Vaaralliset koirat – saalistajat
Lähestyn nyt asiaa siltä kantilta mikä tietyn tyyppisistä koirista tekee vaarallisia ihmisille ja toisille koirille. Seuraavat asiat pohjautuvat tunnetun biologi Raymond Coppingerin kirjaan ja seminaariin sekä Peter Nevillen vuonna 2005 pitämän kaksipäiväisen Emotionaalinen koira -seminaariin. Nämä eivät siis ole omia päätelmiäni.
Suosittelen ehdottomasti kaikkia koirien käyttäytymisestä kiinnostuneita lukemaan tämän kirjan! |
Koiralla on kolme käyttäytymisen liikemallia:
- Vaaran välttämiskäyttäytyminen
- Saalistuskäyttäytyminen
- Lisääntymiskäyttäytyminen
Kun koira puree, se johtuu todennäköisimmin vaaran välttämiskäyttäytymisestä. Koira puree karkottaakseen, oli alkuperäisenä syynä sitten pelko tai puolustuskäyttäytyminen. Nyt en aio kuitenkaan paneutua tähän, vaan aion paneutua tarkemmin saalistuskäyttäytymiseen, vaikka se voi aluksi hassulta kuulostaakin. Lupaan kuitenkin pian selventää, miksi tämä on tärkeää.
Etsiminen (nenä/silmät/kuulo) –> Katse –> Vaaniminen –> Jahtaaminen –> Kiinni pureminen –> TappopureminenAvaan näitä termejä hieman:
Mitä näitte videolla? Minä näin kaksi koiraa, jotka ovat pitämässä hauskaa! Nämä koirat saalistavat ja haluavat tappaa saalistuksen kohteen aivan samoilla periaatteilla kuin villieläin, joka saalistaa itselleen ruokaa.Nämä koirat eivät pure puolustautuakseen (kuten suurin osa koirista, jotka purevat), vaan ne purevat huvitellakseen.Sama saaliskäyttäytymisen malli ja koiran hauskanpito näkyy myös tällä (valitettavan huonolaatuisella) videolla. Pitbull hurvittelee parturiliikkeessä.Kun taistelukoiratyyppinen koira on aggressiivinen, se on hyvin vaarallinen. Sen käyttäytyminen ei muutu, vaikka uhrin käytös muuttuu, joten on oletettavaa, että kyse on saaliskäyttäytymisestä. Koska tälläinen koira jatkaa hyökkäystään riippumatta uhrin toiminnasta, se poikkeaa hyvin paljon muista koiratyypeistä. Niiden saalistuksen liikemalli siirtyy katseesta suoraan tappopuremiseen. Tämän ei tietenkään ole alunperin ollut tarkoitus kohdistua koskaan ihmiseen, mutta valitettavasti tätä tapahtuu.
Vielä tänäkin päivänä presa canarioiden kasvattajien ja omistajien suurta huvia rodun kotimaassa tuntuu olevan kiduttaa villisikoja koiriensa avulla. Videolla näkyy kuinka koirien oletettavat omistajat ovat päästäneet koiransa aitaukseen teljetyn villisian kimppuun. He tuovat paikalle puisia seinäkkeitä, joilla koirat on tarkoitus irrottaa villisiasta. Koirat käyvät niin suurilla kierroksilla, ettei ole toivoakaan saada niitä irrottamaan otettaan saaliista ilman apua.
Nämä koirat hyökkäävät pahimmassa tapauksessa samalla intensiteetillä myös toisen koiran tai ihmisen kimppuun. Tästä on valitettavasti todistusaineistoa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kanariandoggi hyökkäsi syksyllä 2013 Vihdissä koulutaksia odottaneen tytön kimppuun. Paikalle tullut koulutaksin kuljettaja ansaitsisi hengenpelastusmitalin, koska ilman hänen väliintuloaan tyttö saattaisi olla nyt kuollut. Taksinkuljettaja sai myös puremahaavoja ja ikuiset traumat.
