi ranskis olisi vielä se sama iloinen kiva koira myös pidemmällä kuonolla? Ei sen luonne siitä pilalle men, jos aletaankin jalostuksessa pyrkimään parempiin hengitysedellytyksiin.

      Ja itse en sakemannia ihan heti olisikaan ottamassa niiden peräpäiden taki. Tai cavalieria, sillä niillä ei mahdu aivot kalloon. Vaikka itselläni onkin muutaman ihanan corgin takia näille pienille koirille erityinen paikka sydämessäni, en ottaisi sellaistakaan, koska ne menevät koko ajan tappijalkaisemmaksi. En varmaan tule ottamaan toista novascotiannoutajaakaan, sillä niiden terveys tuntuu rotuna huononevan koko ajan. Viimeksi mainitulla rodulla ei siis ole rakenteellisia ongelmia, mutta esim autoimmuunisairautta. Ostaja on vastuussa pitkälti siitä, mitä kasvattajat markkinoille tuottavat. Vastuuntuntoisinkaan kasvattaja ei pysty jalostamaan terveitä koiria, jos ne eivät löydä uusia koteja.

      reply
    • Anonyymi
      30.7.2014

      Sakemannejahan on kaksi eri linjaa,näyttelylinjainen,jonka peräpäätä on jalostamalla laskettu ja käyttölinjainen,jolle sitä ei ole jalostettu 🙂

      reply
    • Anonyymi
      31.7.2014

      Mulla on kolme koiraa, kaikki keskikokoisia, rakenteeltaan liioittelemattomia ja sporttisen hoikkia ja niiden sieraimet ovat avoimet ja pyöreät. Yksikään ei kuorsaa – koskaan – ja ne läähättävät vain hengästyneenä, kuumissaan tai stressaantuneina. En osaa ajatella että kuorsaaminen olisi koiralle normaalia.

      reply
    • Anonyymi
      31.7.2014

      Ei minun kolmesta koirastani kukaan kuorsaa tai läähätä.

      reply
    • Anonyymi
      1.8.2014

      Oma novascotiani on 14v ja se on ollut ikänsä terve ja on maailman ihanin koira. En silti pidä rotua yleisesti ollenkaan terveenä. Enkä sen asian nykyään paremmin tietävänä ottaisi enää toista saman rotuista juurikin treveydellisistä syistä.

      reply
    • 1.8.2014

      Minunkin tolleri papparaiseni on 14! Sen luonne on aivan mahtava ja se on mitä parhain pieni koira! ♥ Tolloni on kuitenkin sairastellut, mutta yhden yksilön perusteella ei kannata koko rotua yleistää. Niinpä seurailin terveyden nykytilannetta lähemmin uutta koiraa ottaessani vuosi sitten ja päätin jättää tollerin väliin.

      reply
    • Anonyymi
      1.8.2014

      Minulla on ranskanbulldoggi – valikoitui perheen ensimmäiseksi koiraksi luonteen ja muiden ominaisuuksien perusteella, ja melko täydellinen "match" ollaan oltukin. Maailman ihanin koira on kyseessä, jos minulta kysytään. Koirallamme on hieman pitempi kuono ja muutenkin se on ollut terve eikä hengitysvaikeuksia ole ollut, mutta olen ollut järkyttynyt siitä, miten rodunjalostus on vienyt rotua epäterveeseen suuntaan. Asialle tarvitsisi ehdottomasti tehdä jotain. Olemassa olevia koiria ei kuitenkaan voi muuttaa, joten on erittäin inhottavaa ja törkeää käytöstä ns. koiraihmisiltä, jotka ovat mm. teini-ikäisen tyttäreni (jolle koira on maailman tärkein olento) kuullen kommentoineet, kuinka he vihaavat "noita bulldoggeja". Eli vieno pyyntö kaikille: Ei hyökätä koirayksilöitä eikä omistajia vastaan, vaan vastustetaan sairaaksi menevää rodunjalostusta.

      reply
    • Anonyymi
      25.8.2014

      Aloittava kommentoija puhuu itsensä pussiin heti alussa, turha provosoitua. "Itse omistan ranskanbulldogin, jolla ei ole maailman isoimmat sieraimet, muttei myöskään hengitysvaikeuksia (kuorsaa kyllä välillä ja läähättää, mutta sitä tekee kaikki)."

