Puoli miljoonaa pingviiniä Punta Tombossa
Risteilymme ohjelmassa oli Buenos Airesista lähdön jälkeen kaksi meripäivää. Ne menivät yllättävän nopeasti, eikä kolmaskaan meripäivä peräkkäin Silversean kyydissä olisi tuottanut pienintäkään tuskaa. Silti tuntui mahtavalta nähdä vaihteeksi maata ikkunasta. Olimme tilanneet aamupalan huoneeseemme, jotta pääsisimme mahdollisimman aikaisin maihin. Hovimestarimme tarjoili meille aamupalan sviittimme oleskelutilaan valkoiselle
Sviitissä laivalla – Silversean tyyliin
Buenos Airesin satamaa ei voi sanoa kauniiksi. Se on oikeastaan kaikkea muuta. Silver Spirit oli laiturissa rumien konttien ympäröimänä. Siksi aavistus hohdokkuudesta puuttui, kun nousimme ensimmäistä kertaa Silversean varustamon laivan rappusia ja astuimme laivan kannelle. Tätä oli edeltänyt helpoin check-in ikinä. Jonoista ei ollut tietoakaan. Silversea
Ensitunnelmia Silversean risteilyltä
Vain merta näkyvissä! Täällä sitä seilataan Atlantilla, Etelä-Amerikan edustalla ja ajattelin kertoa teille ihan tuoreet fiilikset ja ensitunnelmat Silversean laivalta. Olemme matkalla kohti mantereen eteläisintä kärkeä. Nousimme Silver Spiritin kyytiin maanantaina. Tiistai-iltaan asti laiva oli paikallaan Buenos Airesin satamassa ja mekin vietimme tiistain vielä kaupungilla nauttien sen
Norsuparatiisi
Ennen Etelä-Amerikan juttuihin siirtymistä pieni paluu Afrikan paahtavan auringon alle ja Zimbabween. Ensimmäinen safarietappimme syksyn Afrikan kierroksella sijaitsi Hwangen kansallispuiston kupeessa. Olimme odottaneet safarille pääsyä jo pari kuukautta ja nyt ajaneet tänne ensimmäiseen safaripaikkaan kolme päivää. Olimme siis lievästi sanottuna innoissamme, ollessamme vihdoin perillä matkan ensimmäisessä
Finnair – Ei näin!
Meidän pitäisi olla pian laskeutumassa Buenos Airesiin. Sen sijaan jumitamme Lontoossa lentokenttähotellissa. Eilen illalla odottelimme Helsinki-Vantaalla boardingin alkua nauttimalla perinteiset lähtöjuomat Oak Barrelissa. Siinä lumisadetta ja kiitotiellä kulkevaa lumiaura-armeijaa katsellessamme Tomille tuli tekstari ja sähköposti, että lentomme on myöhässä. Tässä vaiheessa iski huoli siitä, miten ehtisimme Heathrowlla
Victorian putoukset – upea Zimbabwen puoli
Edellisessä postauksessa esittelin teille kuivaakin kuivemmat Sambian puoleiset Victorian putoukset. Onneksi Zimbabwen puolella pääsimme näkemään hieman reilummin vettä. Kastumaan siellä ei kuivan kauden aikana päässyt (tai joutunut), vaan vettä oli sopivasti sen verran, että se oli näyttävää, mutta ei estänyt näkyvyyttä tai valokuvaamista. Sadekauden loppupuolella vettä
Victorian putoukset – Sambian puoli
Vesiputoukset ovat hienoja ja kaikki pitävät niistä. En ainakaan ole koskaan kuullut ihmisestä, joka ei pitäisi vesiputouksista. Mikä siinä voimakkaana virtana alas valuvassa vedessä onkaan niin hienoa? En osaa selittää sitä, mutta kautta aikojen vesiputoukset ovat kiehtoneet ihmisiä. Emme mekään ole poikkeuksia. Sitä on tullut kierrettyä