Aiemmin vuonna 2011 kaksi presa canariota hyökkäsi ohikulkevan miehen kimppuun Helsingissä ja purivat tätä vakavasti. Molempia tapauksia yhdistää se, ettei koirien omistajaa tunnu löytyvän, eikä kukaan halua ottaa vastuuta puremista. Suomessa kuolemantapauksilta on onneksi välttytty toistaiseksi. Yhtä hyvin ei ole Yhdysvalloissa.
Vuonna 2001 Diane Whipple oli palaamassa kotiin ruokaostoksilta. Kerrostalon rappukäytävässä hän kohtasi naapurinsa, joka talutti presa canariotaan. Presa hyökkäsi Whipplen kimppuun, eikä omistaja saanut tätä lopettamaan hyökkäystään. On hieman epäselvää osallistuiko myös naapurin toinen presa canario hyökkäykseen vai ei. Kuudessa minuutissa Whipple oli saanut 77 puremahaavaa. Pahimmat vauriot olivat kaulassa ja hänen kurkunpäänsä oli purtu kasaan. Diane Whipple kuoli myöhemmin samana päivänä sairaalassa. Koirien omistaja tuomittiin 15 vuoden vankeuteen taposta, koska hän tiesi koiriensa aggressiivisen taustan. Lisää aiheesta voit lukea täältä.
Valittevasti presa canarioiden uhriluku ei lopu tähän. Vuonna 2006 Presa canario tappoi omistajansa Shawna Willeyn Floridassa. Omistajan miesystävä oli pyytänyt naista etsimään koiralle uuden kodin, sen muristua miehelle. Nainen ei kuitenkaan suostunut tähän. Valitettavasti tämä maksoi naiselle oman henkensä. Presa canario hyökkäsi omistajansa kimppuun tämän ollessa pesemässä sitä. Koira mm. repi auki kaulavaltimon ja puhkoi henkitorven. Naisen 9-vuotias tytär näki äitinsä kuolevan koiran hampaissa ja juoksi naapuriin hälyyttämään apua. Valitettavasti apu tuli paikalle liian myöhään. Presa canario oli suhtautunut virkavaltaan aggressiivisesti seistessään kuolleen omistajansa ruumiin päällä. Poliisit ampuivat koiran. Lisätietoja täältä.
Vuonna 2012 Rebecca Carey oli hoitamassa ystävänsä kotona omia ja ystävänsä koiria. Paikalla oli kaksi presa canariota, kaksi pitbullia ja yksi bokserisekoitus. Tämä 23-vuotias nainen oli omistanut elämänsä koirien pelastamiselle ja hänen omistamansa presa canario ja pitbull, olivat molemmat rescuekoiria. Hänen kerrottiin olevan ehdoton sen suhteen, että hiemankin aggressiivinen koira lopetettiin, koska ei voitu ottaa riskejä siitä, että se pääsisi vahingoittamaan ketään. Valitettavasti koirien pelastaminen lopetukselta koitui Rebeccan kohtaloksi. Hänen ystävänsä löysi tämän kuolleena kotoaan. Jälkeen päin ei kyetty selvittämään mikä tai mitkä viidestä koirasta olivat tappaneet Rebeccan. Kaikki viisi koiraa lopetettiin. Tapauksesta lisää täältä.
2009 Poliisi joutui tainnuttamaan laserilla 9 kk ikäisen presa canarion, sen hyökättyä lenkillä omistajiensa kimppuun.2012 kaksi karannutta Presa canariota hyökkäsi miehen kimppuun Sacramentossa, Californiassa.2012 Minnesotassa Presa canario puri 8-vuotiasta poikaa kasvoihin.
2013 5-vuotias poika toimitettiin toistamiseen sairaalaan kolmen kuukauden sisällä, koska perheen presa canario oli purrut poikaa.
2013 Presa canario ja englanninbulldoggi raatelivat 5-vuotiaan tytön vakavasti Marylandissa.
Syy miksi olen tässä nyt keskittynyt niin paljon presa canarioon, on rodun harvinaisuus. Se ei ole yleinen rotu. Silti ne ovat tappaneet useita ihmisiä ja aiheuttaneet vakavia vammoja lukuisille muilla. En tiedä millaisia tapauksia löytyisi, jos osaisin espanjaa ja voisin etsiä tietoa myös sillä kielellä.