      "Ei, en väitä ettei rodussa (ja omassa yksilössäni) olisi hengitysvaikeuksia.."

      reply
    • Anonyymi
      20.9.2014

      Liioiteltu rodunjalostus on pahasta, sen varmasti kaikki koiristaan/ eläimistään oikeasti välittävät myöntävät ja siitä tuskin täällä turha vääntää kättä. 1.elokuuta kirjoittaneen Anonyymin kanssa olen samaa mieltä ja sympatiani menevät hänen tyttärelleen. Koirayksilöitä on turha vihata, ne eivät ole päättäneet millaisiksi ovat syntyneet ja remmin toista päätäkään ei kannata alkaa syyllistää tietämättä asian taustoja (kyseessä voi olla vaikka aikuisena adoptoitu koira tms.).

      Minusta kasvattajien pitäisi tässä ottaa vahvasti vastuu ja käyttää jalostukseen vain terveitä koiria (geeniperimä silti terveenä säilyttäen, esim. tuontien ja hallittujen roturisteytysten avulla). Osa rotujärjestöistä/ kasvattajista vain ei tunnu haluavan katsoa peiliin ja sitten syytetään ostajia (no, he lienevät vähemmän asiantuntijoita tässä, sitä paitsi pennun myyjän tulee kertoa pennun ostajalle mahdollisista perinnöllisistä vioista kennelliiton sopimuksen mukaan), tuomareita (aina ei jalostusvalinnoissa tarvitse sitä tittelitaulua tuijottaa) tai jotain muuta tahoa, vaikkapa mediaa ja el.lääkäreitä hysterian lietsomisesta. Itselläni on pari corgia, toinen tullut sijoituskoiraksi ja toinen parivuotiaana "tutun tutulta", kun se kaipasi uutta kotia. Sijoitukseen tullut narttuni on hyvin siro, pienikokoinen (luullaan yhä, 6 v pennuksi tai nuoreksi koiraksi) ja voi sanoa nykycorgeja katsellen, että lyhyt korkeuteensa nähden ja maavaraakin on vatsan alla reilusti. Kasvattaja tietty tällä teetätti pentueen ja parin vuoden harkinnan jälkeen päätin itsekin yhden pentueen teettää, jotta koirani ulkomainen geeniperimä jäisi tänne paremmin sekoittamaan suomalaista geeniperimää ja saataisiin mahdollisuus käyttää jalostukseen sopusuhtaisempia corgeja. Uroksen näyttelytuloksiin en edes vilkaissut hakua tehdessäni, vaan kriteerinä oli ehdoton luusto- ja silmäterveys ja sitten koiran sopusuhtaisuus (eli ei liian tappeja jalkoja eikä maata viistävää rintakehää, vaan keskikokoista pienempi, ilmavasti ja terveesti liikkuva, kevytrakenteinen ja hyväluonteinen uros). Raskaus päättyi keisarinleikkaukseen, joten samalla sitten otettiin lisääntymistarpeet sisältä pois, nartulle keisarinleikkaus on aina rasite ja jos ei ne pennut sieltä luonnollisesti tule ulos niin eipä niitä tarvitse enempää kyseiseltä yksilöltä tulla.