Molempien käsien sormet eivät riitä laskemaan niitä kertoja, kun olen kuullut tai lukenut siitä, että kultaisetnoutajat ja cockerspanielit sun muut johtaa puremistilastoja. Kun asiaa tarkastellaan siltä kantilta mitkä rodut aiheuttavat vakavimmat vahingot, johtavat tietynlaiset koiratyypit kiistatta tilastoja. Yhdysvalloissa asiasta on tehty laajaa tutkimusta. Pitbullit muodostavat siellä noin 5% koirakannasta. Siltä tämä rotu tappaa kiistatta eniten ihmisiä (vastuussa yli 50% koirien aiheuttamista kuolemantapauksista). 9,2 % koirapopulaatiosta aiheuttaa suurimmat vammat ihmisille. Tähän ryhmään kuuluu: molossirotuja, sisältäen pitbull, cur, rottweiler, presa canario, cane corso, mastiff, dogo argentino, fila brasiero, sharpei, bokseri ja näiden sekoitukset.
Presa canarion / dogo canarion suosio Suomessa vaikuttaisi olevan kasvussa. Juuri äskettäin Vantaalle syntyi ennätyssuuri pentue, jossa on 15 pentua. Se mikä minua hirvittää mistä kaikille tämän tyyppisille koirille löytyy osaavat ja vastuuntuntoiset kodit, kun tavantallaaja on usein helisemässä jo collien tai kultaisennoutajan kanssa. Dogo / pittityyppisiä koiriakin mainostetaan usein mahtavina perhekoirina, jotka tarvitsevat johdonmukaisen kasvatuksen. Jokainen koira tarvitsee johdonmukaisen kasvatuksen. Kun puhutaan koirasta, joka sekä henkisesti että fyysisesti kykenee halutessaan tappamaan omistajansa tai naapurin lapsen, pitäisi ehkä puhua myös jostain muustakin. Eniten pelkään näiden koirien kohdalla toisten koirien puolesta. Jos pitbull tai kanariandoggi ampaisee oman koiran kimppuun, on siinä keinot oikeasti vähissä.
Suhtautumiseni rotukieltoihin on kaksijakoinen. Toisaalta olen sitä mieltä, ettei tälläisille koirille ole Suomessa tarvetta, mutta kiellot tuskin auttavat. Ihmiset vain jättäisivät koirat rekisteröimättä. Wienissä on saavutettu erinomaisia tuloksia koira-ajokortilla. Kortti otettiin käyttöön vuonna 2010 riskiroduille (Rottweiler, Pitbullterrier, Bullterrier, Staffordshire Bullterrier, American Staffordshire Terrier, Mastino Napoletano, Mastin Espanol, Fila Brasileiro, Mastiff, Bullmastiff, Tosa Inu ja Dogo Argentino) ja purematapaukset ovat vähentyneet koko koirapopulaatiossa 57% ja näiden riskirotujen keskuudessa -63%. Mukana on sekä toisiin koiriin että ihmisiin kohdistuneet purematapaukset. (Lähde.) Kannattaisin siis samanlaista koira-ajokorttia myös Suomeen.
Lue myös:
Anonyymi
Erinomainen kirjoitus! Itsekin olen hieman huolissani näiden koirien suosion kasvusta Suomessa, koska en jaksa uskoa niiden kaikkien päätyvän vastuuntuntoisten omistajien käsiin.
Sen verran korjaisin tekstiäsi, että Suomessa vuonna 1994 staffordshirenbullterrieri raateli perheensä vauvan kuoliaaksi, eli ei tämänkään rodun osalta olla selvitty vahingoitta edes täällä.
Elina / Narulelu maailmalla
Kiitos kommentistasi ja mukava kuulla, että pidit kirjoituksesta 🙂
Muistan tuon staffitapauksen. Käsittääkseni siinä ei kuitenkaan koskaan päästy varmuuteen oliko vauva kuollut kätkytkuoleman ja koira oli sen jälkeen yrittänyt "siirtää" vauvaa tms. vai oliko koira hyökännyt ensin. Kun ottaa huomioon staffien yleisyyden Suomessa ja muualla maailmassa ja purematapausten vähäisyyden, en osaa pitää rotua kovin vaarallisena.
Anonyymi
Poliisi vahvisti kuoleman olleen koiran aiheuttama http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/poliisi-vahvistaa-koiran-tappaneen-vauvan-espoossa-1994/907088
Taajamafarmari
Todella hyvä kirjoitus. Kuten sanottua, en tiedä olisi rotukielloista mitään hyötyä vai ei, vähän kuin aselait nykyisin. Luvaton ase on paljon helpompaa hankkia kuin luvallinen ja sitä rataa. Pystyisikö joku valvomaan kiellettyjä rotuja- en tiedä.
Mutta sen tiedän, että mun naapuritalossa asui vuosia vuosia sitten presa canario narkkaripariskunnalla, ja luoja mä pelkäsin sitä koiraa! Varsinkin sitten, kun mies lähti ja koira jäi naisen haltuun, miehellä oli kuitenkin koiraan joku tatsi. Koira yritti kerran tulla meidän pihaan aidan alta, eikä nainen pystynyt tekemään sille mitään. Onneksi sain omat koirat sisälle, ja kauhuissani katsoin, että jos se tulee läpi niin tuleekohan se läpi vielä takapihan ovestakin…
Elina / Narulelu maailmalla
Veikkaan, että rotukieltojen myötä voisi lisääntyä näiden rotujen sekoitukset vielä nykyistä enemmän. Siinä taas mentäisiin helposti ojasta allikkoon.
Se on kyllä kurjaa, kun joutuu pelkäämään naapurissa tai lähistöllä asuvaa koiraa. Ei sen niin pitäisi mennä. Hyvä kuitenkin, ettei teillä koskaan sattunut mitään sen ex-naapurin presa canarion kanssa!
Anonyymi
**Suhtautumiseni rotukieltoihin on kaksijakoinen. Toisaalta olen sitä mieltä, ettei tälläisille koirille ole Suomessa tarvetta, mutta kiellot tuskin auttavat. // Kannattaisin siis samanlaista koira-ajokorttia myös Suomeen.**
Olen ajanut rotukieltoja Suomi24:n Yleistä koirista -keskustelupalstalla jo pitkään, ja niiden kannalla olen edelleen. (Ohessa linkki viime syksyn aikaisiin snakun isäntä -nimimerkillä kirjoittamiini yli 200 kommenttiin http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/tid%3A3317%2Bsort_name%3A%22snakun%2Bis%C3%A4nt%C3%A4%22%2Bcreated%3A%5B1377982800%2BTO%2B1391464799%5D?sort=created&perpage=25&term_keywords=)
Olen siten kanssasi samaa mieltä siitä, että tuollaisille koirille ei todellakaan ole Suomessa tarvetta. Mutta toisin kuin sinä, olen sitä mieltä, että Suomessa olisi paikallaan toteuttaa rotukielto kaikkein vaarallisimpien rotujen osalta.
Pahimpana kaskena asian edistymiselle näen Suomen Kennelliiton luutuneine asenteineen. Ilmeisesti liitossa vaarallisten rotujen edustajilla on vahva edustus. Liiton puheenjohtajan lepsu olemus, joka ilmeni mainitussa MOT:n dokumentissakin, ei hyvää lupaa tulevaisuudessakaan. Vuonna 2010, kun Tanskassa oli säädetty 13 rotua kieltävä laki, puheenjohtaja Helena Suni Helsingin Sanomissa julisti "kaikille roduille olemassaolon oikeus" -ideologiaansa, joka voimissaan näkyy olevan edelleenkin. HS:n jutun jälkeen lähetin Sunille kirjeen, jossa toin esiin kennelliiton rotukielloille kielteisen suhtautumisen sekä ihmisten/muiden koirien turvallisuuden välisen jyrkän ristiriidan. Samanlaisen kirjeen olin kaksi vuotta aikaisemmin lähettänyt Sunin edeltäjälle Martti Mannerkoskelle. Sen olin laatinut eräänä myöhäiskevään päivänä, jona olin jo uskonut oman snakupoikani lopun koittavan hurjistuneen dogo argentinon hyökkäyksessä. (Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt.) Molemmat kirjeeni olen julkistanut Suomi24:n keskusteluissa.