      Useimmissa roduissa on kuitenkin ihan terveitäkin yksilöitä, kuten sakemanneilla (ja monilla metsästyskoirilla) näitä käyttölinjaisia ja lyttykuonoisissakin koirissa on huima ero siinä, onko kuono millin vai sentin ulkona kallosta ja MIKÄ TÄRKEINTÄ, ovatko sieraimet avoimet vai sulkeutuneet! Yllä olevassa kuvakollaasissa olin hyvilläni siitä, että ylempään ryhmään oli päätynyt yksi (nenältään terverakenteinen) rottweiler, joka rotuna yleensä lasketaan "lyttykuonoihin". Vielä parempi olisi ollut, jos kuvakollaasin kerääjä olisi alempaan ryhmään ottanut mukaan kuvan jostain perinteisesti ei-lyttykuonoiseksi mielletystä rodusta olevasta koirasta, jolla on sulkeutuneet sierainaukot (niitäkin on), mutta silloin ehkä vastakkainasettelu ei olisi ollut tarpeeksi raju? Suurimmat hengitysvaikeudet koirille tekee se jos sierainaukot ovat sulkeutuneet, nenäontelon pituus on pintakosmetiikkaa sierainten rakenteen vaikutukseen verrattuna. Sierainten tulisi siis olla selkeästi auki edestäpäin katsottaessa, kun koira hengittää normaalisti (voimakkaassa hengittämisessä/ nuuskimisessahan sieraimet saattavat hetkellisesti painua kiinni, jota taas ei tule sekoittaa sulkeutuneisiin sieraimiin…).

      Tärkeintähän on, että rakas eläinystävämme pystyy elämään elinpäivänsä kärsimättä, tarkoittan siis sitä, että se pystyy hengittämään, liikkumaan, syömään ja muutenkin toimimaan kokematta kärsimystä riippumatta siitä, onko sen kuono sentin pitempi tai lyhyempi tai ovatko jalat kymmenen senttiä pidemmät tai lyhemmät.

      reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Nykyisin kaikki rodut tuhotaan… komea ja uljas saksanpaimenkin… vain koska ne näyttää paremmilta näyttelyissä, mutta lonkat ja alaselkä ei enää kestä…

    reply
  • 30.7.2014

    Niinpä…ja vastaava juttu on niiden erittäin pienikokoisiksi jalostettujen koirien kanssa. Jos synnytys ei koiralla onnistu alakautta luonnollisella tavalla, onko se normaalia!?

    Vastuullinen kasvattaja pyrkii erityisesti poistamaan rodulle tyypilliset sairaudet ja osittain voi vaikuttaa myös ulkonäölisiin seikkoihin, joskin jälkimmäinen on hyvin pitkällinen prossessi joidenkin rotujen kohdalla eikä ongelmat ehkä yhdessä kasvattajasukupolvessa ratkea. Onnekseni olen oman rotuni sisältä löytänyt kasvattajan, joka aktiivisesti tutkii rotulinjoja ja mikäli omissa kasvateissaan ilmenee rodulle tyypillistä sairautta, katkeaa sukulinja siihen. Ulkonäöllisestihän näissä omissa pitkäkuonoissa ei luonnollisesti ole mitään vikaa ;)) =DD

    reply
    • 30.7.2014

      Totta puhut. Jos koira ei kykene itse lisääntymään (astutus + synnytys), ei sen pitäisi jatkaa sukuaan . Valitettavasti toisissa roduissa keinosiemennys + keisarinleikkaus on ihan normaaleja kuvioita. Rotu pidetään hengissä, vaikka se ei oikeasti olisikaan elinkelpoinen.

      Kiva, että olet löytänyt hyvän ja vastuuntuntoisen kasvattajan. 🙂

      reply
  • 30.7.2014

    Olin joskus lenkillä naapurin kanssa, heillä on ranskanbulleja. Oli sellainen +20C, ja oltiin kävelty muutama kilometri. Koira makasi maassa ja haukkoi henkeä ja korisi. Omistajan mielestä se oli "ihan normaalia" ja "kuulosti hassulta". Mun mielestä se oli painajaismaista, ja jos omat koirat pitäisivät vastaavaa ääntä olisin hyvin hyvin huolissani. Mutta mitään eroahan näiden sieraimissa ja hengitysvärkeissä ei ole…

    reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Hajuepiteelien määrä koiran kuonossa on sama kuonon pituudesta riippumatta. Normaalissa kuonossa ne mahtuvat olemaan luonnollisesti, lytätyssä ei. Vähän sama asia kun ihmisen hengitystiet kasvaisivat täyteen polyyppejä.

    Ja ei, kaikki koirat eivät kuorsaa ja korise. Sekään ei ole söpöä että koira nukkuu lelu suussa. Se tarkoittaa sitä että koira ymmärtää tukehtuvansa jos suu ei ole auki. Krooninen hapenpuute ei myöskään ole hauska juttu, jos epäilee että on, niin kannattaa kysyä joltain keuhkoahtaumapotilaalta tai edes astmaatikolta.

    reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Tässä on yksi syy siihen, miksi oma koirani on rescue, en hyväksy eläinten jalostamista terveyden kustannuksella enkä siitä syystä halua myöskään sellaista tukea 🙂

    reply
    • Anonyymi
      30.7.2014

      Samasta syystä minä olen valinnut rotuni luonneominaisuuksien ohella sen perusteella, että ovat rakenteeltaan peruskoiria joissa ei ole mitään liikaa, eikä mitään liian vähän. Ja mitä tulee tuohon rescuehen, niin eikö yhtälailla ranskanbulldoggi voi olla rescue kuin esim. dalmatialainen? Ja eikö sitten ihan normaali kodinvaihtaja käy?

      reply
    • 30.7.2014

      Rescuen ottaminen on hyvä juttu, mutta onneksi rotukoiristakin löytyy vielä sellaisia, joissa terveyttä arvostetaan yli ulkonäön 🙂

      reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Itse omistan rotikka/amerikanbulldog/pitti sekotuksen ja sieraimet on isot ja hyvin hengittää. Älkää yleistäkö bulldoggeja, amerikanbullit pystyy hengittämään ihan yhtä hyvin kuin suippokuonot. Samoin pittbullit. Mikä niillä on sitten mennyt vikaan? Liialliset lihakset. Onko tässä maailmassa enää koiraa mikä on rodultaan täysin terve? Ei. Pienillä koirilla aivot ei mahdu päähän, synnytyäminen ei onnistu, käytös on kamalaa, toisilla taas roikkuu naama liikaa, happi ei kulje, silmät tulehtuu. 'terveeksi' julistetuilla roduilla(esim. suomenpystykorva, huskyt ja muut )onkin kuulo-ongelmia, allergioita, epilepsiaa, sydän ja sisäelin sairauksia. Me ollaan aina satsattu seropeihin, vielä yhtään sairasta yksilöä omistamatta. Rotukoirien omistajat valittaa että pilataan vaan kaikki kun seropi omistetaan, mutta kun osaa valita oikean yhdistelmä, missä eri rotujen huonot ominaisuudet tasoittuvat pois, saa terveen koiran. En silti kannusta seropien jalostukseen, mutta itse suosin niitä koska en jaksa sitä että koirista tehdään esineitä ja ne joutuu olemaan luonnottomissa tiloissa kuten näyttelyissä ja kilpailuissa. Sairaat kunnianhimoiset ihmiset. Koira oli ennen koira joka seurasi omistajaansa, nykyään omistaja seuraa sitä.

    reply
    • 30.7.2014

      Ei varmasti kukaan rinnastakaan tuollaista sekoitusta lyttykuonoon, jolla on ahtaat sieraimet. Ja amerikanbulldoggi on monelle täysin tuntematon rotu, joten monet varmasti tarkoittavat englanninbulldoggia bulldogista puhuessaan.