Minun mielestäni (potentiaalisesti) vaarallisia rotuja ovat a) isot, b) vahvat, c) vahvapurentaiset, d) taistelu-, suurriistan metsästys- tai laumanvartijan jalostustaustan omaavat, e) kuolemien ja vakavien vammautumisten tilastojen kärkikastiin kuuluvat koirarodut. Jos rotuun soveltuvat kaikki a-e -kriteerit, se on ilman muuta vaarallinen – vaikka koiran haltija olisi vastuullinen tai koirayksilö kilttinä perhekoirana pidetty. Vaarallinen voi olla sellainenkin rotu, johon vain osa a-e -kriteereistä soveltuu (esimerkkinä pitbull tai staffi, tässä vm. http://static.iltalehti.fi/uutiset/staffietu0809MH_uu.jpg).
Koirayksilön konkreettiseen vaarallisuuteen vaikuttavat em. rotuominaisuuksien lisäksi koiran saama koulutus sekä sen läheisiltä ihmisiltä saama kohtelu; ne voivat vaarallisuutta lisätä tai alentaa. Liian vaarallinen on sellainen koira, joka edellä mainittujen fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksiensa takia on aseettomalle (aikuiselle) ihmiselle ylivoimainen vastustaja. – Rotukielloista päätettäessä ratkaisevaa on asiantuntijoiden rodusta tekemä kokonaisharkinta, eivät yksittäiset vaarallisuusosatekijät.
Kirjoitti: snakun isäntä (Jatkuu …)
Anonyymi
( … Jatkoa snakun isäntä)
Kun tuollaisille vaarallisille roduille ei Suomessa tarvetta ole, ne minun mielestäni voitaisiin ja tulisi kieltää – siten kuin useissa USA:n osavaltioissa ja Euroopan valtioissa, mm. Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Norjassa on tehty. Kun toisaalta ihmisten ja tavallisten koirien turvallisuus sekä toisaalta joidenkuiden henkilöiden vaarallisiin koirarotuihin kohdistuva harrastus ovat vastakkain, on päivänselvää, kumman kollisiossa tulee väistyä: harrastuksen. Vaarallisten rotujen harrastajia kielto saattaa hetken kirpaista, mutta kun valinnan varaa yli 300 rodusta löytyy yllin kyllin, niin eiköhän korvaava rotu ennen pitkään löydy. Ja jos ei löydy, niin sitten on löydettävä uusi harrastus.
Valistuksen voimaan tässä asiassa en laisinkaan usko. Vaarallisten rotujen harrastajissa on sellaisia, jotka mielestään "tietävät" ja "tuntevat" rodun ja joihin mikään valistus ei tehoa, vaan valuu maahan kuten vesi hanhen selästä. "Kun minä haluan dogon, niin minä myös dogon hankin, sanokoot muut mitä sanovat!" Koira-ajokorttikaan tuskin tällä tavoin asennoitunutta henkilöä estää dogoaan hankkimasta, todellinen asenne kun on helppo kätkeä niin kauan, että dogo-ajokortti on saatu.
Mitä lieveilmiöihin, kuten roturisteytyksiin tai rodun rekisteröimisen laiminlyöntiin ("maan alle menemiseen") tulee, niin niihin puuttumiseen on keinonsa. Tanskassa kiellettyjä ovat, paitsi puhtaat rodut, myös kiellettyjen rotujen risteytykset. Ylimenokauden sallittuja ovat lain voimaan tullessa maassa olleet koirayksilöt. Ne saavat siis elää luonnolliseen kuolemaansa asti, kunhan julkisilla paikoilla kulkevat enintään 2 metriä pitkässä lieassa ja kantavat kuonokoppaa. Haltijalla tulee olla mukanaan asiakirja, joka osoittaa koiran olleen laillisesti maassa lain astuessa voimaan. Tunnistamiseksi koirat tulee sirumerkitä. Samalla tavoin voitaisiin toimia Suomessakin.