      Ei varmastikaan löydy rotua, joka olisi täysin terve, mutta onneksi kaikki rodut eivät myöskään ole läpeensä sairaita. Niitä perusterveitäkin rotuja löytyy kyllä 🙂

      reply
    • Anonyymi
      31.7.2014

      Ei meillä ole varmasti yhtään koiraa joka olisi täysin terve oli se sitten seropi tai puhdasrotuinen, eiköhän jokainne yksilö kanna perimässään jotain eri asia tuleeko se koskaan esille.

      reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Meillä on kaksi isoa rottweileria kotona, molemmilla on kunnon kirsut ja kuonot, siltikin molemmat kuorsaa! Entinen sekarotuisemme (saksanpaimen-mix) kuorsasi myös. Eikä ikäriippuvaisesti, toinen rotikoista alkoi kuorsata pari vuotiaana, toinen kuorsasi heti taloon tultua. Tuttavallani on ranskanbulldoggi jolla on toki pienemmät sieraimet rotikkaan verrattuna, mutta suuret ranskiksiin verrattuna ja tyttö korisee vain jos on riehunut pitkään ja hengästyy- mutta tiedättekö mitä? Niin korisee meidän rotikatkin!

    Tällainen yleistäminen ja mustamaalaaminen on kurjaa, koska jokaisen rodun kohdalla on parantamisen varaa. Miksei vouhkata lagottojen käytöshäiriöistä, sakemannien peräpäistä, karvattomien ihosta ja niin edelleen? Koska ne ei provosoi asiasta tietämättömiä puhumaan samalla tapaa kuin bulldoggiroduista. Hyvä kasvattaja kasvattaa vanhemmista joilla on terveet hengitystiet rotuun nähden jotta suunta olisi oikea, huonolta kasvattajalta ei taas pentua kuin pentua kannata hankkia.

    reply
    • 30.7.2014

      Alkuperäisessä blogipostauksessa oli vain viisi lausetta, joista kaksi oli kysymyksiä. Et vastannut niistä kumpaankaan, mutta syytät yleistämisestä ja mustamaalaamisesta. Sellainen on kurjaa.

      "terveet hengitystiet rotuun nähden". Tämä ilmaus jo itsessään on hyvin huolestuttava. Ei pitäisi olla mitään sellaista kuin terveet hengitystiet rotuun nähden, vaan niiden pitäisi olla jokaisen koiran perusoikeus!

      reply
    • Anonyymi
      31.7.2014

      Jos rotikat kuorsaavat ja korisevat hengästyneenä, se ei kerro siitä että kuorsaaminen ja koriseminen olisi normaalia vaan siitä, että rotikoillakin on (lieviä) hengitystieongelmia. Kuorsaaminen ja korina kertovat siitä, että ylähengitysteissä on jonkinasteinen ahtauma, joka voi olla rakenteellinen, toiminnallinen tai tilapäinen. Se voi olla lievä eikä haittaa yksilöä mitenkään, mutta se on silti epätoivottava tilanne.

      reply
  • Anonyymi
    30.7.2014

    Turha yleistää. Itselläni on kymmenen vuotias RANSKANBULLDOGGI, joka on syntynyt luonnollisesti. Henki kulkee hyvin ja on tosi liikunnallinen koira edelleen. Yhteensä mulla/perheelläni on ollut seitsemän muun rotuista koiraa ja sairain niistä on ollut Fieldspanieli. Ongelma on se, että koiran saa ostaa kuka tahansa ja kasvattajia löytyy laidasta laitaan. Pentuja tehtaillaan ihan liikaa joka rodussa.

    reply
    • 30.7.2014

      Hienoa, että teille on osunut pitkäikäinen ranskanbulldoggi 🙂

      reply
    • Anonyymi
      30.7.2014

      Etkö sinä nyt juuri itse yleistä? Otit esille se yhden koiran, joka asuu teidän kotonanne.
      Itselläni on lapinporokoiria ja rodun ongelmat eivät vähene yhtään vaikka syyttäisin maailman kaikkia muita rotuja niin paljon kuin ikinä ehtisin. Meillä harrastajilla on silti VELVOLLISUUS edistää rodun terveyttä, luonnetta ja rakennetta vetoamatta että rotuisekseen tämä koira on 5% parempi kuin keskimäärin. Kaikki nämä ovat kuitenkin koiraeläimiä ja niillä on OIKEUS LAJITYYPILLISEEN elämään, rodusta viis. Jos rodulla x on huomattava määrä hengitysvaikeuksia, rakenteellisia elämänlaatua selkeästi heikentäviä vikoja/sairauksia, ne yksittäiset koirat eivät tee koko rodusta tervettä. Tämä on mennyt vähän nyt käsittämättömäksi tämä vääntö. Terveyttä ei vaalita sen takia että saataisiin paperille kauniit tilastot, vaan siksi että sillä koiraystävällä olisi hyvä ja kivuton olla. Jos minä kävelen kuin vanha pingviini, niin äärimmäisen harva kyseenalaistaa etteikö minulla olisi kipuja ja/tai jumeja. Miksi koiraeläimen kohdalla sitten selitellään juurikin liikkumishaluttomuutta itsepäisyydeksi? Esimerkiksi englanninbulldoggi on ollut alunperin härkätaistelukoira. Ulkonäköä vaalitaan alkuperäisen käyttötarkoituksen vedoten. Mutta noin heikosti liikkumaan kykenevät "itsepäiset" koirathan jäisivät alta aikayksikön sen härän jalkoihin – miksi sitä ei vaalita yhtään, että koira pystyisi muuta kuin lyllertämään?

      reply
  • 30.7.2014

    Herää kysymys, olisiko lyttykuonoja jalostettu tähän jamaan ilman näyttelyitä, ja niistä saatavia, joillekin lähes elintärkeiltä tuntuvia titteleitä? Tuskin. Tokihan esimerkiksi mopsin rotumääritelmässä hengitysongelmat mainitaan vakavaksi virheeksi, mutta kehässä tämä tarkoittanee sitä, että koiran tulee lähes tukehtua, ennen kuin hengitysongelmaa otetaan millään tavoin huomioon.
    En ole kuitenkaan myöskään sitä mieltä, että jokaisella rodulla tulisi olla collien suippokuono, mutta miksi aina pitää mennä näin äärimmäisyyksiin? Miksei rotuja voida alkaa jalostaa pikkuhiljaa ja huolella terveempään suuntaan, se kun ei todellakaan mahdottomuus ole? Olen puhunut.
    Terv. Mopsin mamma

    reply
  • Anonyymi
    31.7.2014

    Jalostaminen rahankuvat silmissä aiheuttaa väistämättä ylilyöntejä, tässä esimerkki karjapuolelta http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/2011/05/05/elainlaakariliitto-belgian-sininen-rodun-tuonti-ja-jalostaminen-suomessa-estettava/
    Aiemmin rotu on ollut kielletty hyvin monessa maassa juurikin eläinsuojelullisista syistä, mutta nykyään näin ei ole, koska EU määrää.

    Palataksemme koiraeläimiin (ei yksittäisiin rotuihin), koiraeläimellä on 4 jalkaa, pää, häntä, korvat, kuono, silmät, turkki. Koira kykenee normaalisti lisääntymään helposti ja auttamatta, se kykenee huolehtimaan turkkinsa ja hygieniansa itse, se liikkuu nopeasti, kevyesti, energiatehokkaasti ja on kestävä, kykenevä taittamaan pitkiä taipaleita. Häntä, korvat, kuono, liikkeet, asennot ja ääntely ovat sille elintärkeitä kommunikaatiovälineitä, joilla se viestii mielenliikkeitään muille koiraeläimille.

    Tiedän tapauksia joissa kummallista röhkintää pitävää pallopäistä töppöjalkaa ei ymmärretä ja sitä pelätään, oudoksutaan tai sen kimppuun jopa käydään, koska sen lähettämät viestit ymmärretään niin täysin väärin.
    Eikä sen tarvitse olla kuonoton töppöjalka, riittää että on näyttelykuosissa oleva Afgaani, siinä on monella koiralla huuli ymmyrkäisenä, että mikä hewletti tuo otus on? 😮

    Onko tämä ihmiseltä reilua tai oikeaa koiraeläintä kohtaan? Voisiko asenteita pikkuhiljaa muokata terveempään suuntaan?
    Olisiko sittenkin kiva että se mussukka siellä sohvalla voisi liikkua, hengittää, kommunikoida, syödä, lisääntyä, elää kypsään ikään mahdollisimman vaivattomasti ja mahdollisimman terveenä?