MOT-ohjelman mukaan Suomessa on esimerkiksi dogo argentinoja jo 850 yksilöä. Se on paljon! Mutta jos ei mitään tehdä, dogoja ja muita vaarallisten rotujen koiria muutaman vuoden päästä saattaa olla yhtä paljon kuin kultaisianoutajia. Silloin voi olla myöhäistä toimia. Toimimisen aika on nyt!
Kirjoitti: snakun isäntä
Elina / Narulelu maailmalla
Kiitos kommentistasi 🙂 Onpa ikävä kuulla, että snautserisi kimppuun on hyökännyt dogo argentino. Toivottavasti koirasi toipui hyökkäyksestä hyvin!
Minulla oli vajaa kymmenen vuotta sitten Britannian suurlähettilään kultainennoutaja koulutettavana. Koulutin tuolloin koiria työkseni. Hän hämmästeli suuresti sitä, kuinka Suomessa ns. machorodut ovat niin suuressa suosiossa. Briteissä rotujakauma on enemmän noutaja / paimenkoira / terrieri / mäyräkoira painotteinen. Suomalaiset ovat jostain syystä hyvin mieltyneitä isoihin ja monien mielestä pelottavan näköisiin rotuihin. Tämä ei aina ole kovin hyvä asia.
Mitä tulee noihin rotukieltoihin, ei niillä ole saavutettu kovin hyviä tuloksia maailmalla. Alla linkki Kanadassa tehtyyn tutkimukseen. Tulokset olivat samankaltaisia kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa. Rotukiellot eivät ole vähentäneet purematapausten määrää.
http://www.nationalcanineresearchcouncil.com/blog/winnipeg-manitoba-far-behind-calgary-in-community-safety/
Uskoisin rotukieltojen toimivan hyvin esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa (molemmat maat ovat kieltäneet useita rotuja). Siellä niitä on helppo valvoa, koska näissä maissa on karanteenit. Suomessa rajojen yli on kuitenkin helppo tuoda mitä tahansa koiria joka suunnasta. Minun on vaikea uskoa, että rotukieltoja voitaisiin valvoa kovinkaan yksinkertaisesti.
Täytyy vain toivoa, että kasvattajat myyvät pentujaan vain vastuullisille omistajille, jotka pyrkivät tekemään kaikkensa, ettei vahinkoja sattuisi.
Anonyymi
Snautserini kyllä toipui. Dogo argentinon nuorehkon riskin isännän ansiosta ainoaksi näkyväksi vammaksi jäi selässä ollut pienehkö haava.
**Mitä tulee noihin rotukieltoihin, ei niillä ole saavutettu kovin hyviä tuloksia maailmalla. // Rotukiellot eivät ole vähentäneet purematapausten määrää.**
Lainaanpa aiempaa sinua itseäsi:
"Molempien käsien sormet eivät riitä laskemaan niitä kertoja, kun olen kuullut tai lukenut siitä, että kultaisetnoutajat ja cockerspanielit sun muut johtaa puremistilastoja. Kun asiaa tarkastellaan siltä kantilta mitkä rodut aiheuttavat vakavimmat vahingot, johtavat tietynlaiset koiratyypit kiistatta tilastoja. Yhdysvalloissa asiasta on tehty laajaa tutkimusta. Pitbullit muodostavat siellä noin 5% koirakannasta. Siltä tämä rotu tappaa kiistatta eniten ihmisiä (vastuussa yli 50% koirien aiheuttamista kuolemantapauksista). 9,2 % koirapopulaatiosta aiheuttaa suurimmat vammat ihmisille. Tähän ryhmään kuuluu: molossirotuja, sisältäen pitbull, cur, rottweiler, presa canario, cane corso, mastiff, dogo argentino, fila brasiero, sharpei, bokseri ja näiden sekoitukset."