    T: Sama nimetön kuin tuolla hiukan ylempänä

    reply
    • 1.8.2014

      Hurjan näköinen nauta! 🙁 Samoinhan kävi myös sharpein kanssa. Niitä ei saanut tuoda Suomeen, mutta sitten liityttiin EU:hun ja se sääntö poistui sitä myötä.

      Ja kysymykseesi vastaus. Ei ole reilua eläimiä kohtaan jalostaa niistä kummajaisia, joiden oudot piirteet aiheuttavat niille terveydellisiä ongelmia. Uskon ja toivon, että asenteita voitaisiin muuttaa.

      reply
  • Anonyymi
    31.7.2014

    Oon kyllä nähnyt koiria joilla on isot sieraimet ja silti henki ei kulje.. Siihen kuitenki vaikuttaa muutkin asiat hengitysteissä, kitalaki, nielu, ylipäätään hengityksteiden ryhti yms. Mulla ranskanbulldoggi joka hengittää hienosti. Ilman kuorsausta ja korinaa. Keuhkoissa ei rohinoita. Pystytään viileällä ilmalla kävelemään pitkiäkin lenkkejä (kuumalla ilmalla ei lenkkeile pitkäkuonotkaan. ) Taustatietojen kartoitus ja sopivan kasvattajan ja vanhempien (viralliset terveystulokset)tutkiminen on tosi tärkeetä tässä rodussa! Mulla kasvattaja jalostaa ns sporttimallin ranskiksia, joilla sirompi rakenne,on häntää ja kuonoa. Rotua en valinnut ulkonäkösyistä vaan sen luonteen! Ei hauku ( niinkun useimmat pikkukoirat), ystävällinen ja lapsirakas. En oo katunut päivääkään ranskiksen hankkimista!

    reply
    • Anonyymi
      31.7.2014

      Useimmat koirat lenkkeilevät kyllä ihan ongelmitta jopa näillä kolmenkympin helteillä. Ja tekevät hommiakin: paimentavat lampaita, etsivät kadonneita, jäljittävät rikollisia.

      reply
    • Anonyymi
      1.8.2014

      Sellainen koira ei sovi minun elämäntilanteeseen. Ei tulis mieleenkään ottaa paimen/metsästyskoiraa kun asutaan taajamassa…

      reply
    • 26.8.2014

      Ja ainoa vaihtoehto taajamaan oli sitten ranskanbulldoggi? Pieniä seurakoirarotuja, jotka ovat rakenteeltaan terveempiä eivätkä kärsi hengitysongelmista, on useita. Ja jos koiraa ei jaksa pitkille lenkeille viedä säällä kuin säällä, ei koko eläintä pidä edes hankkia.

      reply
  • Anonyymi
    31.7.2014

    Usein kuulee lyttykuonoisten koirien omistajien sanovan, että kyllä meidän koira jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä. Kun sitten selvitellään asiaa tarkemmin, niin pitkä lenkki voi niillä tarkoittaa paria kilometriä, joka taas meillä normaalirakenteisen ja normaalisti hengittävän koiran kanssa olisi ihan naurettava pikkukävely. Näillä viime päivien helteilläkin ollaan oltu pahimpaan aikaan välillä monta tuntia yhtäjaksoisesti ulkona, yhtenäkin päivänä käveltiin kahdeksan kilometriä, siinä välissä uitin pari kertaa ja lisäksi treenattiin. Toki pitää juottaa, tarjota taukoja varjossa ja välillä ehkä kastella tai uittaa, mutta ei tuo koira ikinä kieltäydy liikkumasta ja tekemästä, vaan minä omistajana saan toimia jarruna ja järjen äänenä. Viileillä keleillä lenkit venyvätkin usein kymmeneen tai viiteentoista kilometriin, ja omistaja on aina se, joka väsyy ensin. Väitän, että vaikka miten viileänä ja ihanteellisena päivänä laitettaisiin sata satunnaista mopsia, ranskista tai englanninbulldoggia kymmenen kilsan reipastahtiselle lenkille, niin kovin moni niistä ei perille pääsisi. Kauas susista ollaan tultu.