Toteat saman, minkä minä lukuisia kertoja olen toistanut Suomi24:n keskusteluissa: kaikkien koirien puremat eivät ole seurauksiltaan samanlaisia. Isot, vahvat, vahvapurentaiset, taistelu- tms. taustaiset koirat tappavat enemmän kuin pikkupiskit. Kun USA:ssa 9,2 prosenttia koirakannasta aiheuttaa pahimmat vammat ihmisille, niin looginen päätelmä on, että jos nuo 9,2 prosenttia koirakannasta poistetaan, niin ne pahimmat vammat (+ kuolemat) vähenevät oleellisesti enemmän kuin 9,2 prosenttia. Vaikka siis purematilastot lukumääräisesti eivät mainittavasti kaunistuisi siitä, että tappamaan kykenevimmät rodut poistetaan (kun pikkupiskitkin purevat), uhrien kuolemat ja vakavat vammautumiset väistämättä vähenevät oleellisesti.
Esimerkki pitbulleista. Kuten kerrot, pittejä on 5 % USA:n koirakannasta ja ne aiheuttavat 50 % ihmisten kuolemista. Jos pitit kiellettäisiin, niin millä tavoin tämä näkyisi koirien purematilastoissa? Tuskinpa mitenkään, niitä kun on vain 5 %. Eikö kiellosta sitten seuraisi mitään näkyvää? Varmasti seuraisi: koirien tappamien ihmisten tilasto mullistuisi eli kuolemat vähenisivät oleellisesti enemmän kuin 5 %, ehkä jopa 50 %. Tämä tietysti edellyttää, että vastaavalla tavalla vaaralliset, mutta toistaiseksi vähälukuisemmat rodut (vaikkapa nuo 9,2 %) myös kiellettäisiin, jotta ne eivät voisi tulla piteiltä tyhjiksi jääneisiin saappaisiin.
Tässä vielä ote tuosta viittaamastasi amerikkalaisesta tutkimuksesta:
"The ongoing study of serious and fatal dog attacks conducted by the animal people organization since 1982 indicates that pit bulls, at around 5% of the dog population in the USA, account for more fatal and disfiguring attacks on humans than the other 95% of dogs combined. Several medical studies have shown that the most severe dog bite trauma seen by ER doctors is nearly always inflicted by pit bulls. A 1986 dog attack study showed that pit bulls are 600% more likely to attack their owner than other dogs – and the pit bull attack statistics have been worsening in recent years."
http://17barks.blogspot.fi/2011/05/pit-bull-safety-top-7-attack-triggers.html
**Minun on vaikea uskoa, että rotukieltoja voitaisiin valvoa kovinkaan yksinkertaisesti.**
Kaikille laeille löytyy rikkojansa ja silti lakeja säädetään. Lailla on kahdenlainen tehtävä: 1. Se vaikuttaa ihmisten asenteisiin, suuri enemmistö kuitenkin kokee itsensä lakia kunnioittavaksi ja tästä syystä lakeja noudattaa. 2. Se valvonnan tehokkuuden mukaan joko estää tai ainakin vaikeuttaa ja siten vähentää kiellon vastaista toimintaa.
**Täytyy vain toivoa, että kasvattajat myyvät pentujaan vain vastuullisille omistajille, jotka pyrkivät tekemään kaikkensa, ettei vahinkoja sattuisi.**
Toivotaan kaikin mokomin. Mutta tällaisessa asiassa toivo ei riitä, tarvitaan tekoja.
snakun isäntä
Päivi
Snakun isäntä, olen seurannut kirjoituksiasi Suomi24 palstalla. Ihailtavan rauhallisesti jaksat perustella kantaasi. Siitä pisteet sinulle. Niinkuin olet huomannut, foorumi on vain melko lailla väärä tuolle asialle. Se on täynnä pikkutyttöjä, jotka vaaleanpunaiset silmälasit päässään hokevat mantraa, että yksikään koira ei ole vaarallisempi kuin joku toinen.
Faktat puhuvat puolestaan. Aina vedotaan siihen, että labbikset ja mäyräkoirat ja ties mitkä muut purevat enemmän. Kyllä, äkkisilmäyksellä purematapauksia ON enemmän – mutta ovat rekisteröintiluvutkin täysin eri luokkaa. Myös puremavammojen laadulla ja vakavuudella on eroja.
Belgiassa ongelmakoirakouluttajaa kutsutaan käytöskouluttajaksi, ja se on minusta hyvin kuvaava termi. Teen tätä työtä freelancerina, enkä ota kouluttaakseni ihmisaggressiivisia koiria. Tuon jo mainitun mantran lisäksi tulee mieleen toinen hokema: "jokainen koira ansaitsee toisen mahdollisuuden". No, ne voivat sen mahdollisuuden käyttää jossain muualla, mutta minä en niitä käsittele. Koen itseni vastuulliseksi jokaisesta asiakkaasta ja siitä, miten se koira sen jälkeen käyttäytyy. Yhtäkään ihmisille aggressiivista koiraa en pistä eteenpäin ja toivo parasta.
Rotukieltoja on hiton vaikea valvoa. Käytännössä se ei juurikaan vaikuta purematapausten lukumäärään. Se, mihin se auttaa, on se, että koirat voidaan tapauksen jo tultua ilmi ottaa helpommin omistajaltaan pois. Vaikka mitä voi ehtiä tapahtua jo ennen tätä. Belgiassa on tällä hetkellä muodissa amerikanakita ja amerikanbulldoggi. Niitä tulee kuin sieniä sateella, ja toisesta päästä rescue-tarhoille kun omistajat eivät jaksakaan niiden kanssa.
Kirjoitin MOT-ohjelmasta myös omassa blogissani: http://tajutontavirtaa.blogspot.be/2014/01/ihmisen-vaarallisin-ystava.html
Hanna
Hassua, sulla on muokattu kuva tuon tekstin lopussa. Alkuperäisessä kuvassa koiralla on piikkipanta, jonka vuoksi monet kritisoivat kuvan viestiä ( http://4.bp.blogspot.com/-6TggjA1PbLE/UuklWfDXKKI/AAAAAAAACU8/Y_izW0QFMI0/s1600/1521458_623585824355224_917596715_n.jpg ). Linkkaamasi videot sen sijaan aukaisivat silmäni noiden rotujen suhteen, kiitos.
Elina / Narulelu maailmalla
Kappas, en huomannutkaan, että tuo oli muokattu kuva. Kuvan pointti lienee kuitenkin selvä kaikille. Kiitos kommentistasi 🙂
Hanna
Huh, ei paljon aamulla naurattanut näiden videoiden jälkeen kun koviovrsta ulos astuessa kaksi riskirodun edustajaa hyökkäsi oman koiran kimppuun. Onneksi selvittiin ilmeisesti aika vähällä.
vanessa maria
Todella, todella hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus! Pitää ehdottomasti lisätä kirjainmerkkeihin jos joskus tekee mieli lukaista uudelleen. Vaikka teksti onkin jo aika vanha oli silti pakko kommentoida! Eniten itseäni huolettaa mahdollinen rotujen lisääntyminen ja siitä johtuva mahdollisten ongelmien lisääntynyt, tarkoitan enemmän presa canarioita (mitä tahansa dominoivia ja vaativia rotuja) > enemmän koteja > enemmän mahdollisesti vastuuntunnottomia koteja joissa koiraa ei osata käsitellä oikein.
Elina / Vaihda vapaalle
Kiitos kommentistasi 🙂 Kyllä vanhojakin tekstejä saa ehdottomasti kommentoida! Aina satunnaisestihan näitä joku lukee. Jaan kanssasi tuon saman huolen. Nämä rodut ovat kuitenkin verrattain uusi juttu Suomessa ja monessa muussakin maassa. Moni esim. presan ottaja ei välttämättä ymmärrä, että sellaisen koiran mukana tulee hieman erilainen vastuu kuin vaikka kultaisennoutajan.
Jaakko Tasapaino
Hei,
Harmittavaa lukea että sinulla on näin vanhentunutta tietoa esimerkiksi Presa Canario rodusta ja levität sitä faktana.
Toivottavasti tietosi ovat päivittyneet vuosien saatossa ja ylijalostetut, luonnosta vieroitetut koirat eivät ole ainoa ”laji” jota et peloltasi osaa kohdata/käsitellä objektiivisesti.