    reply
    • 1.8.2014

      Niinhän se menee, että pitkä lenkki on suhteellinen käsitys. Erään englanninbulldogin omistajan kanssa juttelin ja he tekevät sopivalla ilmalla (+15–2 astetta) tunnin lenkin. Kilometreissä se on kuulema pari kilsaa, koska koira pysähtelee niin usein.

      reply
    • Anonyymi
      20.9.2014

      Tuo sinun koiran ulkoiluttamisesi alkaa kuulostaa jo koiran- ja ihmisenrääkkäykseltä. Meillä koirat ei oo mitään lyttykuonoja, vaan alkuperäseltä käyttötarkotukseltaan paimenkoiria, mutta en minäkään niin hullu ole, että toppavarusteet päällä lähtisin lenkille, kun varjossakin alkaa helleraja mennä rikki. Ei siinä silloin varjot ja pysähdykset paljon paina, kun koiralta ei voi sitä turkkia riisua. Kyllähän siinä nopeasti lämpöhalvaus tulisi. Meillä lenkkeillään aamuviileällä tai auringon laskettua vähän alemmas porottamasta tai sitten käydään vaan uimassa, päivällä käydään tuolla säällä vaan pissalenkit ja sieltäkin tullaan kylmän suihkun kautta ulos. Mutta onpa noillakin keskipäivän kuumalla veto pois, ei oo hinkua lenkille eikä leikitä tai riehuta.

      Koiran saa kyllä varmasti helteelläkin liikkeelle (mm. toinen koiristani pallohullu), mutta katson olevani koiristani vastuussa, joten liikutan niitä vain silloin, kun se ei ole terveydelle vaarallista. Nehän eivät asiaa osaa arvioida.

      reply
  • Anonyymi
    31.7.2014

    Tapasin lenkillä vanhemman pariskunnan joilla mikäs muukaan kun enkkubulli, joka korisi aivan hel*etisti, muistutti ison miehenkörilään kuorsausta pahimmillaan. Siis koira oli kävelyllä, ei siis nukkunut. Ja mitä tekee tämä pariskunta: NAURAA. Että heh heh miten hauskaa, kun heidän koiransa kuorsaa kävellessään. 🙁

    reply
  • Anonyymi
    18.9.2014

    Kyllä meillä ainakin mopsit jaksavat kävellä sen 10 km ihan hyvin ja reippaasti. Yleensä kyllä käyvät vain 3-5 km lenkeillä ja juoksevat lisäksi pihalla vapaasti mielin määrin. Ja lämpimällä ilmalla lenkkeilevät myös! Mopsimme ovat tosin saaneet kiitosta sieraimistaan eläinlääkäriltä ja tuomareilta näyttelyssä. Koirilla on lyhyet kuonot, ei yhtään pidemmät kuin muillakaan mopseilla (no yhdellä ehkä vähän pidempi). Ulkoisesti mopsimme ovat hyväkuntoisia, ei liian raskaita. Ja ikävä kyllä, myönnän, että korisevia ja tuhisevia mopseja näkyy silloin tällöin …mutta kaikki ei niitä ole!!! Mopsi ei ole tarkoitettukaan esim. käyttökoiraksi tai jänisjahtiin, kuten ei montaa muutakaan pikkukoiraa. Ilman muuta joku belgie tai vinttikoira on vauhdikkaampi ja jaksaa enemmän kuin pikkukoirat….mutta pointtina se, että 10 km ei ole ongelma ainakaan mopsille 🙂

    reply

Post a Comment

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit sed.

Follow us on